16. maaliskuuta 2017

Karismaa lavan täydeltä


Kevään viimeinen Kirja vieköön! -ilta täytti taas tuvan Savoyssa. Luvassa oli lavan täydeltä karismaa ja vahvaa naisenegiaa, sillä niin mielenkiintoisia Baba Lybeckin naisvieraat olivat. Tässä vaiheessa on myös kiitosten paikka. Sydämellinen kiitos Baba Lybeck ja KirjaSuomi näistä hurmaavista kirjallisuusilloista! Olen nauttinut jokaisesta hyvin paljon, ja siksi halunnut kertoa kokemastani  myös blogissani.

Lämmin kiitos!

Illan ensimmäinen vieras, kirjailija Katja Kallio astui lavalle Baban lausuttua katkelman hänen uutuusromaanistaan Yön kantaja / Otava. Itsekseni olin miettinyt mitä yhteyttä tällä romaanilla on illan muihin vieraisiin, mutta sympaattinen Katja * antoi selityksen: kirjan päähenkilö Amanda on nainen, joka ei istunut aikansa naisille asetettuun muottiin. Kaikki alkoi tästä oudosta maininnasta, jonka Katja löysi Seilin mielisairaalan potilaskertomuksia tutkiessaan 'toiminut kuumailmapalloilijan jalkavaimona eri Euroopan maissa'. Hän kertoi ajatelleensa että mitä ihmettä!


Ja olihan tuo varsin merkillinen lause keskellä todellisen Amanda Fredrika Aaltosen (1865-1918) sairaskertomusta. Amandan diagnoosi insania menstrualis periodica tms. / jonkin sortin kuukautishulluus vei hänet Seilin saaren mielisairaalaan vuonna 1891 loppuiäkseen - vain 26-vuotiaana. Katja ei usko Amandan 'hulluuteen' vaan hänen mielestään nainen oli älykäs individualisti, joka suljettiin laitokseen koska ei sopinut yhteisön normeihin. Kylläpä Yönkantaja kuulosti kutkuttavan kiinnostavalta kirjalta!


Katja kertoi myös omasta kirjoitusprosessistaan. Birgitta Ulfsson sanoi etsivänsä alati oikeaa äänenpainoa, Katja puolestaan oikeaa sävyä. Tekstin hiominen jatkuu ja jatkuu lausekohtaisesti. Kun kaikki on ikäänkuin valmista seuraa vielä 4-5 stilisointikierrosta. Oli todella kiinnostavaa nähdä Katja Kallio livenä.


Mutta sitten näyttämön valtasi rehentelevä ja römeä-ääninen pikku Myy Birgitta Ulfssonin tulkitsemana - suomeksi. Seurasi myös pätkä pakkoruotsia Tua Forsströmin runon säkein. Mikä karisma, mikä lavan haltuunotto - ja yleisö oli aivan pähkinöinä kuten bloggarikolleega Arja eilen twiittasi! Tämä hurmaava 88-vuotias nainen ei ole istunut muottiin koskaan elämässään, ei vielä nytkään, sillä hän jatkaa teatterityötään sekä Suomessa että Ruotsissa.


Bisse / Birgitta kertoi elävästi lukuisia hupaisia tarinoita pitkän uransa varrelta. Hän oli esimerkiksi jo lopettanut näyttelemisen, koska kriitikot moittivat häntä vulgääriksi, karkeaksi ja lahjattomaksi. Bisse oli päätynyt kotiäidiksi Lasse Pöystin ja kahden pienen lapsen kanssa rähjäiseen mökkiin Vantaalle. Silloin Vivica Bandler soitti ja sanoi Täällä olis yks huoran osa! Niinpä yleisön onneksi Bissen upea ura jatkui, ja jatkuu. Enemmän hänen kiinnostavan elämän sattumuksista voit lukea uunituoreesta Stig Hansénin kirjoittamasta elämäkerrasta Mikä ettei / Teos & Förlaget. Bisse puhui muuten loistavaa suomea niin suomenruotsalainen kuin onkin. Elämänsä 11 ensimmäistä Karjalassa vietettyä vuotta toivat kielen ja tekivät myös karjalaisen luonteen tutuksi.


