18. maaliskuuta 2019

Suvi Ahola - Mitä Minna Canth todella sanoi?


Ihmeellisen naivia ovat nuo miehet

Minna Canth (1844-1897) on nyt erityisen ajankohtainen, sillä tänä vuonna vietetään hänen syntymänsä 175-vuotisjuhlavuotta. Minna Canthin seura listaa lukuisat tapahtumat ja uudet Canth-teemaiset teokset, kannattaa kurkistaa. Yksi näistä juhlavuoden teoksista on Suvi Aholan mielenkiintoinen Mitä Minna Canth todella sanoi? Ahola on koonnut kirjaansa otteita Canthin teoksista, kirjeistä ja lehtikirjoituksista seuraavien seitsemän teeman alle: Lapsuudesta, Rakkaudesta ja seksistä, Naisista ja miehistä, Köyhyydestä, Kirjoittamisesta, Uskosta ja epäilystä & Naiseudesta ja vanhenemisesta. Kunkin teeman alussa Ahola taustoittaa ja tulkitsee Canthin joskus ailahteleviakin ajatuksia. Kaiken toiminnan päämäärä Canthilla oli naisen aseman ja sukupuolten tasa-arvon parantaminen.

Ohdakkeinen on kirjallisuuden ala

Canthin kirjallinen ura ajoittuu Kuopion ja leskeyden vuosiin. On ihmeteltävä, mistä tämä keski-ikäistyvä kauppias ja seitsemän lapsen yksinhuoltaja voimansa ammensi; miten hän jaksoi kestää vihapuheet ja hyökkäykset persoonaansa kohtaan. Canthin terävät lehtikirjoitukset herättivät valtavaa kohua ja vastustusta. Eittämättä pohdiskeleva kirjeenvaihto lukuisten ystävien kanssa oli suuri voimavara. Canthin kirjeitä on säilynyt yli 500 ja niistä on Helle Kannila koonnut teoksen Minna Canthin kirjeet (SKS 1973).

Siteeratut tekstit tuottivat vanhahtavalla suomellaan aluksi hankaluutta, mutta sitten Canthin palavaan ja tunteelliseen ilmaisuun tottui. Itse pidin erityisesti lehtikirjoituksista, jotka nostattivat polemiikkia ja olivat yleensä keskusteleva vastine johonkin aiempaan, tavallisesti miehen puheenvuoroon. Minua huvitti suuresti mm. Canthin kirjoitus Päijänne-lehdessä 1878. Edellisenä vuonna valtiopäivillä oli päätetty yhtäläisestä naima- ja perintöoikeudesta miehille ja naisille. Canth teilaa napakasti ja herkullisesti vastustajien kaikki väittämät!



Kirjailijan elämä on yhtä raskas ja kova kuin työmiehen

Canthin aikana proosa oli lähinnä lehdissä julkaistaviksi sopivia novelleja ja teatterissa esitettäviä näytelmiä, romaanien aika tuli myöhemmin kansan lukutaidon kasvaessa. Canth kirjoitti lähes kymmenen näytelmää, jotka herättivät kohua realistisella otteellaan mm. Anna-Liisa, Kauppa-Lopo, Kovan onnen lapsia, Papin perhe ja Työmiehen vaimo. Suomalaisen teatterin johtaja Kaarlo Bergbom esitti toiveita rajun realismin hillitsemiseksi, mutta Canth ei aina suostunut. Näkemyseroja syntyi, jopa välirikkoon asti. 

