18. syyskuuta 2022

Petra Rautiainen - Meren muisti


Tänään näin miekkavalasemon ja sen poikasen, mustan pienen puikulan. Ne tulivat pintaan hengittämään ilmaa. Valaanpoikaset syntyvät juuri ennen kaamosyötä, iltaruskon viimeisillä minuuteilla. Ne syntyvät täysin mustina. Mietin, todistinko minä juuri poikasen ensimmäisen hengenvedon. Kuollessaan se lakkaa hengittämästä ja uppoaa pohjaan. Meillä kaikilla on nuo kaksi hetkeä.
 
Petra Rautiaisen toisinkoinen Meren muisti on yksi syksyn vaikuttavimmista romaaneista, joka vie Pohjoiselle jäämerelle 80-luvulle sekä takaumissa aina 50-luvun lopulle, jolloin kirjan päähenkilö Aapa oli vielä lapsi. Aikuiseksi vartuttuaan ja rakkaan äitinsä menetettyään tyttö karisti Ruijan pölyt ja kveenijuurensa ja muutti Yhdysvaltoihin. Hänestä tuli amerikkalainen ja suuren öljy-yhtiön tiedottaja. Nyt nainen palaa kotiin kahdestakin syystä. Hänen isoäitinsä, rakas ämmi, on kuolemaisillaan ja hän haluaa jättää tälle henkilökohtaisesti hyvästit. Toiseksi nainen haluaa kuvata öljyteollisuudelle ja öljynporaamiselle myönteisen dokumenttifilmin entisissä kotimaisemissaan.

Ämmin ja täti Eddan koti on entisellään, ja sinne Aapa majoittuu. Hän vihaa sydänverellään äitinsä ystävää Henrikiä, joka ei saanut pelastettua äitiä valasonnettomuudelta. Sattui näet niin, että 50-luvun lopulla ilmeni useita tapauksia, joissa valaat käyttäytyivät aggressiivisesti ja aiheuttivat onnettomuuksia kalastajille. Meribiologin urasta haaveillut äiti lähti tutkimaan yhtä tuollaista omituisesti käyttäytyvää, vaarallista valasta ja menehtyi. Kaksikymmentä vuotta Aapa on kantanut kaunaa ja vihannut, kovettanut itsensä kylmäksi ja tylyksi. Mutta Aapan toinen silmä on vahingoittunut ja kasvoja rumentaa iso arpi. Hän ei muista, mistä vammat ovat tulleet eikä halua puhua niistä.

Kuvausryhmän kesken on jännitteitä siitä, miltä kantilta öljynporauksesta, luontotuhoista ja valaista kerrotaan. Huijataanko entinen öljyporari Henrik Larsson ja tämän poika, arvostettu meribiologi Arvid, antamaan öljynporausta puoltava lausunto, joka sitten editointivaiheessa leikattaisiin pois? 80-luvun nykytason rinnalla seurataan jonkun merentutkimusalueella Ruijaan matkaavan henkilön meripäiväkirjaa 2000-luvulta. Päiväkirjan kirjoittajan yllättävä henkilöllisyys paljastuu vasta kirjan lopussa, mikä oli hieno ja kiehtova juonenkäänne!

Rautiainen vie lukijan armottomalle ja myrskyävälle Pohjoiselle jäämerelle, jonka pinta nousee uhkaavasti jäätiköiden sulaessa ja jonka eliöstö voi huonosti happikadon lisääntyessä. Valaiden vihamielisen ja oudon käyttäytymisen syyksi paljastui jo 50-luvun lopulla niiden kuulon vahingoittuminen, josta voi lukea vaikka tästä Ylen jutusta. Öljylähteiden etsinnässä käytettyjen seismisten testien aiheuttama merenalainen tärinä vie niiltä kuulon ja ilman omaa tutkaansa valaat eivät pysty suunnistamaan, löytämään ruokaa eivätkä kenties lisääntymään. Kirja on myös tarina kveeneistä, suomalaisten jälkeläisistä Ruijassa, Norjan Finnmarkissa, ja heidän kokemastaan pakkonorjalaistamisesta. Se on myös tarina siitä, miten syvälle koettu trauma voi koteloitua ja vääristää muistot. 
 
Kannella kuuntelimme kuinka ryhävalaat lauloivat. Melodia muuttui koko ajan, ja tuntui kuin aina uusi valas olisi yhtynyt siihen. Kun valaiden äänet hävisivät, minun tuli yhtäkkiä ikävä. Minun tuli ikävä sinua. Miksi sinä katosit minulta niin kokonaan ja niin täysin?

Meren muisti oli häikäisevä ja vakuuttava kuvaus ilmastonmuutoksesta, öljynporauksesta ja sen vahingollisuudesta meren eliöstölle. Romaani on kieleltään upea ja  kuvaa taitavasti ihmisen taloudellisen hyödyn tavoittelua ja totuuden manipulointia. Kirjan kauniin kannen on suunnitellut Tuomo Parikka. Kuvassani kannen kiiltävän kupariset öljyvirrat ja teksti eivät valitettavasti tule oikeuksiinsa. Vaikuttava kansi vaikuttavalle kirjalle. Meren muistin käännösoikeudet myytiin heti elokuussa Norjaan, Italiaan, Hollantiin ja Tanskaan. Onnittelut! 

Petra Rautiainen - Tuhkaan piirretty maa
 
Petra Rautiainen - Meren muisti
Kansi Tuomo Parikka
Otava 2022
Äänikirjan lukija Laura Malmivaara
____________________

Kirjakaapin kummitus
Kirjasähkökäyrä

2 kommenttia:

  1. En ole lukenut esikoista, mutta kirjoitat tästä niin ylistävästi, että laitoin kirjan heti varauslistalle. Mielenkiintoiset teemat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tämä oli niin hieno. Jäämeri, valaat, kveenit ja ilmastonmuutos, kaikki kiinnostavaa. Hienosti rakennettu romaani kaikenkaikkiaan.

      Poista

Thank you for your comment ♥ All comments containing an advertising link shall be removed.

Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivulta Yksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.