Piia Leino - Yliaika

Piia Leinon Yliaika kertoo Suomesta vuonna 2052, jolloin perustuslakiin on kirjattu, että kansalaisuus päättyy ihmisen täyttäessä 75 vuotta. Silloin odotetaan päivänsankarin järjestävän oman exituksensa, jonka ympärillä pyörii melkoinen juhlabisnes. Entinen ministeri Annastiina Kankaanrinta on ollut tärkeä poliitikko tämän ns. Lex 75:n läpimenossa. Nyt hän valmistelee omaa näyttävää exitustaan: koti on järjestetty juhlakuntoon, kukat tilattu ja toimittajat kutsuttu paikalle. Mutta exituksensa aattona Annastiina ottaa hatkat. Hänestä tulee vanhuskarkulainen ja hän liittyy Laukaalla toimivien metsämummojen yhteisöön.

Takaumat vievät parikymmentä vuotta taaksepäin ja Leino valottaa, miten tähän on tultu. Annastiina on elänyt poliittiselle uralleen ja saalistanut miehekseen nyt jo kuolleen, aikanaan pääministerinä toimineen Risto Mäkitorpan. Omia lapsia Annastiina ei saanut eikä osannut olla myöskään välittävä äitipuoli miehensä pojille Henrille ja Kaiukselle.

Vuonna 2052 tekniikka on toista kuin nyt. Annastiinan älyranneke herättää heilautuksella henkiin komean Heath Ledger -amimonin, poliittisella avustajalla Niinalla on puolestaan Brad Pitt. Metsämummojen kommuunissa Laukaalla pelataan Nuoruuden lähde -peliä ja pakoillaan virkavaltaa. Asukkaat ovat näet kaiken yhteiskunnan tuen, esimerkiksi terveydenhuollon ulkopuolella.  He ovat paperittomia ja lainsuojattomia. Vastaavia kommuuneja ja vanhusten piilopaikkoja on ympäri maata ja ne muodostavat toisiaan auttavan verkoston. 

Suomi ei kansalaisuuden rajaamisessa suinkaan ole yksin. Samantyyppisiä menetelmiä on käytössä esimerkiksi Kiinassa, jossa hyvillä elintavoilla voi pidentää elämäänsä ja Yhdysvalloissa, jossa elinaikaansa voi myydä. Annastiinan karkuruus ja katoaminen synnyttävät valtavan mediakohun. Ohhoh-verkkosivustolla poliittiset asiantuntijat kommentoivat ja nettiviha hyökyy. Älyrannekkeestaan ja Heathista Annastiina ei pysty luopumaan, niinpä hänet paikannetaan lopulta ja tuodaan Helsinkiin Kansalaistorille lehdistötilaisuuteen.  Kovasti ihmetystä herättää Annastiinan nuhruinen ulkonäkö. Ennen niin huolitellulla naisella on päällään punainen t-paita, vihreät shortsit ja hiusten harmaa juurikasvu paistaa kauas. Taustalla joku poliittisen suunnan muutos?

Yliajan ajoitus on aikamoinen. Koronauutisointia, pandemian etenemistä ja sen eri maissa niittämien kuolonuhrien määrää tutkaillessa väistämättä tulee mieleen ajatus, että esimerkiksi Ruotsissa on pantu toimeen jonkunlainen Lex 85 -sovellus: yli 4000 kuolonuhria, suurin osa vanhuksia. Piia Leinon argumentointi on herkullisen osuvaa, nasevaa ja asiantuntevaa. Minua viehättivät myös mielikuvitukselliset älyvempaimet ja vauhdikkaat tilanteet. Pidin valtavasti kirjan alkuosasta, mutta sitten kiinnostukseni hieman herpaantui. Ehkä Laukaan kommuunin ja virtuaalisen orkideameren kuvausta oli turhan paljon. Dystopia ei myöskään ole omin kirjallisuudenlajini.

Piia Leino - Yliaika
S & S 2020
Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn
___________________

Kirjaluotsi
Kulttuuri kukoistaa
Reader why did I marry him?

Piia Leino (s. 1977) on helsinkiläinen STT:n toimittaja ja kirjailija, joka yrittää ymmärtää, miten yhteiskunta toimii ja mihin se on menossa. Piia Leinon edellinen romaani, EU:n kirjallisuuspalkinnon vuonna 2019 voittanut Taivas, sijoittui sekin 2050-luvun Helsinkiin, mutta hyvin erilaiseen tulevaisuuteen kuin Yliajan virtaviivaistetussa luksus-Suomessa.