Lyhyt: Fiona Barton - Lapsi

Toimittaja Kate Waters tuskailee työnkuvansa muuttumista. Iltapäivälehti Postissa painotetaan nyt verkkouutisia ja jahdataan sivuklikkauksia, mutta Kate janoaa entisenlaista tutkivaa journalismia, aikaa jolloin metsästettiin kunnon skuuppeja. Hän muistelee kaiholla taannoista Jeanie Taylorin juttua, jossa hän sai panna kaiken ammattitaitonsa ja luovat kykynsä peliin. Niinpä nähdessään lehdessä pienen ilmoituksen, että purkutyömaalta on löytynyt pienen vauvan ruumis, Kate innostuu ja ryhtyy tutkimaan juttua - voisihan käydä niin, että tästä kehittyisi Postille kunnon juttusarja ja hänelle itselleen iso meriitti turvaksi yt-neuvotteluita vastaan.

Samainen ilmoitus ja Katen tekemä pieni juttu ruumislöydöstä saa pari lontoolaista naista täysin tolaltaan. Seitsemänkymppisen Angelan tyttövauva katosi synnytyssairaalasta vuosikymmeniä sitten, ja tragedia on traumatisoinut Angelaa ja tämän perhettä syvästi. Toinen paniikkiin menevä nainen on nelikymppinen julkkisten elämäkertojen haamukirjoittaja Emma, joka on kantanut karmeaa salaisuutta teini-iästä lähtien. Emmalla on ollut koko aikuisikänsä mielenterveysongelmia, ja nyt vaimoaan parikymmentä vuotta vanhempi puoliso pelkää rakkaan vaimonsa taas romahtavan masennuksen syövereihin. 

Toimittajakokemuksellaan Barton kuvaa asiantuntevasti lehtityötä talon sisältä päin. Miten jymyjutun mahdollisuus ja kunnianhimo ajaa toimittajaa eteenpäin; miten vainoharhaisesti vahditaan, etteivät kilpailevat lehdet saa vihiä. Juonikin kehittyy ja kiertyy sutjakkaasti ja Angelan ja Emman ahdistus ja hätä on hienosti kuvattu. Emman äidin Juden vuosientakaista pöyristyttävää tekoa oli vaikea ymmärtää; hän oli sentään fiksu nainen ja koulutukseltaankin juristi. Naisen takavuosien miesystävä Will piiloutui kuvottavuuksineen arvostetun professorinasemansa taakse.

Bartonin teksti on sujuvaa ja hän luo hienon kokonaisuuden monine pää- ja sivuhenkilöineen - olympiakisoihin valmistautuva Lontoo kuhisee jutun taustalla. Oli kiinnostavaa arvuutella lopputulemaa. Kirjailija antoi mukavasti vihjeitä, mutta aivan oikeaan en osunut. Hyvää ja rentouttavaa iltalukemista, tasainen ja käypä dekkari, jossa ei ole liikaa väkivaltaa. Mutta Lapsi ei valitettavasti tarjonnut samaa kihelmöivää jännitystä ja tarinankuljetuksen lumoa kuin Bartonin esikoisdekkari Leski, joka oli minulle viiden tähden tarina.

Fiona Barton - Lapsi
Alkuteos The Child 2017
Suomentanut Pirkko Biström
Kansi Mika Tuominen
Bazar 2019
***
Kirjastosta
_______________

Helmet-haaste: 2, 12, 18