Väliajan jälkeen lavalle asteli Minttu Mustakallion johdattelemana säkenöivä Lenita Airisto. Hän oli juuri sellainen kuin odotinkin - suorapuheinen, terävä ja tyylikäs. Itsehän ehdin jo lukea ja blogata hänen elämäkerrastaan Elämäni ja isänmaani / Bazar, johon tämä linkki vie. Minusta jo Lenitan elämäkerran formaatti on mainio: kuin upeista upein Lenita-niminen muotilehti otsikkoteasereineen. Ja värikäs sisältö vastaa täysin kannen mielikuvaa! 


Lenita vastaili Baban kysymyksiin terävällä tyylillään ja huumorillaan saaden yleisön mukaansa - aivan loistavaa kuunneltavaa! Minusta on kunnioitettavaa että Lenita on johdonmukaisesti tuonut elämässään ja tekemisissään esiin isänmaallisuutensa. Tosin politiikassa maan asioiden hoito ei häntä ikinä kiinnostanut, vaan hän koki saavansa enemmän aikaan ja pääsevänsä pitemmälle itsenäisenä ilman kompromissien tarvetta - ja niinhän hän pääsikin. 


Stadin Slangi ry valitsi Lenitan Stadin friiduksi 2013 ja hänelle on myönnetty Suomen Leijonan ritarikunnan ensimmäisen luokan ritarimerkki.



Lenitan seuraksi lavalle asteli kaunis, hurmaava ja menestynyt Nasima Razmyar Baban lausuttua otteen millaista Nasiman lapsuus Afganistanissa oli ollut. Nasima on Helsingin kaupunginvaltuutettu ja vuonna 2015 valittu kansanedustaja - koko maailman toinen afganilaissyntyinen naisparlamentaarikko. Se toinen löytyy Kanadasta.


Nasima kertoi koskettavasti elämästä Rovaniemen vastaanottokeskuksesta kun hän perheineen saapui 5-vuotiaana turvapaikanhakijana Suomeen. Hän kertoi myös miten korkeasti koulutetulle isälle oli vaikeaa tipahtaa sosiaaliavun varaan. Enemmän Nasiman elämästä voit lukea Raila Kinnusen kirjoittamasta kirjasta Nasima (Tammi).



Kolmanneksi edellisten seuraan liittyi Taisto Oksasen lausuntahetken jälkeen tyylikäs ja charmikas Sinikka Mönkäre, Suomen pitkäaikaisin naisministeri. Sinikka kertoi traagisista lapsuuden tapahtumistaan ja orpoudestaan. Kuitenkin myös sodan jälkeen puhallettiin yhteen hiileen ja yhteisöllisyys Imatralla oli vahva. Saman tapaisen kohtalon kokeneita lapsia ja nuoria oli paljon, lapsuus tuntui turvalliselta ja onnelliselta.


Keskustelu riehaantui ajoittain ihanaksi poliittiseksi väännöksi kokoomuslaisen Lenitan ja sosiaalidemokraatteja edustavan Sinikan välillä, mutta Baba luotsasi keskustelun taitavasti ja hienovaraisesti takaisin käsikirjoitukseen. Enemmän Sinikan elämästä ja huikeasta urasta ja siitä, millaista naisellista(kin) taktiikkaa naisministeri joutui käyttämään miesvaltaisessa ympäristössä löytyy Patrik Pehkosen kirjoittamasta elämäkerrasta Orpotytöstä ministeriksi / Art House. 


Kotiin palatessa mieli oli keveä ja innostunut - olipa taas elämyksellinen Kirja vieköön! -ilta! Kesän ajan Kirja vieköön! on tauolla, mutta yleisön iloksi illat palaavat ohjelmistoon syksyllä. Syksyn päivämäärät ovat 13.9., 17.11. ja 13.12. Tämä on niin hieno konsepti, että sen jatkuvuus on upeaa.

Illan tunnelma lumosi myös Arjan - hänet joka oli Bissen edessä pähkinöinä!

* Käytin nyt poikkeuksellisesti näistä karismaattisista naisista etunimeä Lenitan innoittamana.

2 kommenttia:

  1. Hola, Riitta. Simplemente desearle muchos éxitos a la autora de este libro.
    Y para ti enviarte un cordial saludo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hola Manuel. Estas tres noches de literatura han sido estupendas, de verdad! Y lo mejor es que continúan en el otoño. Te espero buen semana a Sevilla.

      Poista

Kiva kun kävit & kiitos kommentista!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...