14. helmikuuta 2019

Laura Laakso - Mrs. Milkyway


Kannattaa kiinnittää ehkä tuplat tai jopa triplat turvavyöt ennen kuin lähtee Laura Laakson Mrs. Milkywayn matkaan - sen verran hurjaa ja ilmakuoppaista lento on. Romaanissa on kirjallisuuskursseja ympäri maailmaa vetävä kansainvälinen guru,  pikkuisten siipiensä kantavuutta kokeileva pieni tyttö nimeltä Pan, talonmies Stevens, nosy rouva Pry, vanha kissa, pöllyäviä joutsenten höyheniä, kaatuilevia maitolaseja, itsestään on-off toimiva mustavalkotelevisio, nukkaposkinen lähettipoika, katoavia tai maahan syöksyviä lentokoneita ja niin - tietysti elämästään kertova lentoemo Mrs. Milkyway. Avokado- ja kurkumavoileivillä on suuri rooli, kuin myös mehevillä munakoisoilla, pallokuosisella aurinkotuolin päällisellä ja palovaroittimilla.

Tuo nukkaposkinen lähettipoika, jolla on valtamerensiniset silmät soittaa viisikymppisen gurumme ovikelloa. Hänellä on kainalossaan mielettömän iso ja sekava paperinivaska: Mrs. Milkywayn kaikki sadat muistikirjat, lippuset ja lappuset, jotka hän on kirjoittanut gurumme Avignonin luovan kirjoittamisen kurssilla. On käynyt näet niin, että

Kesäkuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2009 Air Francen lento AF447 Rio de Janeirosta Pariisin Charles de Gaullelle katoaa Atlantin yllä.

Matkustaja- ja cabin crew -listoista on käynyt ilmi, että Mrs. Milkyway on ollut mukana kadonneen lentokoneen lennolla ja nyt Turvallisuuspoliittisen instituutin Siviili-ilmailun tutkimus- ja analyysiosaston lentoturmatutkintajaos pyytää guruamme selvittämään naisen töherryksistä kuka hän oikein oli naisiaan. Gurumme paneutuu asiaan huomattavan huolella, hänen todellisuutensa hajoaa Mrs. Milkywayn papereihin.

Laakso höystää tarinaansa asiantuntevin ilmailutermein ja intertekstuaalisin kirjallisuusviittein. Teoksen lopussa on seitsemän sivuinen Literary Checklist. Mrs. Milkyway - Mrs. Linnunrata - Mrs. Maitotie on mielikuvituksellisinta mitä pitkään aikaan olen lukenut. En tiedä kuka tässä kelasi pelkojaan ja lapsuustraumojaan - lentoemäntänainen vai kirjallisuusguru - mutta hulvatonta ja nautittavaa teksti oli. Romaanissa puidaan paljon kirjoittamisen ja kirjailijuuden haasteita - vallan nautittavalla tavalla. Uskon että osa pelkojen kelaamisesta on kirjailijan omaa - vaatii rohkeutta ja todellista uskallusta laittaa itsensä likoon näin persoonallisella ja kokeilevalla tekstillä! Otetaanpa näyte:

Ehkä kaikki se, mikä oli ollut hänelle tärkeää oli vain kadonnut aikaan      ... silmissä sumenee... menettänyt merkityksensä huiskis hais noin vain ja vetäytynyt koskemattomana kuin lempiparsa-annos presidentin edestä jos presidentin ei pidä enää parsaa syömän tai jos satokausi tai koko presidentti on sillä välin vaihtunut       mikätääparsajuttunytten?? Lentoemäntänainen oli kai tyytynyt osaansa tai ainakin ollut tyydytty tyydytty tyy-dytty       aika letkeä komppi vai mitä      vinään ja koittanut tyydy tyydy tyydy tyy-dy     ihan ookoo tääkin ttää itseään ja elämänjanoaan saavutettavissa olevin sijaistoiminnoin niin kuin vaikka työntelemällä    parsaa! edestakaisin ja mikä jottei       ylijääneitä presidentillisiä herkkuparsalautasia cockpitiin... It's a pity!

Mrs. Milkyway ei hurjassa kokeellisuudessaan ole jokatytön kirja, mutta itse luin sitä ihastellen ja äimistellen Laakson mielikuvitusta, vaikka paljon tästä kreisiydestä meni yli ymmärryksen. Minulle tuli mieleen argentiinalainen César Aira, jolta olen lukenut yhden kaksi yli ymmärrykseni menevää pienoisromaania sisältävän teoksen - Todiste ja Illallinen.

