Harri Hertell - Kaikki tunteet sallittuja #runosunnuntai

Kaikki tunteet sallittuja on lavarunouden parissa monipuolisesti toimivan Harri Hertellin kuudes runokokoelma. En ole Hertelliä livenä runolavoilla kuullut, mutta Helsingin kirjamessuilla 2017 kyllä. Tuolloin puhuttiin lavarunousilmiöstä ja keskustelijoiden mukaan lavarunoudessa on tärkeää yhdessä tekeminen, yhteisöllisyys ja lämminhenkisyys - ilman pönötystä. Tässä runokokoelmassa monen polven stadilainen vain sivuaa urbaaneja ilmiöitä: mukana on oodit Taka-Töölölle ja jouluiselle Helsingille. Keskiössä ovat vanhemmuuden haasteet ja isänä olemisen onni.

Sinä juokset syli avoinna minua kohti
ja saan ottaa vastaan
ilosi
kiukkusi
pelkosi
kipusi
puhumme 
milloin mistäkin...

... duplokasojen keskellä hymyilemme toisillemme
ja vaikka vain toinen meistä tietää että
näin emme tule olemaan aina
on tämä hetki yhtä tärkeä
molemmille
elämää ilman toista
mahdotonta kuvitella.

Meitä rasittaa Suomessa vaikenevan miehen ja isän malli, painava perintö sukupolvesta toiseen. Paljon puhutaan siitä, mitä sota teki miehille, mutta kyllä juroja ja hiljaisia isiä on sitä ennenkin ollut. Kahden pienen tyttären isä Hertell sanoo pelänneensä valtavasti isäksi tuloa, sitä ettei osaa olla isä. Hänen oma isänsä kuului noihin vaikeneviin isiin eikä osannut olla pojalleen läsnä lapsuudessa ja teini-iässä. Heidän välillään oli tietty raja. On hienoa, että isäksi tulo ja aikuistuminen ovat tuoneet ymmärrystä ja hyväksymistä, ja Hertell pystyy tänään sanomaan, että isä teki parhaansa omista lähtökohdistaan ja ettei hän vaihtaisi isäänsä kehenkään. Hertellin kokoelmaa lukiessa liikuttuu, sekä nuoren isän herkästä ja rohkeasta avoimuudesta että myös isien ja lasten paremman tulevaisuuden toivosta. Viitteitä uudenlaisesta isän mallista näkee kaikkialla ympärillä.

Hertell oli nuori 90-luvun laman aikaan. Mieleen on jäänyt isän työttömyys ja rahan niukkuus. Esiintyvän taiteilijankin epäsäännölliset tienestit askarruttavat ja perheen toimeentulo huolettaa. Kirjailijaa surettaa myös lasten eriarvoisuus. Omat lapset saavat kasvaa turvallisessa ja rakastavassa kodissa, mutta kaikilla Suomenkaan lapsilla eivät asiat ole näin hyvin. Monilla vanhemmilla ei ole kapasiteettia tukea lapsiaan henkisesti eikä aineellisesti, siitä niitä päihderiippuvaisia kasvaa.

Miksi meistä vain toiset saavat
aloittaa rakkaudella
ja huolenpidolla
toiset joutuvat vetämään peiton pään yli
kuunnellen riitelyä
pamahtavia ovia
eivätkä uskalla pyytää pottaa
tai kertoa kutiavasta pepusta.

Hyvin intiimeissä ja omakohtaisissa runoissa kuultaa arkipäivän ja lapsiperheen onni, ei hymistelevä vaan realistinen. Runot paljastavat myös, miten vaikeaa ja monen pettymyksen kautta Hertellin perheessä vanhemmaksi tulo onnistui. Isyys ja vanhemmuus ovat olleet runoilijalle elämää mullistavia kokemuksia, mutta elämä ei toki ole päivänpaistetta kaiken aikaa. On itse väsynyt ja haikailee omien menojensa perään, ja työkin pitää hoitaa; lapsi valvottaa ja kiukuttelee eikä aina ymmärrä itsekään miksi. Sitähän se on, pienten lasten isän elämä.

Oppisinpa rakastamaan
samalla johdonmukaisuudella
ja päättäväisyydellä
jolla lapsi koettelee
heti aamusta rajojaan.

Minusta on tavattoman hienoa, että Hertell uskaltaa avautua tunteistaan isänä ja miehenä. Suositan Kaikki tunteet sallittuja -runokirjaa tuoreille isille ja toki äideillekin. Kokoelman runot voivat rohkaista nuoria vanhempia näkemään ohikiitävän ja haastavan pikkulapsiarjen merkityksen, olemaan läsnä lapsilleen ja toisilleen parisuhteessaan. Hertell ei kikkaile kuten nykurunoilijoilla monesti on tapana. Runot ovat helposti lähestyttäviä, siksi teos sopii tottumattomallekin runonlukijalle. 

Harri Hertell - Kaikki tunteet sallittuja
Kansi Janne Kuisma
Enostone 2020
Kirjastosta
_______________

Harri Hertell (s. 1985) on kirjoittanut kuusi runoteosta ja hänen runouttaan on käännetty useille kielille. Hän esiintyy aktiivisesti ja työstää usein samaan aikaan uutta spoken word -materiaalia. Hänen ensimmäinen tietokirjansa, Lavaruno-opas, käsittelee laajasti suomalaista lavarunokulttuuria. Lavarunoustyöpajojen myötä Harri on käynyt levittämässä runouden ilosanomaa mm. kouluissa. Vuosien saatossa myös useat Euroopan lavarunoareenat ovat käyneet hänelle tutuksi.

Kuvassa Sinikka Vuola, Harri Hertell ja Susinukke Kosola Helsingin kirjamessuilla 2017 puhumassa lavarunousilmiöstä.

Runoissa yhteiskunnallisuus, isyys ja lapsuus linkittyvät ylisukupolviseen isä-poikaketjuun. Runoilija tunnistaa suvun sisäisiä sanoittamattomiksi jääneitä kipupisteitä, joita on mahdollista muuttaa kohtaamalla ne ja puhumalla niistä ääneen. Runoissa on tarkkanäköistä sosiaalisten epäkohtien havainnointia, iloa ja leikkiä, koskettavia onnen tunteita sekä lapsiperhe-elämän realistista ja positiivista kuvausta. - Kustantaja