26. marraskuuta 2016

Tuula-Liina Varis - Että tuntisin eläväni


Kaiken se kestää, kaiken se kärsii.

Luin syksyllä Variksen uusimman romaanin Huvilan, josta pidin kovasti. Tämä novellikokoelma on myös Varista parhaimmillaan - loistavaa ajankuvaa sekä sydämeenkäyvää ja vahvaa kerrontaa naisten sielunelämästä ja traagisista elämänkohtaloista. Teoksen kahdeksasta novellista koostuu tavallaan romaani, sillä päähenkilöt on kiehtovalla tavalla liitetty toisiinsa sukusitein  Saamme seurata kuusipäisen sisarussarjan elämää lähinnä naisnäkökulmasta 1920-luvulta 2000-luvulle - eli koko satavuotisen itsenäisyytemme matkan. 

Tyttäret ja äidit, naiset ja heidän miehensä, läheissuhteiden koko kivistävä kirjo. Kenenkään elämä ei ole helppoa, vaan vastassa ovat ajan haasteet ja elämän eteen heittämät tragediat. Punaisena lankana kautta teoksen on rakkaus, intohimoinen ja kaikennielevä, kaiken kestävä. Tai sitten rakkauden ja läheisyyden puute, osattomaksi jääminen. Mäkelän torpan kuusi sisarusta elävät lapsuuttaan ja teini-ikäänsä Suomen ollessa Venäjän suuriruhtinaskunta. Maa julistautuu itsenäiseksi, syttyy sisällissota. Ajat ovat levottomat ja puutetta on ruuasta, aivan kaikesta. Elämää eletään hammasta purren, käydään sodat ja kannetaan sen vauriot.

Bloggauksen lopussa henkilöhahmojen sukupuu - Älä lue jos et halua!

Ester vuonna 1926
Esterin elämän suuri rakkaus Hannes on kuolemaisillaan. Kaikki elämän unelmat tuntuvat romuttuvan. Ester hoitaa sairasta miestään ja heidän pientä poikaansa, mutta sydäntä raastavat pelon ajatukset:

Älä vatvo. Älä ajattele. Nyt ollaan elossa. Älä ajattele muuta. (...) Hannes. Ainoa mies minulle. Ainoa tässä maailmassa. Tule takaisin. Älä kuole. (...) Esterin sydän hakkaa. Hulluko minä olen? Hannes elää, tietysti Hannes elää, miten muuten voisi olla? (...) Sanon ääneen ja äänettä. Koko ajan. Älä kuole. Älä kuole. Älä jätä.

Sylvian tunteet
Sylvia rakastaa miestään Aarrea intohimoisesti ja palavasti, selittää kaiken, mustelmatkin parhain päin. Aarre on sodan satuttama, viinaan ja naisiin menevä väkivaltainen mies. 

Mieheni, rakkaani. Ainoa rakkaani. Aina kuolemaan asti. (...) Mutta Aarre, se iloinen, huoleton vekkuli, tanssitaituri ja tyttöjen naurattaja, joka meni sotaan, ei sodasta koskaan palannut. Toinen mies sieltä neljän vuoden päästä tuli. (...) Aarre on hyvä mies, hyvä lapsille ja hyvä minulle, on se, vaikka mitä puhuttaisiin ja juoruttaisiin.... Sitä pitää ymmärtää, ja minä ymmärränkin, rakastan ja ymmärrän. Kukas sitten jos en minä?

Yksinäinen
Kun Paula jää täysorvoksi 15-vuotiaana elämään katkeroituneesta vanhapiikatäti Rauhasta tulee hänen holhoojansa. Rauha on käpertynyt itseensä kun rakastettu kaatui sodassa. Rauha ei puhu ei pukahda, ymmärtämystä tai lämpöä ei riitä jaettavaksi tytölle. 

Lempilapsi
Abiturientti Kari katoaa. Häntä etsitään joka paikasta, myös Lahjan ja setänsä Ilmarin kotoa. Äidin suru on pohjaton.

Minä huusin. Minä kävelin ja huusin. Joka ilta, kaikkina viikon päivinä, kaikissa säissä, minä puin ulkovaatteet päälle ja lähdin kävelemään. Lähdin huutamaan. (...) Minä kävelin ja huusin kauan, viikkoja, kuukausia. Heinä kasvoi ja kuoli, puut viheriöivät ja kellastuivat, pudotivat lehtensä, satoi vettä, räntää, lunta.

