Olen sitkeä lukija. Yleensä raahustan kirjan loppuun, mutta näitten kanssa nostin kädet pystyyn.
Brassisulka jäi edelleen puuttumaan!
En nyt löydä suoraa linkkiä keskusteluumme Takkutukan kanssa, mutta jo kesällä tuli puhetta brasilialaisista kirjailijoista. Paulo Coelhoa olen lukenut ennen blogiaikaa - sulan saamiseksi blogiini yritin näitä:
Daniel Galera
Barba ensopada de sangue 2012
Hyöky
Suomentanut Antero Tiittula
Otava 2014
Vuonna 1979 syntynyt Daniel Galera on kiinnostava brasilialainen nykykirjailija. Hän on myös kääntäjä ja Livros do Mal -kustantamon perustaja. Galera on julkaissut neljä romaania ja novellikokoelman. Toistaiseksi ainoa suomennettu Hyöky voitti 2013 São Paulon kirjallisuuspalkinnon.
Arja / Kulttuuri kukoistaa piti tästä. Oma lukemiseni kaatui luultavimmin tekstin täyttämiin sivuihin vajaa 100 sivua luettuani. Paljon pelkän fontin täyttämiä sivuja, ei ilmavia kappalejakoja. Ehkä yritän tätä joskus kesäaikaan vielä uudestaan, Brasilian merenrantakaupunki sopinee paremmin kesätunnelmiin.
Clarice Lispector
Lähellä villiä sydäntä
Perto do Coração Selvagem 1944
Suomentanut Tarja Härkönen
Teos 2008
Kaisa Reetta hullaantui tästä. Kiiltomato.net luotaa teosta perinpohjin - yli minun ymmärrykseni käyvällä tavalla. Uuvuin Lispectorin sisäiseen ajatusvirtaan jossain 150 sivun vaiheilla. Ihailen Tarja Härkösen suomennoksia, siksikin harmittaa...
Seikkailuja menneessä maailmassa
Kiinnostuin tästä jenkkikirjailijasta kun havaitsin että en tiennyt hänestä yhtikäs mitään. Wikipedia listaa hänen suunnattoman tuotantonsa.
Seikkailuja menneessä maailmassa
Kiinnostuin tästä jenkkikirjailijasta kun havaitsin että en tiennyt hänestä yhtikäs mitään. Wikipedia listaa hänen suunnattoman tuotantonsa.
& Justin Scott
The Thief 2012
Varas
Suomentanut Anna Lönnroth
Wsoy 2016
Vuonna 1931 syntyneen Clive Cusslerin jännitysromaaneita on myyty yli 140 miljoonaa yli sadassa maassa, ja niitä on käännetty ainakin 40 kielelle. Isaac Bell, vahvalla oikeustajulla varustettu etsivätoimisto Van Dornin agentti, seikkailee Cusslerin 1900-luvun alkuun sijoittuvissa historiallisissa seikkailuromaaneissa. Apukirjoittajana' toimii Justin Scott. Yhdessä kaksikko on kirjoittanut seitsemän Isaac Bell -seikkailuromaania.
Satu jaksoi kahlata kirjan loppuun. Itse uuvuin lopullisesti sivulla 157. Tässä oli tavattomasti henkilöitä ja juonenpoikasia. Nuoren keksijän äänielokuvien valmistamisen mahdollistamaa laitetta himoitsivat eri tahot.
--------
--------
Yritän opetella jättämään kesken - aika on rajallinen ja sen voi käyttää johonkin itseäni kiinnostavampaan.
Mitenkäs teillä? Jääkö kirja kesken vai onko se pakkomielteisesti raahustettava loppuun?
Kirjoja jää aika paljon kesken. Juurikin siksi, kun aika on rajallista, parempi käyttää se mieluisiin lukukokemuksiin. :) Mulla on päivitysluonnos tämän vuoden kesken jääneistä kirjoista tuloillaan, julkaisen varmaan vuoden lopussa.
VastaaPoistaTuohan onkin hyvä idea, kerätä kesken jääneet koontipostaukseen! Jotenkin kuitenkin ärsyttää, mut kun ei pysty eikä kykene :)
PoistaKyllä jätän kesken aina välillä. Mieluummin käytän aikani johonkin muuhun jos kiinnostus kirjaa kohtaan syystä tai toisesta hiipuu.
VastaaPoistaKyllä se näin on viisasta Satu :)
PoistaKesken jää, harvoin kahlaan kovin pitkälle, jos ei innosta. Koulu- ja opiskeluaikanahan niitä pakkolukemisia oli ihan tarpeeksi. Ei viitsi enää.
VastaaPoistaLispectorin yhtä teosta yritin lukea, mutta liian vaikeaa minulle. Olen jättänyt jopa suosikkikirjailijoiden kirjoja lukematta, jos kirja ei innosta. Joskus jokin intuitio on vetänyt kirjassa eteenpäin ja olen silloin huomannut, että hyvä kun tuli sittenkin luettua, vaikka alku on tökkinyt.
Tämä Lispector meni myös minulta yli... Kovin montaa ei ole jäänyt tänä vuonna kesken. Näitten lisäksi muistan vain Muñoz Molinan Öisen ratsumiehen. Hienoa kuvailua, mutta en jaksanut.
PoistaKirjoja jää kesken, jos tuntuu ettei millään uppoa. Yleensä tulee lopetettua suhteellisen nopeasti, jos tökkii. Olen miettinyt, että luen mieluummin hyviä kirjoja, kuin kulutan aikaa itseäni kuluttavien kirjojen lukemiseen. Toisaalta jotkut huonommat tulee luettua loppuun, jos ovat vaikka lyhyempiä kirjoja tai olen saanut jo yli puolen välin luettua.
VastaaPoistaTiia
Totta että paksummat hylkää helpommin. Ja riippuu myös sen hetkisestä pontevuuden asteesta ja vireystilasta :) Kiva etten ole ainut!
Poistariitta k sanomasi pitää tismalleen kutinsa! Tuo lukukokemus on niin komplisoitu juttu: oma lukuhistoria + kulloinenkin elämäntilanne + senhetkinen lukuvire ja mielentila... Melkoisen jaakobinpainin ja päättäväisyyden takana oli oppia jättämään suosiolla kesken, jos menee suorittamiseksi ja pakottamiseksi. Napakoita tukistuksia itselle: lukeminen on kiinnostava, vapaaehtoinen ja mielihyvää tuottava harrastus, pidä se sellaisena:) Kerätään siis joukolla positiivisia lukuhetkiä elämämme reppuun ja jaetaan niitä keskenämme. Auvoisaa adventtiaikaa!
VastaaPoistaJuuri näin Takkutukka. Kun ei lue ammatikseen, voi(si!) jättää kaiken täydellisyydentavoittelun ja loppuunsaattamisen pakkomielteet syrjään :) Ja vain lukea - ilolla ja nauttien.
PoistaKaikkea hyvää myös sinun adventtiaikaasi!