23. toukokuuta 2018

Pajtim Statovci - Tiranan sydän


Tiranan sydän vie aluksi vuoteen 1991, Jugoslavian hajoamissotien aikaan; romaanin nykytaso liikkuu sitten ajassa 2000-luvun alkuvuosina. Jossain pienessä kylässä Albanian maaseudulla asuu nuori teinipoika Bujar, jonka albaani-isä on jo aiemmin paennut Kosovosta. Bujar on kaunis poika, kuten myös hänen sydänystävänsä Agim. Elämä Albaniassa on äärimmäisen köyhää ja olot ovat levottomat. Tuntuu että maalla ei ole tulevaisuutta.

Kun Bujarin isä kuolee, sisar katoaa ja äiti suistuu masennuksen syövereihin, pojat päättävät karata pääkaupunkiin Tiranaan. Heidän elämänsä siellä on surkeista surkeinta, ja mieltä kaivertavat ulkomailta kantautuvat hohdokkaat uutiset. Kaikki haluavat Albaniasta pois, pois sodan jaloista vakaaseen Eurooppaan. Siellä ihmiset näyttävät hymyileviltä, terveiltä ja hyvinvoivilta, kaikilla tuntuu olevan rahaa ja ruokaa. Agimia ajaa ahdasmielisestä Albaniasta pois myös se, että hän on tyttö / nuori nainen miehen ruumiissa. 

Miehiset sankaritarinat ja legendat elävät runsaina Albaniassa. Bujarin isä kertoo esi-isiensä sotaisasta menneisyydestä ja miesten urheudesta. Albanian symbolikin on uljas kaksipäinen kotka, joka kuvaa maskuliinista uhoa ja voimaa. On selvää että Agim ei istu tuohon ilmapiiriin, vaan haluaa lentää kotkan tavoin vapauteen. Pojat vannovat pysyvänsä yhdessä iäti. He rakastavat toisiaan, myös seksuaalisesti, etsivät toisistaan tukea ja turvaa. He säästävät sitkeästi rahaa ja päättävät yrittää Adrianmeren yli Italiaan, mutta sitten tapahtuu jotain mikä erottaa heidät. 

Romaanista löytyy montakin toisiinsa kietoutuvaa teemaa: Kosovon sota, Albania ja maan runsas tarinaperinne; maahanmuuttajuus ja transseksuaalisuus; ystävyys ja rakkaus. Teemat ovat suuria, ja pienen eristäytyneen Albanian oloista ja Hoxhan kommunistisesta diktatuurista en aiemmin ole lukenutkaan. Kuitenkin koin kirjan rakenteen hiukan hajanaiseksi ja eri kaupungeissa kiertelyt irrallisiksi. Mutta ehkä tämä oli kirjailijan tarkoituskin: osoittaa miten erilainen ja normeihin istumaton ihminen kokee olevansa aina eksyksissä; omaa paikkaa ei löydy eikä hyväksyntää tule; on tekeydyttävä joksikin toiseksi, keksittävä aina uusi identiteetti? Maasta toiseen kiertelevä Agim/Bujar toimi juuri näin: hän häpesi niin suuresti albanialaisia juuriaan ja kotimaansa ilmapiirin ahtautta, että tekeytyi italialaiseksi.

Statovcin kerrontaratkaisu eksyttää lukijaa: ei tiedä varmuudella kumpi pojista päätyy ensin Roomaan, matkaa sitten maahanmuuttajana ja turvapaikanhakijana Berliiniin, Espanjaan, New Yorkiin ja vielä Suomeenkin. Ei tiedä varmuudella kumpi palaa lopulta Tiranaan. Luulin että se oli Agim, mutta oliko se sittenkin Bujar?

