3. kesäkuuta 2019

Louise Penny - Kuolema kiitospäivänä


Bazar on ottanut Louise Pennyn Three Pines -dekkarisarjan julkaisuohjelmaansa. Sarjan kaksi ensimmäistä osaa ilmestyvät uutena painoksena. Kuolema kiitospäivänä ilmestyi aiemmin nimellä Naivistin kuolema (Wsoy 2008) ja toinen osa ilmestyy samalla nimellä Kylmän kosketus jo ensi syksynä. Sarjan kolmas, aiemmin julkaisematon Kuukausista julmin (The Cruelest Month) ilmestyy keväällä 2020. 

Kuolema kiitospäivänä on sympaattinen christiemäinen murhamysteeri, jonka tapahtumat sijoittuvat pieneen ja viehättävään pikkukylään Three Pinesiin, joka sijaitsee vähän matkan päässä Montrealista. Eletään lokakuuta ja runsaitten metsien ympäröimä unelias kylä vilisee sekä luvallisia että luvattomia metsästäjiä, sillä jousiammuntakausi on alkanut. Niin siinä sitten käy että 76-vuotias Jane Neal saa nuolen rintaansa ja kuolee.

Mitä ihmettä kiltti ja kaikkien rakastama Jane teki metsässä sunnuntaiaamuna klo 7.00 ja vieläpä ilman koiraansa Lucya?  Onko hänen kuolemansa metsästysonnettomuus vai onko se murha? Tapausta selvittämään saapuu Montrealista Sûreté du Québecin tähti Armand Gamache ja hänen tiiminsä. Kuusikymppisellä Gamachella on pitkän uran harjaannuttamat silmät, tarkat korvat ja intuitiivinen vaisto. Hänen oikea kätensä on ollut jo kymmenen vuotta rikostutkija Beauvoir, josta Gamache välittää kuin omasta pojastaan. Nyt tiimiin on luikerrellut harmittavasti kokematon ja nenäkäs, puolalaissyntyinen Yvette Nichols, joka ärsyttää hölösuisilla ja näsäviisailla kommenteillaan.

Murhissa on se erikoinen piirre, että sysäys niihin tulee usein vuosikymmeniä ennen varsinaista tekoa. Ensin tapahtuu jotain, ja vuosia myöhemmin se johtaa vääjäämättä jonkun kuolemaan. Koska on kylvetty pahuuden siemen. 

Penny marssittaa estradille koko joukon keski-ikäisiä tai sitä vanhempia kyläläisiä, jotka ovat tunteneet toisensa iät ja ajat. Kylän keskiössä tuntuu olevan aktiivisesti toimiva ja tiivis Williamsburgin taideyhdistys, jonka jäsenet tapaavat toisiaan homopari Olivierin ja Gabrin omistamassa kylän bistrossa. Ydinjoukkoon kuuluvat köyhyysrajalla kitkutteleva taiteilijapari Clara ja Peter, niinikään rutiköyhä runoilija Ruth, tummaihoinen kirjakauppias Myrna ja miljonääriperijä Ben. Jane on juuri kuolemansa alla ensimmäistä kertaa jättänyt naivistisen työnsä Päätösparaati taideyhdistyksen vuosinäyttelyyn eikä hän kutsu ketään kotiinsa keittiötä peremmälle. Mitä ihmettä tämä tarkoittaa, mitä salaisuuksia nainen on kodissaan on hautonut? Ja miksi Janen taulu tuntuu näyttelyssä esillä ollessaan menettäneen lumovoimansa?

Mutta äsken Gamachen majapaikassa sama saamarin ajatus oli palannut, ja ryminällä. Heidän katsellesaan Päätösparaatia olivat kaikki palaset asettuneet kohdilleen. Kaikki viittaukset, kaikki johtolangat. Kaikki oli järkeenkäypää. Hän ei voinut mennä kotiin. Ei nyt. Hän oli liian peloissaan mennäkseen kotiin.

Pennyn asetelma ja jutusteleva kerrontatyyli tuovat siis mieleen Agatha Christien: maalaisidylli ja siellä piilottelevat salatut intohimot ja motiivit sekä lämpimästi ja tarkasti kuvatut henkilöt. Mukavan lisämausteen tuo kissanhännänveto Quebeckin ranskalaisen ja englantilaisen väestönosan kesken. Kuolema kiitospäivänä tarjoaa hienoa henkilökuvausta ja raikkaan tuulahduksen Kanadasta - sieltä tulevia kirjailijoita olen tähän mennessä lukenut aika vähän, heidän joukossaan mm. Alice Munro, Carol Shields, Alan Bradley ja Rupi Kaur.

Kuolema kiitospäivänä sopii mainiosti leppoisaksi kesälukemiseksi, vaikka värikylläiseen syksyyn sijoittuukin. Hyytävää jännitystä tämä ei tarjonnut, sillä pääpaino on miljöö- ja henkilökuvauksessa. Gamache tonkii esiin henkilöiden taustat ja mahdolliset motiivit. Ansioksi lasken myös sen, että syyllinen pysyi salaisuutena viime metreille.

Louise Penny - Kuolema kiitospäivänä, Three Pines #1

Alkuteos Still Life 2005
Suomentanut Raimo Slminen
Kansi Perttu Lämsä
Bazar 2019
Ennakkokappale kustantajalta - kiitos!
________________
Julkaistu aiemmin suomeksi nimellä Naivistin kuolema (Wsoy 2008) 
Hemulin kirjahyllyKirsin kirjanurkka, Leena Lumi

Kirjailijan kuva: Ian Chrysler

Louise Penny (s. 1958) asuu Kanadan Quebecissä, jonne myös Armand Gamache -dekkarit sijoittuvat. Ennen kirjailijaksi ryhtymistään Penny työskenteli radiotoimittajana. Hän on dekkareillaan voittanut useita palkintoja ja niitä on käännetty yli 20 kielelle.

1 kommentti:

  1. Luen yleensä dekkareita matkoilla.
    Hamstraan niitä pokkareina tulevia matkoja varten. Pitää pitää silmät auki tämän suhteen.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi - Thank you for your comment ♥ Poistan kaikki jonkun mainoslinkin sisältävät kommentit. All comments containing an advertising link shall be removed.

Kirja vieköön! ei pidä lukijarekisteriä eikä kerää minkäänlaisia lukijatietoja. Blogger-blogina Kirja vieköön! noudattaa Googlen yksityisyydensuojakäytäntöä. Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivulta Yksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.