10. helmikuuta 2019

Eeva Kilpi, Ellen Thesleff - Laulu rakkaudesta #runosunnuntai


LUONTO - YKSINÄISYYS - KOHTAAMINEN - YHTEYS 
- ETÄÄNTYMINEN - YKSINÄISYYS - LUONTO

Laulu rakkaudesta on isokokoinen runo- ja taidekirja, jossa on valikoima Eeva Kilven runoja kokoelmista Laulu rakkaudesta ja muita runoja (1972), Terveisin (1976), Ennen kuolemaa (1982) ja Animalia (1987).  Ellen Thesleffin upea ja värikäs taide kuvittaa runoja hienosti, vaikka hänen taiteensa ei ole edukseen painetussa kirjassa. Kansikuvavalinta (Lehtimaja 1908) on mielestäni hyvin onnistunut: voi kuvitella, että yksinäisyyttä rakastava runoilija istuu siinä mökillään Savossa työpöytänsä ääressä. Tosin Thesleffin värimaailma tuo mieleen jonkun eksoottisemman ympäristön, mutta ehkä Savossakin voi toteutua tämmöinen lumoava sininen hetki. En kirjoita sen enempää Thesleffin taiteesta, vaan laitan linkin Hanna-Reetta Schreckin elämäkertaan Minä maalaan kuin jumala. Tämän kokoelman esipuheessa Eeva Kilpi sanoo:

Minulta on syntynyt runoja sellaisissa elämänvaiheissa, jolloin olen ollut murtumaisillani tai voimakkaan mielenliikutuksen vallassa. Silloin olen aina hiukan muuttunut. (...) Kaikki neljä kokoelmaa ovat ennakoineet proosateoksia, joissa runojen teemat ovat toistuneet. 

Sylissäsi
minä annan elämälle anteeksi
virheen toisensa jälkeen.

Kohta on kaikki lunastettu.



Luin juuri Kilven novellikokoelman Kootut novellit, jossa hän pyöritteli näitä samoja teemoja - näin ollen aihealueet tuntuivat jo entuudestaan tutulta. Kokoelmasta Laulu rakkaudesta löytyy tuttuja ja rakastettuja runoja, helliä rakkauden ja erotiikan kuvauksia sekä Karjalan ikävää. Terveisin kertoo kivusta ja yksinäisyydestä, Ennen kuolemaa surusta runoilijan isän kuoleman jälkeen ja Animalia on hätähuuto luonnon ja eläinten puolesta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö siteerasi uuden vuoden puheessaan tätä runoa:

Siis kauneutta on.
Rakkautta on.
Iloa on.

Kaikki maailman kurjuudesta kärsivät,
puolustakaa niitä!

Kokoelman runojen pituudet vaihtelevat parin säkeen huokauksista pitkiin ja tarinallisiin. Eläytymistäni haittasi hiukan runojen erilaisuus, mikä lienee tällaisten koontikokoelmien haittapuoli. Pidin lukemisessani taukoja ja luin yhtä kokoelmaa kerrallaan. Luulen että eniten iholle tulivat pohjatonta surua henkivät isän ikävästä kertovat runot. Juuri lukemani novellikokoelma Kootut novellit  jätti niin vahvan jäljen, että minun oli hankala eläytyä Kilven runoihin juuri nyt. Ehkä hän on minulle puhuttelevampi novelleissaan kuin runoissaan.


Isä on kuollut taas.
Tänään hän on kuollut tästä maisemasta.
Isättöminä seisovat kuuset
risti latvassaan.

Kun epätoivo tulee

ovat kuuset.
Kun toivo menee
ovat kuuset.

Minä pitelen niistä kiinni.


Ellen Thesleffin maalaus: 
Tyttö (Thyra Elisabeth) / 1893 / öljy / 46x38 cm / yksityiskokoelma




Eeva Kilpi on aina kantanut huolta luonnon puolesta ja vastustanut kiivaasti eläinkokeita. Koko Animalia on omistettu tälle teemalle. Siteeraan tässä runoa, joka on syntynyt Tsernobylin ydinräjähdyksen (26.4.1986) jälkeen. Runo ei ole mukana tässä valikoimassa, mutta se puhuttelee minua ja kertoo yksinkertaisin säkein Eeva Kilven järkytyksestä:

Ydinsäteilyä
mutta koivuissa on hiirenkorvat
ja minä istutin orvokkeja.

Ydinsäteilyä
mutta on Helmin-päivä
ja minä kävin onnittelemassa äitiä.

Ydinsäteilyä
mutta miniäni on raskaana
ja tänään on laskettu päivä.

Ydinsäteilyä
vaikka me rakastamme.
...

Eeva Kilpi, Ellen Thesleff 
Laulu rakkaudesta. Valikoima neljästä runokokoelmasta
Toimittanut Eija Kämäräinen
Graafinen suunnittelu M-L Muukka
Wsoy 1991
***
Kirjastosta
_______________



7 kommenttia:

  1. Upeita runoja ja tuo viimeinen koskettava. Tšernobylin ydinvoimala räjähti todella lähellä. Ihmisten muisti on lyhyt tai sitten vastaavilta onnettomuuksilta suljetaan silmät, kun Suomeenkin aiotaan rakentaa useita ydinvoimaloita, kun muissa maissa niistä pyritään eroon.

    Sunnuntain lukuiloa sinulle Riitta ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsernobylin räjähdyksen aikaan tuntui kuin olisi maailmanloppu tullut. Paljon kysymyksiä, paljon epätietoisuutta - varsinkin kun tietoa ei saatu. Eeva Kilven runo kuvaa hienosti tuota järkytystä.

      Harmaa on sunnuntai, ulkoilu ei houkuta, onneksi on kirjat! Lukuiloa Mai.

      Poista
  2. Vaikuttavia runoja,osa mieleisiä osa ei, näinhän se runo puhuttaa. Tunteita runoista ei puutu.Kiitos esittelystä,mukavaa sunnuntaita :)

    VastaaPoista
  3. Kiitos hienosta postauksesta. Viime aikoina ei ole ollut aikaa lukea muiden runoja tai novelleja, mutta eiköhän tästä taas päivät pitene ja tule mahdollisuus lukeakin, kun sai omat pois alta. Kilpi on ollut yksi suosikkikirjailijoistani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitoin runon, mutta linkkiä en saanut onnistumaan.

      Poista
  4. Väkeviä runoja, Kilpi on mestari tunnelman luonnissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin, piti kysyä, että tulihan eilinen meilini perille se missä pyysin apua saksan kieleen

      Poista

KIITOS kommentistasi ♥ THANK YOU for your comment ♥

HUOM! Kaikki jonkun mainoslinkin sisältävät kommentit poistetaan. - OBS! All comments containing an advertising link shall be removed.

Kirja vieköön! ei pidä lukijarekisteriä eikä kerää minkäänlaisia lukijatietoja itse. Blogger-blogina noudatamme Googlen yksityisyydensuojakäytäntöä. Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivultaYksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.