Kolmannessa luvussa vasta pääsin Statovcin taitavan kerronnan imuun, joskin hämmennyksiä riitti edelleen. En ymmärrtänyt miksi suomalainen transseksuaali Tanja tuli kohdelluksi niin julmasti?  Romaanissa on paikoin huippuhienoja tekstikohtia, mutta joku hämmensi ja hieman hiersi. Hyvä ja häkellyttävä, runsasteemainen teos. Kissani Jugoslavia hurmasi minut täysin, nyt en päässyt aivan samaan tunnelmaan.

Albanian lippu otettiin käyttöön vuonna 1912.
Maan kansallissankari Skanderbeg käytti sitä
jo 1400-luvulla;  perimätiedon mukaan
albanialaiset polveutuvat kotkasta.
Pajtim Statovci
Tiranan sydän
Otava 2016
***
Kirjastosta
_______________

Kirjan ovat lukeneet mm. : Kaisa ReettaKirjasähkökäyrä, Kirsin Book Club
Pajtim Statovci puhuu Albaniasta ja elämästään / Ylioppilaslehti


Pajtim Statovci syntyi 1990 Kosovossa, mutta muutti Suomeen kaksivuotiaana. Esikoisromaani Kissani Jugoslavia (2014) sai Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon. Romaanin käännösoikeudet on myyty useisiin maihin. Se on käännetty englanniksi, italiaksi, norjaksi, ranskaksi, ruotsiksi, tanskaksi, tšekiksi ja viroksi.

10 kommenttia:

  1. Nuorelta kirjailijalta hämmästyttävän kypsää ja moniulotteista kerrontaa, joka muodostaa kiinteän kokonaispaketin jättäen mietintämyssyn päähän...
    Oma tyyli ja sanankäytön näpsäkkyys säilyvät vaivatta kannesta kanteen.
    Ennen kaikkea vahva ja suorasanainen kertomus raivostuttavasta häpeästä, ihmisen (perus-)tarpeesta tulla nähdyksi ja hyväksytyksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Statovci on hyvä. Kissani Jugoslavia miellytti minua enemmän. Luin Tiranan sydämen ensiksi, bloggasin kuitenkin julkaisujärjestyksessä.

      Poista
  2. Um autor que não conhecia e este livro deve ser interessante.
    Um abraço e continuação de uma boa semana.

    Andarilhar
    Dedais de Francisco e Idalisa
    O prazer dos livros

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Es un joven imigrante de Albania, de facto ha residido en Finlandia desde dos años. Es muy bueno.

      Poista
  3. Upeita kirjoja, mutta Kissani Jugoslaviaan ihastuin enemmän. Tänä vuonna ilmestyy uusi kirja vink, vink!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin pidin Kissani Jugoslaviasta enemmän. Kiitos vinkistä. Miltä kustantajalta Mai? Ei ole sattunut silmiini.

      Poista
    2. Nyt kävi ohrasesti. Anteeksi kovasti mokani. Katsoin ohimennen Pasi Pekkolaa ja ajattelin, että hän on Pajtim Statovci. Ajattelin ostavani kirjan, kun se tulee myyntiin. Näin sitä sattuu mokia ja virheitä ;)

      Poista
    3. Ja minä kun etsin ja etsin :) No mutta - kyllä se sieltä vielä tulee! Kiitos kun kerroit, sain rauhan!

      Poista
  4. Ihastuin kirjaan Kissani Jugoslavia. Se mietitytti vielä jälkeenpäinkin. Lukuelämyksen innoittamana päätin lukea kaiken Patjim Statovcin kynästä lähtevän. Kiitos muistutuksesta. Albaniassa ja Tiranassa vieraillessamme ihmettelimme vainoharhaisen diktaattorin Enver Hoxhan bunkkerteita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne olivat hurjia aikoja. Suomeksi on ilmestynyt albanialaisen kirjailijan Anilda Ibrahimin teos Ajan riekaleita. Itse en ole lukenut, mutta bloggarikollega Mai piti kovasti - http://kirjasahkokayra.blogspot.fi/2018/05/anilda-ibrahimi-ajan-riekaleita.html

      Poista

Thank you for your comment ♥ All comments containing an advertising link shall be removed.

Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivulta Yksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.