Tämä chileläisen Luis Sepúlvedan hurmaava faabeli löytyy englanniksi Helmet-kirjastoista nimellä The Story of a Seagull and the Cat who Taught Her to fly - Tarina lokista ja kissasta joka opetti sen lentämään. Kirjailija on kirjoittanut tämän sadun lapsilleen, joita kutsuu kääpiöiksi - enanos. Faabeli opettaa ymmärtämään erilaisuutta ja arvostamaan ympäristöä. Se kertoo, miten ihminen toiminnallaan saastuttaa mm. valtameriä ja miten huonosti suojelemme eläimiä. Aiheeltaan tarina on siis mitä ajankohtaisin, tiedämmehän mitä vaaraa järkyttävät määrät mereen kertyvää muovijätettä aiheuttaa eläimille - ks. Greenpeacen linkki.
Tarina alkaa iloisesti: maapallon eri osista tulevat lokit ovat suurina parvina matkalla vuosittaiseen kokoukseensa Biskajanlahdelle, mutta yksi onneton tyttölokki sukeltaa meressä kelluvaan öljyläikkään sillejä pyydystäessään. Lokki tulee öljyiseksi ja painavaksi eivätkä sen siivet enää toimi. Henkitoreissaan se putoaa suuren mustan ja lihavan kissan, Zorbaksen, parvekkeelle Hampurin satamassa. Kuoleva lokki anoo kissalta kolmea palvelusta: ettei se syö munaa, jonka lokki viimeisillä voimillaan munii; että se hautoo munaa huolella ja lopuksi opettaa lokinpoikasen lentämään. Zorbas lupaa hädissään kaiken tämän ja aikoo pitää lupauksensa, vaikka helppoa se ei tule olemaan.
Munan hautominen, poikasen ruokkiminen ja sen salaaminen Zorbaksen isäntäväeltä ei ole mikään helppo juttu. Eikä varsinkaan lentämisen opettelu. Avukseen Zorbas sitouttaa sataman kissakaverinsa, joita Sepúlveda kuvaa mainiosti nimiä myöten. Kissajoukko joutuu pyytämään apua jopa sataman rotilta, etteivät nämä pistelisi poikasta suihinsa. Zorbas ja kaverinsa Secretario / Sihteeri, Sabelotodo / Viisastelija, Barlovento / Tuulen puoli ja Colonello / Kenraali ristivät poikasen Afortunadaksi eli Onnekkaaksi, sillä se osoittautuu tyttölokiksi.
Kissat puhuvat eli naukuvat keskenään, ne ymmärtävät lokkia ja ärsyttävää Harryn bazaarin apinaakin. Ehdottomasti kiellettyä on ihmisen kanssa naukuminen, mutta kattisakin on nyt tehtävä poikkeus. Kun Leonardo da Vincin ohjein lentämisestä ei tule mitään, apua pyydetään hassulta ja hyväntuuliselta runoilijalta. Sateisena ja tuulisena iltana ilmavirtaukset ovat tämän mielestä lennolle otolliset. Niinpä tämä sekalainen sakki kiipeää hämärissä Pyhän Mikaelin kirkon torniin.
Sepúlvedan kissahahmot ovat hykerryttäviä ja niiden dialogit mielettömän hauskoja. Suuri musta ja lihava Zorbas-kollikin joutuu lukuisiin noloihin tilanteisiin: lokinpoikanen kutsuu sitä äidiksi, vaatii koko ajan ruokaa ja luulee olevansa itsekin kissa. Taitavalla taktiikalla kissat herättävät Onnekkaassa halun lentää ja olla sittenkin lokki.
Kirjassa on Miles Hymanin viehättävä mustavalkoinen kuvitus. Tämä on ihastuttava ja opettavainen eläinsatu, joka vei sydämeni täysin 💕 Suosittelen lämpimästi!
Luis Sepúlveda - Historia de una gaviota y del gato que le enseñó a volar
Kuvitus Miles HymanTarina alkaa iloisesti: maapallon eri osista tulevat lokit ovat suurina parvina matkalla vuosittaiseen kokoukseensa Biskajanlahdelle, mutta yksi onneton tyttölokki sukeltaa meressä kelluvaan öljyläikkään sillejä pyydystäessään. Lokki tulee öljyiseksi ja painavaksi eivätkä sen siivet enää toimi. Henkitoreissaan se putoaa suuren mustan ja lihavan kissan, Zorbaksen, parvekkeelle Hampurin satamassa. Kuoleva lokki anoo kissalta kolmea palvelusta: ettei se syö munaa, jonka lokki viimeisillä voimillaan munii; että se hautoo munaa huolella ja lopuksi opettaa lokinpoikasen lentämään. Zorbas lupaa hädissään kaiken tämän ja aikoo pitää lupauksensa, vaikka helppoa se ei tule olemaan.
