Liisa Väisänen - Enemmän Espanjaa

Kun lukee Liisa Väisäsen henkilötietoja Wikipediasta, ei enää ihmettele Enemmän Espanjaa -teoksen kiehtovuutta. Väisänen on toiminut matkailualalla koko ikänsä ja opiskellut taidehistoriaa ja symboliikkaa. Asuttuaan vuosikymmeniä Italiassa, hän muutti viiskymppisenä Andalusiaan. Näin jo aikaisemmin hankittu Espanja-tietämys on täydentynyt maassa asuvan näkemyksellä. Väisäsen matkassa kurkistetaan kaikkiin 17 itsehallintoalueeseen - ei ollenkaan puisevasti faktoja ja vuosilukuja luetellen vaan mukaansa tempaavasti historian merkillisiä tapahtumia ihmetellen. 

Enemmän Espanjaa on minusta hieno kokonaisuus. Väisänen valottaa eri alueiden ja kaupunkien historiaa ja nykypäivää mielenkiintoisella tavalla. Teos antaa moninaisia paikkakuntakohtaisia vinkkejä matkailijalle ja saa ihmettelemään Espanjan historiaa - ja sitähän riittää roomalaisten ajoilta asti ja ennen ajanlaskumme alkuakin. Muutamia poimintoja.

Espanjassa oli vanhastaan lukuisa määrä keskenään sotivia ruhtinaskuntia. Termiin los reyes católicos törmää tuon tuostakin. Tämän hallitsijaparin, Isabella Kastilialaisen ja Aragonian Ferdinand II:n solmima liitto merkitsi Espanjan syntyä, sillä vuonna 1492 voitettiin viimeinen Granadaa hallitseva muslimidynastia. Väisänen kertoo hallitsijaparin tyttärestä Johanna Mielipuolesta, jolla oli kova kohtalo. Hänet leimattiin mielenvikaiseksi, mutta Väisänen arvelee Johannan ehkä vain reagoineen puolisonsa Filip Komean jatkuvaan uskottomuuteen. Valtataistelut olivat monimutkaiset ja hurjat, ja Johanna lukittiin ikkunattomaan huoneeseen Tordesillasin linnaan, jossa hän eli viimeiset 35 vuottaan. Onnettoman Johannan kohtalosta enemmän Wikipediassa.

Moni meistä on lukenut tänä keväänä Fernando Aramburun Äidinmaan. Baskimaata ja baskeja käsittelevässä luvussa Väisänen selventää hienosti ETA:n syntyyn vaikuttaneita tekijöitä. Sisällissodan aikana baskit taistelivat tasavaltaisten riveissä Francoa vastaan. Guernica oli baskien pyhä kaupunki, jonka Francoa auttavat natsit pommittivat Francon käskystä maan tasalle 1937: 45% kaupungista tuhoutui ja 1700 ihmistä sai surmansa. Diktatuurin aikana baskien sorto jatkui, mm. baskin kieli oli kielletty. Tämä oli Baskimaan tilannetta hienosti valaiseva luku.

Frank O. Gehryn suunnittelema Bilbaon Guggenheim-museo avattiin 1997. Vielä tuolloin baskit boikotoivat espanjaa puhuvia. Väisänen kertoo, että hänen turistiryhmälleen ei järjestynyt vierailuaikaa kun hän espanjaksi sitä pyysi. Baskinkielisen autonkuljettajan pyydettyä aika järjestyi oitis. Guggenheim-museo on tuonut Bilbaon maailmankartalle ja edesauttanut suuresti Baskimaan taloudellista kehitystä. Vierailijamäärä on vuosittain ollut pitkälti yli miljoonaan; tänä vuonna tulee tietysti notkahdus Covid-19:n vuoksi. Baskeille riittää laaja itsehallinto, he eivät katalonialaisten tavoin haikaile itsenäisyyttä. Väisänen ei jaa tätä Katalonian näkemystä ja perustelee miksi ei.

Itse olen käynyt Madridissa, Toledossa, Barcelonassa, Malagassa, Sevillassa, Granadassa, Córdobassa ja Gibraltarilla. Haluaisin käydä Bilbaossa, Cáceresissa, Segoviassa ja Valenciassa nyt ainakin. Toivottavasti live-matkailu onnistuu piakkoin. Syyskuun lopulla 2017 kävin viimeksi Barcelonassa kaupungin suojelupyhimystä juhlivalla La Mèrce -viikolla. Ramblan terroristihyökkäys oli tapahtunut elokuussa ja itsenäisyysäänestys oli tuloillaan. Kaupungissa näkyi rauhallisia mielenosoituksia ja Katalonian liput liehuivat. No, itsenäisyysäänestyksen ei käynyt kovin hyvin, mutta katalonialaiset eivät suinkaan vielä ole itsenäisyyttään haudanneet - IS 2019. 

Tuolloin minulla oli projektina lukea Barcelonaan sijoittuvia espanjalaisia kirjoja ja kuvitin bloggaukseni Barcelonan-kuvillani. Jos sinua kiinnostaa kurkistaa kuviin ja bloggauksiini, klikkaa TÄNNE. Bloggauksista löytyvät mm. Ildefonso Falcones, Antonio Hill, Enrique Moriel, Manuel Vázquez Montalbán ja Carlos Ruiz Zafón.

Espanjasta on moneksi, kuten Liisa Väisäsen teoksen otsikon lisälause kertoo. Kirjan kattaus oli nautittavan monipuolinen - historiaa ja nykypäivää mukavassa paketissa. Väisänen kertoo laajasti kokemuksiaan Santiago de Compostelan monista pyhiinvaellusreiteistä, valottaa Cervantesin elämäntarinaa, Francon aikaa ja mitä tapahtui sen jälkeen. Väisänen sanoo, että Francon hautamuistomerkki Valle de los Caídos on Espanjalle todella kiusallinen. Kirjan ilmestymisen jälkeen Francon jäännökset on siirretty pois kaatuneiden laaksosta 2019, jotta diktaattorin perinnön virallinen ylistäminen loppuisi. Hänet haudattiin uudelleen perhehautaan vaimonsa Carmen Polon viereen El Pardoon Madridin lähelle.

Liisa Väisäsen Enemmän Espanjaa on aarreaitta ja runsaudensarvi, jota kannattaisi silmäillä Espanjan-matkaa suunnitellessaan, sillä joka lukukerralla siitä löytää uutta. Väisänen kertoo nimittäin niin mukavaa taustatietoa eri alueista, kaupungeista ja maan tavoista, joita ei yleensä matkalinkeistä löydy. Minuun osui ja upposi. Suositan.

Liisa Väisänen - Enemmän Espanjaa - Matkoja maahan josta on moneksi
Kirjapaja 2018
Kirjastosta
______________

Kirjavinkit
Liisa Väisänen (s. 1964) on matkailun ammattilainen, taidefilosofi, kulttuurivaikuttaja ja suosittu luennoitsija. Väisänen asuu Espanjan Andalusiassa. Hän on julkaissut aiemmin muun muassa teokset Kuvan tuhat sanaa (2017), Kaikki Italiani (2017) ja Mitä symbolit kertovat (2015).