2. kesäkuuta 2019

Tanssiva karhu 2019 -ehdokas: Jere Vartiainen - Minuus │ Miinus


TANSSIVA KARHU -EHDOKAS 2019
25-vuotisjuhlavuoden Tanssiva karhu -palkintoa tavoittelevat runoilijat ja runoteokset ovat:
Silene Lehto, Miira Luhtavaara, Tuukka Pietarinen, Nelli Ruotsalainen, Stina Saari ja Jere Vartiainen.
Voittaja julkistetaan Kajaanin runoviikolla 3.7. Onnittelut kaikille ehdokkuudesta!

Olin kuuntelemassa Oodissa tämän vuoden Tanssiva karhu -ehdokkaiden julkistusta. Oli hienoa kuulla ehdokkaiden esittävän runoja kokoelmistaan. Yksi upeasti esiintyvistä runoilijoista oli oululainen psykologi Jere Vartiainen (s. 1983) - kuten lavarunousmestarilta vuosimallia 2014 voi odottaakin. Hänen kolmas kokoelmansa Minuus │ Miinus kertoo siitä, miten vaikeaa on kasvaa miehen 'mallin' täyttäväksi mieheksi, miten pärjätä kaiken maailman pärjäämisen pakkojen kanssa?

Haluaisit mutta. Pitäisi olla enemmän mutta.
Sinä et ansaitse.

Minuus │ Miinus -kokoelman päähenkilö on poika / nuori aikuistuva mies, avioerolapsi. Poika  on äidin lähdettyä jäänyt kasvamaan isän kanssa. Mutta ei isä pojalle syliä tarjoa, hän tarjoaa sen muille, naisilleen. Isä on naistenmies ja puuhaa miesten juttuja, aikuisten juttuja eikä niihin pojalla ole pääsyä. Sydäntäsärkevän yksinäinen poika kokee itsensä niin arvottomaksi, että sanoo ettei kukaan välittäisi hänestä, jos tuntisi hänet kunnolla. Riipaisevaa. Hyvin koskettava oli myös pitkä runo äidistä.

... ihossa tuhat kertaa hylätyn lapsen laulu, seiniin hakkaava
aaltokone.

Ties mistä tulee se pärjäämisen malli, joka iskostuu mieleen ja jota poika ei pysty täyttämään. Hän on työtön ja TE-keskus tarjoaa älyttömiä työpaikkojaan älyttömine henkilövaatimuksineen. Arka ja ahdistunut poika tapaa psykologia, jolle hän on vain yksi potilas, tutkittava, tva. Psykologin lausunnoissa Vartiainen hyödyntää oivasti omaa ammattitermistöään - sen hän hallitsee ja diagnoosit ynnä muut lausunnot tuntuvat tosilta.

Tva kertoo, että ilman aikuisasua
hän on kyvytön, kokematon ja täysin kauhuissaan.

Aikuisena naisena en tietenkään kuulunut kohderyhmään, mutta tunsin syvää myötätuntoa runojen epävarmaa ja ahdistunutta nuorta miestä kohtaan. Ehkä Vartiaisen kotipaikka heijastelee näitä nuorten kokemia järjettömän suuria paineita? Minulla on kuva, että Oulussa nuoret ovat jo pitkään voineet huonosti ja työttömyys on korkea, vaivaa kaikenlainen näköalattomuus.

Mnun on kommentoitava myös runokokoelman typografiaa. Kansigrafiikka on hienoa, mutta tekstisivujen villi typografialeikittely teki levottoman vaikutuksen, vaikka avoin typografiakokeiluille olenkin. Tämä ylenpalttinen fonttien kirjo vei ehkä terää runoilta, tai ainakin sekoitti minua. Toisaalta se tietysti kuvastaa nuorta ympäröivää pirstaleista kakofoniaa. Vastaavasta typografialeikittelystä mieleeni tulevat esimerkiksi Tuija Välipakan runoteokset.

Minuus │ Miinus on hälisevä runokokoelma muutenkin kuin typografiansa puolesta: niin monia sanomisen keinoja on käytössä. Mutta ehkä digiajan nuoret ovat tottuneet tämmöiseen pirstaleiseen ja nopeaan informaatioon? Soisin, että runojen kohderyhmään kuuluvat nuoret miehet löytäisivät tämän kokoelman ja pystyisivät sen myös vastaanottamaan. Vartiainen on kirjoittanut koskettavia ja vertaistuellisia runoja siitä, miten vaikeaa on kasvaa aikuiseksi. Uskon, että hän suosittuna lavaesiintyjänä pystyy välittämään lohtua monelle.

Lapsi pieni,
sinulla on kielen alla vankilamellakka,
kaipuu aikaan, jota ei edes ollut
ja vähän liikaa multaa
Avaa jo suusi, hupsu, täytä keuhkot,
ja päästä irti


Jere Vartiainen - Minuus│Miinus
Grafiikka Daniil Kozlov
Kolera 2019
Kirjastosta
_______________

Tekstiluola, Yle kulttuuri

"Jere Vartiaisen teoksessa Minuus │ Miinus  aikuisen miehen ironisen, vihaisen ilmaisun alta kuuluu pojan hiljainen avunpyyntö. Vartiainen etsii runoilla nuorille miehille myötätuntoa ja tukea. Hän käyttää sanomisen pakossaan ison arsenaalin kertomisen keinoja: on mielenterveyspotilaan puhetta ja terapeutin analyysiä lomittain asemoituna, on runon pohjaksi muutettuja TE-toimiston lomakkeita, on aforismeja, ensyklopediamaisuutta, tehtäviä lukijalle. Välillä Vartiainen tuudittaa runojensa poikaa kehtolaulumaisella hellyydellä, ja kääntyy sitten huutamaan yhteiskunnan korvaan mustaa huutoa megafonilla. Tehokeinoilla rymistelyn läpi mies ja poika tulevat kumpikin kuulluiksi."
- Karhuraati
❤︎
#runosunnuntaissa myös:

4 kommenttia:

  1. Olet hyvässä vauhdissa Tanssiva karhu -ehdokkaiden luvussa. Kiva lukea kokemuksiasi näistä! Hyvää runosunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki olen varannut kirjastosta, saas nähdä milloin saan luettavaksi. Minulle haasteellisia luettavia tämänkin vuoden ehdokkaista osa. Mukavaa runosunnuntaita Tuija.

      Poista
  2. Minua jotenkin ärsyttää joissakin kokoelmissa typografian kirjo. Tuntuu kuin muodolla yitetään korvata sisältöä. No, se on kai sitä (mielestäni jonkin verran väärin ymmärrettyä) visuaalista runoutta, joka on nyt niin IN.

    Varmaan riipaisevia runoja, mieheksi, naiseksi ja muunsukupuoliseksi on toisinaan kipeä kasvaa.

    Oma kipeys löytyy täältä: https://susupetalsanat.wordpress.com/2019/06/02/nyrkkeilij/

    Miksi aurinko ei paista, höh!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli typografialtaan tosi villi, en pitänyt. Mutta upea esiintyjä Vartiainen on.

      Mä meen lakkoon enkä ala, tuleekohan se luvattu helleaalto keskiviikkona? Saisi tulla jo!

      Poista

Thank you for your comment ♥ All comments containing an advertising link shall be removed.

Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivulta Yksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.