Munan hautominen, poikasen ruokkiminen ja sen salaaminen Zorbaksen isäntäväeltä ei ole mikään helppo juttu. Eikä varsinkaan lentämisen opettelu. Avukseen Zorbas sitouttaa sataman kissakaverinsa, joita Sepúlveda kuvaa mainiosti nimiä myöten. Kissajoukko joutuu pyytämään apua jopa sataman rotilta, etteivät nämä pistelisi poikasta suihinsa. Zorbas ja kaverinsa Secretario / Sihteeri, Sabelotodo / Viisastelija, Barlovento / Tuulen puoli ja Colonello / Kenraali ristivät poikasen Afortunadaksi eli Onnekkaaksi, sillä se osoittautuu tyttölokiksi.
Kissat puhuvat eli naukuvat keskenään, ne ymmärtävät lokkia ja ärsyttävää Harryn bazaarin apinaakin. Ehdottomasti kiellettyä on ihmisen kanssa naukuminen, mutta kattisakin on nyt tehtävä poikkeus. Kun Leonardo da Vincin ohjein lentämisestä ei tule mitään, apua pyydetään hassulta ja hyväntuuliselta runoilijalta. Sateisena ja tuulisena iltana ilmavirtaukset ovat tämän mielestä lennolle otolliset. Niinpä tämä sekalainen sakki kiipeää hämärissä Pyhän Mikaelin kirkon torniin.
Sepúlvedan kissahahmot ovat hykerryttäviä ja niiden dialogit mielettömän hauskoja. Suuri musta ja lihava Zorbas-kollikin joutuu lukuisiin noloihin tilanteisiin: lokinpoikanen kutsuu sitä äidiksi, vaatii koko ajan ruokaa ja luulee olevansa itsekin kissa. Taitavalla taktiikalla kissat herättävät Onnekkaassa halun lentää ja olla sittenkin lokki.
Kirjassa on Miles Hymanin viehättävä mustavalkoinen kuvitus. Tämä on ihastuttava ja opettavainen eläinsatu, joka vei sydämeni täysin 💕 Suosittelen lämpimästi!
Luis Sepúlveda - Historia de una gaviota y del gato que le enseñó a volar
Tusquets 1996 - 2001
****
Kirjastosta
_______________
Helmet-haaste: 3 (genre jota en yleensä lue), 7 (paikka jossa olen käynyt)
Seinäjoen kaupunginkirjaston maahaaste: Saksa, Chile
Olen lukenut myös nämä: La sombra de lo que fuimos & Un viejo que leía novelas de amor
Historia de una gaviota y del gato que le enseñó a volar cuenta las aventuras de Zorbas, un gato «grande, negro y gordo», cuyo inquebrantable sentido del honor le conduce un día a comprometerse a criar un polluelo de gaviota. Su madre, una hermosa gaviota, atrapada por una ola de petróleo vertido en el mar por un buque varado, le deja en prenda a Zorbas, justo antes de morir, el huevo que acaba de poner. Zorbas, que es gato de palabra, cumplirá sus promesas: no sólo criará al polluelo, sino que le enseñará a volar. Los amigos de Zorbas, Secretario, Sabelotodo, Barlovento y Colonello, le ayudarán en una tarea que, como se verá, no es tan fácil como parece, y menos para una banda de gatos más acostumbrados a hacer frente a la dura vida en un puerto como el de Hamburgo que a hacer de padres de una cría de gaviota.
Nähdessäni kirjan nimen ensimmäiseksi tuli mieleen Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan. Onneksi se mielikuva haihtui lukiessani lisää.
VastaaPoistaHarmi, ettei taitoni riitä lukea tätä espanjaksi.
Ei minusta vaikeaa tekstiä, mutta löytyy englanniksi myös. Tosi ihana!
PoistaSepulvedalta lukemani suomennokset ovat olleet suoranaista herkkua ja siltä vaikuttaa yllä olevakin!
VastaaPoistaTämä pienimuotoinen, mutta suuri satu Zorbaksineen vaikuttaa juuri sopivalta vaikka kesäiseen kietaidon virittelyyn; kiitos:)
Tämä oli mainio ja voi että, miten hauska tuo kissapoppoo oli! se Maailmanlopun maailma (tms.) on vielä lukematta, jostä sinä pidit paljon.
PoistaHello, thank you for sharing the book review. The story has a message for us all.
VastaaPoistaHave a happy day!
It certainly is Eileen! Plastic waste in the oceans is a terrible threat, not to speak about all other damages what the mankind has caused to the environment.
Poista