Laura Laakso - Mrs. Milkyway
Aviador 2019
****
Lukukappale kustantajalta - kiitän
Kirjailijan kuva: Ari Ståhlman
_______________
Helmet-haaste: 3 (genre jota en yleensä lue), 4 (kirjailijan ainoa/esikoisteos), 16 (todellisen ja epätodellisen rajamailla), 49 (2019 julkaistu kirja) 

Milkywayllä on lennellyt myös Omppu


Laura Laakso (s. 1974) on toimittaja, käsikirjoittaja ja luovan kirjoittamisen opettaja. Mrs. Milkyway on hänen esikoisromaaninsa. Sen varhaisemmasta versiosta dramatisoitu näytelmä Tyttö nimeltä Pan palkittiin vuoden 2015 Ylioppilasteatterifestivaalien parhaana kantaesitystekstinä.

12 kommenttia:

  1. Lisäänpä omat alkulentotunnelmani, jos sopii:
    http://hikkaj.blogspot.com/2019/02/juutas-kakriaisen-ja-jooseppi-kenkkusen.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmakuopasta ilmakuoppaan :) Uskaltaakohan lentää enää ollenkaan, ties mitä kuolaa lentoemot asiakkaiden drinksuihin tiputtelee :)

      Poista
  2. Vaikuttaapa kiintoisalta ja erikoiselta tapaukselta! Kyllä se täytyy varmaan kokeilla jossain vaiheessa, miten tämän itse kokisi - sen verran omaperäiseltä vaikuttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan omaa laatuaan. En kaikkea tajunnut, mutta ei se mitään :)

      Poista
  3. Mielenkiintoinen tuo näytepätkä. Vaikuttaa inspiroivalta ja uudelta, joten itselleni voisin siitä harrastajakirjoittajana mallia ottaa. Ehkä vilkaisen tätä teosta sillä silmällä kirjakaupassa tai kirjastossa.
    Mutta sitten itse aihepiiri vähän minua jo tökkii, sillä vaikka esikoisteoksesta on kysymys ja ymmärrän hyvin, miksi kirjailija siksi kirjoittaa kirjoittamisesta, en innostu romaaneista, joissa päähenkilöistä yksi on "kirjallisuuskursseja ympäri maailmaa vetävä kansainvälinen guru". Toivottavasti teksti minut kuitenkin yllättää ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Guru-nimitys oli minun, toivottavasti se ei pelota sinua pois kirjan ääreltä Eeva. Tämä viisikymppinen nainen veti suosittuja luovan kirjoittamisen kursseja eri maissa ja piiloutui maineensa taakse; oli epävarma omista kyvyistään eikä uskaltanut itse kirjoittaa mitään, pelossa että maine menee. Bloggauksessa ei voi kertoa paljonkaan spoilaamatta. Ei helppo ja simppeli kirja ollenkaan, kokeellinen ja aikasten crazy. Minusta on kiinnostavaa lukea kaikenlaista.

      Poista
  4. Tykkään toisinaan lukea jotain hulvatonta ja/tai absurdia. Kiitos vinkistä.
    Hyvää ystävänpäivää Riitta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämän kanssa sai ns. haavi auki ihmetellä :) Uskomaton mielikuvitus kirjailijalla!

      Poista
  5. Toivon, että tämä teos pääsisi HS:n esikoispalkintokisaan. Viime vuonna toivottelin samaan kisaan Eeva Turusen Neiti U:ta ja tuohan meni ja otti ja voitti.

    Mrs. Milkyway on kokeellinen, mutta ei kuitenkaan kokeellinen itsetarkoituksellisesti. Mulla tuli lukiessa mieleen Mariaana Jäntin Amorfiaana, kun sen juuri vähän aikaa sitten luin. Mrs. Milkyway on kumminkin hurjan paljon lähestyttävämpi, kun taas Amorfiaana on paikoin niin tiheä, että siihen on vaarassa eksyä. Toivottavasti Laakso kirjoittaa pian lisää. Odotan innolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä jonotan Neiti U:ta edelleen kirjastosta...

      Taisit sanoa, että Mrs. Milkywayssa 'kieli oli humalassa' ja kyllä, kekseliäästi olikin! Tässä oli mainiosti ripoteltu englanninkielistä termistöä, ja pidin pähkäilijänaisen tuumailuista.... Metka.

      Poista
  6. Hei, pienenä huomiona: Milkyway on Linnunrata, ei maitotie :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos huomiosta Mari, mutta kyllä se siellä on:

      "Mrs. Milkyway - Mrs. Linnunrata - Mrs. Maitotie on mielikuvituksellisinta mitä pitkään aikaan olen lukenut."

      Poista

Thank you for your comment ♥ All comments containing an advertising link shall be removed.

Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivulta Yksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.