28. helmikuuta 2016

Laura Restrepo - Dulce Compañía


Sain kolumbialaisesta Laura Restreposta (s. 1950) vinkin Unelmien aika -blogista. Siellä blogattua Intohimon saarta (2015 / Fabriikki Kustannus) en ihmeekseni löytänyt kirjastosta espanjaksi, joten valitsin tämän suomentamattoman. Suomeksi löytyy lisäksi ainakin Houre (2007 / Like).

Mona on nuori toimittaja Somos-aikakauslehdessä. Eräänä maanantaiaamuna hän ajattelee inhoten, että pomo lähettää hänet taas tekemään juttua missikilpailuista. Mutta pomo haluaakin hänen tekevän juttua Bogotan lähiössä Galileassa nähdystä enkelistä.
Kolumbia on maa, jossa tapahtuu eniten ihmeitä neliömetrillä. Kaikki taivaan neitsyet laskeutuvat maan päälle ja kaikki Kristus-kuvat vuodattavat kyyneleitä. On näkymättömiä lääkäreitä, jotka leikkaavat umpilisäkkeitä ja selvänäkijöitä, jotka näkevät ennalta lottonumerot. On selvää että meillä on suora yhteys tuonpuoleiseen eikä kansakunta tule toimeen ilman suurta taikauskon määrää.
Mona ei ole uskonnollinen, vaan moderni nainen. Hän lähtee jäljittämään Galilean Enkeliä ja tapaa uskomattoman kauniin nuoren pojan. Viettää tämän kanssa illan ja rakkauden yön. Enkeli sanelee äidilleen Aralle pitkiä kirkollisia tekstejä. Niitä on 53 paksua vihkoa täynnä.

Enkeli ei puhu espanjaa, kreikkaa ja latinaa kylläkin. Hän saa kohtauksia. Epileptikko, autisti, skitsofreenikko vai sittenkin oikea enkeli? Epilepsia todetaan tutkimuksissa, mutta muuta selvää ei saada. Jopa Monan psykiatriystäväkin kallistuu enkelidiagnoosin kannalle. Väkivaltaisten tapahtumaketjujen jälkeen Enkeli joutuu seuraajineen pakenemaan.

Mona ei Enkeliään enää tapaa. Mutta hänelle jäävät lohdutukseksi nuo 53 enkelin vihkoa. Sekä tytär.
Pysyn sinussa, ja sinun puoleesi käännyn tämän syyskuun vaitonaisessa hiljaisuudessa. Minusta on jäljellä vähän, mutta tässä minä olen. Olen suojeleva varjo joka kiertää päiviäsi. Raikas vesi joka helpottaa pelon hetkiäsi. Uskollinen vahtikoirasi matkan varrella. Nuoli joka ilmoittaa minne ja milloin koittaa hetki sinun lähteä.
Luterilaiselle juoneltaan melko mielikuvituksellinen kirja. Mutta ensimmäinen sitaatti kertoo todellisuudesta katolisissa maissa. On taikauskoa, uskoa ihmeisiin ja miltei joka asialla on oma suojeluspyhimyksensä. Bogotan väkivaltaisuus tulee hyvin esille, kuin myös köyhien kaupunginosien ankeus.

Laura Restrepo
Dulce Compañía 1995, 2015
Alfaguara 2015
Ei suomennettu
★★½
Lainattu kirjastosta.

Sitaatit omia käännöksiäni.

Helmet-lukuhaasteen kohdat:
8 / minulle uusi kirjailija, 9 / luettu vieraalla kielellä, 47 / eteläamerikkalainen kirjailija

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun kävit & kiitos kommentista!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...