Vai niin, hyvät herrat Schopenhauer, Hartmann ja Nordau! Te luulette voivanne tehdä kaikki naiset portoiksi siihen sijaan kun he tähän asti ovat olleet orjia. Yhden factorin ovat unohtaneet - ja se on nainen itse. Joskin hän väärinkäsitetystä velvollisuuden tunnosta on tyytynyt orjan asemaan, portoksi eivät häntä kumminkaan saa. - kirjeestä Kaarlo Brofeldtille 1884

Ja meidän vaan pitäisi olla nöyriä ja totella

Suvi Ahola avaa hienosti valitsemiaan teemoja. Elettiin vahvan kaksinaismoralismin aikaa, miehiä ja naisia koskivat aivan eri säännöt. Canth halusi romanttisen rakkauden sijaan painottaa naisten oikeuksia ja pyrkimystä itsenäisyyteen; hän kannatti ehdotonta seksuaalimoraalia eikä hyväksynyt esiaviollisia suhteita, ei naisten eikä miesten kohdalla - varsin järkevääi, koska esim. ehkäisyvälineitä ei ollut ja yksinäisten äitien asema oli surkea. Canthilla oli lukuisia nuoria miesystäviä, mm. Pekka & Juhani Brofeldt (Aho) ja Arvid & Kasper Järnefelt. Canth uskoi sinisilmäisesti, että nämä hänen rakkaat nuoret miespuoliset ystävänsä kannattivat samaa tiukkaa sukupuolimoraalia - kun näin ei sitten ollutkaan, Canth pettyi syvästi.

Tulkoot nyt sitten miehet takaisin elukoiksi, niinkuin Strindberg tahtoo, sillä välin kun naiset pyrkivät päästä ihmisiksi.

Canthin feminismin perusta oli naisten koulutus. Lisäksi hätä huoletti köyhien naisten ja yksinäisten äitien ja lasten asema. 1880-luku oli näissä asioissa kuohuva vuosikymmen myös meillä. Englannissa hallitsi puritaaninen kuningatar Viktoria, joka ei ollenkaan puoltanut naisten oikeuksia; ja Ruotsissa Strindberg ja Gustaf af Geijerstam julkaisivat sovinistista tuotantoaan ja ajatuksiaan. Canthin ankarimpia kriitikkoja oli mm. Kuopion läänin kuvernööri Alexander Järnefelt, joka haukkui Canthia mädänneeksi toukaksi.

Mitä Minna Canth todella sanoi? oli mielenkiintoista luettavaa. Lehtikirjoituksista ja erityisesti kirjeistä piirtyi Canthin elämä elävänä, julkisen vastustuksen kovuus ja paineet.

Kuva: Laura Arvela
Suvi Ahola - Mitä Minna Canth todella sanoi?
Wsoy 2019
****
Kirjastosta
_______________
Helmet-haaste: 1, 8, 11 / HS / Minnan salonki / Bloggaukseni pienoisromaanista Hanna & Minna Rytisalon Rouva C:stä / Luettelo Minna Canthia käsittelevästä kirjallisuudesta

Suvi Ahola on suomalainen toimittaja ja kirjallisuuskriitikko. Hän on työskennellyt Helsingin Sanomissa vuodesta 1984 pääasiassa kulttuuritoimituksessa. Hän on ollut Minna Canthin seuran hallituksen jäsen vuodesta 2005, varapuheenjohtaja vuosina 2006–2011 ja puheenjohtaja vuodesta 2011.

3 kommenttia:

  1. Näppärän koonnin Ahola on tehnyt. Minua miellytti nimenomaan Canthin oma virkeä verbaliikka kirjeissä ja kannanotoissan. Sopii juhlavuoteen mainiosti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin kirjeet ja sanomalehtikirjoitukset olivat parhaita. Teosten otteet olivat, no otteita. Elävä kuva piirtyi siitä, miten Minna Canth pisti itsensä likoon naisasian puolesta!

      Poista
  2. Olemme "Klassikkojen kahlaajat"-lukupiirissämme Minnan juhlavuoden kunniaksi lukeneet hänen tekstejään, siksikin Suvi Aholan kirja kiinnostaa. Sattuneesta syystä kirjaston jonossa on vielä monta edelläni.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi - Thank you for your comment ♥ Poistan kaikki jonkun mainoslinkin sisältävät kommentit. All comments containing an advertising link shall be removed.

Kirja vieköön! ei pidä lukijarekisteriä eikä kerää minkäänlaisia lukijatietoja. Blogger-blogina Kirja vieköön! noudattaa Googlen yksityisyydensuojakäytäntöä. Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivulta Yksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.