Äidin sydän
Iäkäs Sylvia on sairastanut dementiaa vuosikausia ja häntä hoitanut tytär Inari on saanut tarpeekseen vainoharhaisesta ja kiukuttelevasta äidistään. Kun äiti kuolee, syyllisyys nousee kuitenkin pintaan.

Harri-parka
Ikänsä huonommuudentuntoja potenut Paula on tyytynyt Harriin, vaikka avioelämä ei suju. Harri on homo. Ja juoppo.

Että tuntisin eläväni
Militsa on Marjatan avioton lapsi. Isä on venäläinen kulkumies. Rakkaudeton lapsuus saa Militsan ripustautumaan juoppoon Vilppuun.

Tuonne taakse metsämaan
Ester-tädin tyttärellä Marjatalla oli ihana ja kaunis ystävä, Raakel. Ilari on tätä rakastanut koko ikänsä ja aikoo nyt vanhoilla päivillään vihdoinkin kihlata naisen.

Että tuntisin eläväni on taas vahva osoitus Variksen kertojantaidoista. Hän tuo eteemme läpileikkauksen suomalaisen perheen ja etenkin naisen elämästä viime vuosikymmeninä. On ollut puutetta ja rankkaa, elämän puitteet varsin vaatimattomat. Itsenäisen elämän mahdollisuudet rajalliset. Suomalaisen miehen sielua ovat piinanneet ja mielenterveyttä verottaneet sota ja viina. Näistä kahdesta pahasta ovat saaneet osansa vaimo ja lapset. Henkisten traumojen seuraukset ovat siirtyneet seuraavien sukupolvien kannettaviksi. Valtavan hieno ja koskettava novellikokoelma. Syvän kunnioituksen ja ihailun tuntein.

Mukana Novellit kunniaan -haasteessa 8 novellilla.


Tuula-Liina Varis
Että tuntisin eläväni
Wsoy 2013
****
Kirjastosta

Kehittelin Mäkelän torpan sisarusten sukupuuta ymmärtääkseni suvun kuviot paremmin:
Ester jää puolisostaan Hanneksesta leskeksi, poika Erkki; avioton tytär Marjatta maisteri Rannan kanssa
Aarre on sodassa henkisiä vammoja saanut, alkoholisoitunut mies; vaimo Sylvia ja lapset Inari, Ilari ja Marketta
Rauha on katkeroitunut vanhapiika, jonka nuoruudenrakkaus kaatui sodassa; Lahjan tyttären Paulan holhooja
Lahja, puoliso Ilmari; molemmat kuolevat ja tytär Paula jää täysorvoksi 15-vuotiaana
(Alma & Aliina - eivät mukana novelleissa)
Kari - abiturienttipoika, jonka setä on Lahjan puoliso Ilmari
Militsa - Marjatan avioton tytär, isä venäläinen kulkumies; puoliso Vilppu

4 kommenttia:

  1. Minäkin pidin kovasti Huvilasta! Kiitos vinkistä, tämä olisi hyvä novellihaasteeseen. Valoa lauantai-iltaan ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valoa sinnekin Krista ❤︎ Tämä oli minusta todella hyvä.

      Poista
  2. En ole just tätä kokoelmaa lukenut, mutta Varis on tosi vahva kertoja ja kuvannut naisen elämää unohtumattomasti, kuten tästä sinunkin postauksesta ilmenee.

    Olen häneltä lukenut esim. 'Pikku naisia', joka on myös novellikokoelma. Romaaneista 'Irma' oli vallan hieno. Olen laittanut tilastooni sen viereen viisi tähteä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässäkin mentiin wanhoihin aikoihin. Siitä rutisin Munron kohdalla, mutta nyt en yhtään - hoi missä logiikka! Mutta ytimiin meni - Varis tuntee meidän suomalaisten sisimmän, kuten myös myös yhteiskunnan ilmiöt.

      Pidin tässä myös tietystä jatkuvuudesta. Rankoista aiheista huolimatta ei ollut raskaslukuinen kun ei pompittu aiheesta toiseen.

      Poista

Kiva kun kävit & kiitos kommentista!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...