Marilyn Monroen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 90 vuotta. Hän syntyi Los Angelesissa 1. kesäkuuta 1926 ja kuoli synnyinkaupungissaan rauhoittavien lääkkeitten yliannostukseen 5. elokuuta 1962. Kuollessaan Marilyn oli vain 36-vuotias. Donald Spoton elämäkerta on hyvin perusteellinen, yli 500-sivuinen. Kirjassa on myös paljon Marilynin omia ajatuksia lainauksina. Spoto tyrmää perättöminä kaikki Marilynin kuolemaan liittyneet CIA-spekulaatiot, ja myös spekuloidun suhteen Robert Kennedyyn.
Norma Jeane Mortensonin tai Bakerin lapsuus oli hyvin rikkinäinen. Isäänsä hän ei tuntenut koskaan eikä äiti pystynyt tytöstä huolehtimaan. Niinpä Marilyn kiersi lapsena kasvatuskodista toiseen. Hän koki itsensä arvottomaksi heittopussiksi, jota heiteltiin sinne tänne. 16-vuotiaana Marilyn oli taas vaarassa joutua orpokotiin, mutta vältti tämän solmimalla avioliiton Jim Doughertyn kanssa. Liitto kesti vain muutaman vuoden.
Marilyniin lapsuuden hylkäämiset olivat jättäneet syvän trauman. Hän koki itsensä ala-arvoiseksi, mitättömäksi ja kelpaamattomaksi. Hän etsi takertuen turvaa ja hyväksyntää ympärillään olevista ihmisistä ja isää vanhemmista miehistä. Molemmat seuraavat aviomiehet olivat Marilyniä noin 10 vuotta vanhempia - entinen baseballinpelaaja Joe DiMaggio ja kirjailija Arthur Miller. Kumpikaan avioliitto ei kestänyt kauaa, joskin DiMaggion kanssa Marilyn suunnitteli uutta avioliittoa vähän ennen kuolemaansa.
Oli järkyttävää seurata Marilynin asteittaista liukumista yhä syvemmälle unilääkkeitten ja rauhoittavien lääkkeitten syövereihin. Marilyn oli ahdistunut ja epävarma itsestään. Koulu oli jäänyt kesken eikä hänellä ollut mitään näyttelijäntyön koulutusta. Seuraava työpäivä pelotti eikä hän pystynyt nukkumaan. Unilääkkeitä ja lisää unilääkkeitä. Toleranssin kasvaessa aina vain vahvempia. Marilyn oli aamuisin tokkurainen, myöhästeli jatkuvasti ja selvisi kuvauspaikalle vasta puolilta päivin.
Psykoanalyysi oli ilmeisestikin kovin muodissa tuolloin. Marilyn kävi usealla eri analyytikolla vuosikaudet 6 kertaa viikossa. Istunnoissa jauhettiin jatkuvasti hänen rikkinäistä lapsuuttaan, mikä ahdisti Marilyniä yhä enemmän. Aivan järkyttävää ja tarkoituksetonta minusta. Hänen viimeinen analyytikkonsa Ralph Granson toimi erittäin epäeettisesti, sitoi Marilynin pakkomielteisesti itseensä ja määräili tämän kaikkea tekemistä. Ujuttautui jopa tuotantoyhtiöönkin. Ja määräsi yhä lisää lääkkeitä, aina vain lisää lääkkeitä.
Minusta on käsittämätöntä, että Marilyn ylipäätään pystyi toimimaan tässä addiktiomyllytyksessä muitten ihmisten ohjaillessa häntä. Kuitenkin hän oli kunnianhimoinen työssään ja kehitti itseään jatkuvasti. Luki venäläistä kirjallisuutta ja suhtautui jokaiseen rooliinsa vakavasti. Hollywood ei kuitenkaan tarjonnut Marilynille muita kuin bimbo-rooleja. Hollywoodille riitti hänen seksikkyytensä.
Marilyn esiintyi noin 20 elokuvassa, joista tunnetuimmat ovat:
- Niagara
- Herrat pitävät vaaleaveriköistä
- Kuinka miljönääri naidaan
- Kesäleski
- Bussipysäkki
- Piukat paikat
- Lemmenloukku
Traagista ja hyvin surullista luettavaa. Näitä lääkkeisiin tai huumeisiin sortuneita show busineksen lahjakkuuksia on liian paljon, sekä maailmalla että meillä.
Donald Spoto
Marilyn Monroe. The Biography 1993
Suomeksi: Marilyn Monroe 1993
Tammi
Tammi
Suomentaneet Raija Mattila ja Jaana Lahtinen
★★★
Lainattu kirjastosta.
Lainattu kirjastosta.
Helmet-lukuhaasteen kohdat:
8 / minulle uusi kirjailija, 22 / kirjassa Marilyn Monroe, 25 / kirjassa yli 500 sivua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Thank you for your comment ♥ All comments containing an advertising link shall be removed.
Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivulta Yksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.