Pascal Mercier - Yöjuna Lissaboniin

Yöjunalla Lissaboniin matkustaa nukkavieru keski-ikäinen Raimund 'Mundus' Gregorius - tunnollinen eronnut latinan ja kreikan opettaja Bernistä. Hän tapaa sateessa Kirchenfeldin sillalla nuoren naisen, jonka sointuva sana portugués muuttaa kaiken. Mundus lähtee kesken oppitunnin kaupungille, eksyy espanjalaisten kirjojen kauppaan ja löytää sieltä portugalilaisen Amadeu de Pradon kirjoittaman filosofisen ajatelmien kirjan. Nämä tekstit puhuttelevat syvästi Mundusta ja hänessä syntyy palava halu lähteä jäljittämään kirjailijaa Lissaboniin, suin päin sen kummemmin harkitsematta.

Lissabonissa Mundus jäljittääkin useita Pradon elämän keskeisiä henkilöitä: tämän kaksi sisarta, kaksi vastarintaliikkeessä hänen kanssaan toiminutta ystävää, myös naisen johon Amadeu kiivaasti rakastui. Keskusteluiden, kirjan tekstien ja Amadeun lukuisten kirjeitten perusteella syntyykin tarkka kuva siitä, millainen henkilö Amadeu oikein oli.

Käy ilmi että Amadeu oli aatelisperheen, isänsä toiveesta lääkäriksi opiskellut ainoa poika, joka kuoli 1975. Amadeu paheksui selkärankareuman vammauttamaa tuomari-isäänsä. Oli mahdotonta hyväksyä, että isä toimi Salazarin diktatuurin virkamiehenä ja tuomitsi ihmisiä mm. synkkään Tarrafalin vankilaan.

Amadeun oma elämä suistui raiteiltaan kun hän lääkärinvalansa velvoittamana pelasti kuolemalta Lissabonin teurastajan Mendezin. Hän sai päälleen ympäristön halveksunnan ja ylenkatseen, mikä ajoi liittymään vastarintaliikkeeseen. Jo tuolloin Amadeu tiesi että oli terveydeltään tikittävä aikapommi, mutta salasi lähimmiltäänkin fyysisen heikkoutensa.

Kirja oli jännittävä kuin dekkari ja se kuljetti elävästi Lissabonin kaduilla ja rakennuksissa. Ihmisten lämpöä, ystävällisyyttä ja huumoria oli myös paljon. Kaiken tapahtuneen ohella kirjan punaisena lankana olivat ajoittain korkealentoisetkin Amadeun pohdinnat ihmisyydestä ja elämästä - ystävyydestä, lojaalisuudesta, yksinäisyydestä, elämän rajallisuudesta, vanhempien vaikutuksesta lapsiinsa...

Memento mori - Muista, että sinun on joskus kuoltava, ehkä jo huomenna.

Älä tuhlaa aikaasi, käytä se johonkin kannattavaan. Mutta mitä se voi olla: kannattava? Siirtyä vihdoin toteuttamaan kauan vaalittuja toiveita. Käydä sitä erehdystä vastaan, että siihen löytyy kyllä aikaa joskus myöhemminkin. Memento mori välineenä taistelussa mukavuudenhalua, itsepetosta ja sitä pelkoa vastaan, joka liittyy välttämättömään muutokseen. 

Lähteä matkalle, josta on haaveillut kauan, opetella vielä se yksi kieli, lukea juuri ne kirjat, ostaa se tietty koru, viettää yksi yö siinä kuulussa hotellissa...... Hylätä ammatti, josta ei pidä, murtautua ulos siitä ympäristöstä, jota vihaa. Tehdä sellaista mikä auttaa tulemaan aidommaksi, siirtymään lähemmäs itseään.

Tämä lainattu katkelma oli varmaan kirjan helpoimmin ymmärrettävä ja ehkä myös sovellettavissa oleva ajatus. Filosofointia oli paljon sivusta sivuun. Näihin ajatuksiin pitäisi oikeastaan paneutua erikseen uudemman kerran, ohi juonen. Kirja esitteli myös itselleni tuntemattomampaa Portugalin poliittista historiaa. Salazar toimi diktaattorisena pääministerinä 1932-68. Maa alkoi demokratisoitua vasta 1974 neilikkavallankumouksen jälkeen.

Jonkun verran lukemistani häiritsi mielen sopukoista kumpuava samanniminen elokuva ja dejà vu -tunne. Elokuvan loppua en muistanut, joten pystyin paremmin uppoutumaan tekstiin. Sieltä löytyikin mm. hieno kuvaus Munduksen automatkasta Finisterreen. Vaikuttava, ajatuksia herättävä kirja.

Pascal Mercier

Nachtzug nach Lissabon 2004

Yöjuna Lissaboniin 2010
Tammi

Suomentanut Raija Nylander

★★★★
Lainattu kirjastosta.

Helmet-lukuhaasteen kohdat:

2 / matkakertomus, 8 / minulle uusi kirjailija, 20 / kirjan nimi viittaa vuorokauden aikaan, 25 / kirjassa yli 500 sivua