Fernando Aramburu - Äidinmaa

Baskikirjailija Fernando Aramburun (s. 1959) muhkea, yli 600-sivuinen teos Äidinmaa kertoo ETA:n kahteen leiriin jakamasta kyläyhteisöstä baskiuden ydinalueilla, kirjailijan synnyinmaakunnassa ja -kaupungissa (Gipuzkoa, San Sebastian). Aramburulla on ikää, joten teoksessa on varmasti paljon itse koettua ja läheltä seurattua. ETA:n terrorismin tavoitteena oli itsenäinen Baskimaa / Euskal Herria, johon kuuluisivat niin Espanjasta irrotetut baskimaakunnat kuin Ranskan puolella sijaitsevat baskialueet. Keinoina olivat autopommit, murhat, kiristys, vallankumousverot, kidnappaukset ja uhreiksi valittujen moninainen vaino.

Usean vuosikymmenen aikajänteelle levittäytyvän teoksen keskiössä on kaksi perhettä: Bittori & Txato ja heidän poikansa Xabier ja tyttärensä Nerea sekä Miren & Joxian ja heidän poikansa Joxe Mari ja Gorka sekä tytär Arantxa. Pienessä kylässä maakunnan pääkaupungin San Sebastianin lähellä kaikki tuntevat toisensa. Bittori ja Miren ovat olleet sydänystäviä nuoresta asti ja nuorina perheenäiteinä käyvät edelleen joka lauantai San Sebastianissa churroilla viettämässä keskenään laatuaikaa. Heidän miehensä Txato ja Joxian ovat myös hyvää pataa keskenään ja kuuluvat kylän aktiiviseen pyöräilyklubiin. Perheiden lapset ovat kavereita keskenään. Tämä idylli muuttuu, kun ETA kärjistää ja tulehduttaa kylän ilmapiirin. Mielipiteet käyvät yhä kiihkeämmiksi. Mirenin vanhin poika Joxe Mari karkaa kotoa ja liittyy ETA:an. Tämä saa äidinkin heittäytymään baskifanatismiin. Hyvästi sydänystävyys, hyvästi rauhaisa rinnakkainelo.

Bittorin mies, kuljetusyrittäjä Txato on kylän menestynein yrittäjä, jota ei politiikka kiinnosta. Hän on lujalla työnteolla vaurastunut ja herättää abertzaleissa kaunaista kateutta. ETA alkaa uhkailla ja kiristää tätä 'espanjalaismielistä riistäjää’, joka maksaa kerran vallankumousveronsa, mutta eihän se siihen jää. Seuraa lisää kiristystä, solvaustöhryjä ja uhkailuja. Kukaan ei enää tervehdi ja koko perhe eristetään yhteisöstä. Jääräpäinen mies ei noudata lääkäripoikansa kehotusta muuttaa pois kylästä ja sitten eräänä kaatosateisena päivänä hänet murhataan kotinsa ulko-ovelle. Vaimo Bittori muuttaa lopulta leskenä San Sebastianista hankittuun asuntoon. Molemmat lapset, niin lääkäripoika Xabier kuin tytär Nerea, salaavat, mitä heidän isälleen tapahtui, sillä he eivät halua joutua lööppeihin ETA:n uhreina.

Laajassa teoksessa Aramburu kertoo jokaisen keskeisen henkilön elämäntarinan. Kuluu vuosia ja molempien perheiden jäsenet kipuilevat traumojaan, kukin omalla tavallaan. Vaikka he edustavat eri rintamalinjoja, he ovat kaikki tavallaan ETA:n terrorismin uhreja. Omatunto soimaa miestä joka kielsi parhaimman ystävänsä; terroristi kärsii pitkää vankeustuomiotaan ja jotkut nuoret ovat kertakaikkiaan karistaneet kotikylän pölyt jaloistaan. Yhden kohtalona on aivoinfarkti, toisen vähittäinen alkoholisoituminen ja kolmannen osana epäonnistuminen parisuhteissa. Miren ei luovu vihan hautomisesta eikä Bittori uhmastaan. ETA:n ilmoitettua aselevosta 2011 Bittori alkaa viettää taas aikaansa kotikylässä järisyttäen kylän nimellistä tasapainoa. Miksi se tänne tulee, mitä sillä on mielessä? Vainoaa ja kyttää? Viha on silmitöntä. Mutta Bittori ei anna periksi ja saa yllättäen liittolaisen vammautuneesta Arantxasta. Kahdenkymmenen vuoden jälkeen ollaan jonkinlaisen sovinnon tiellä.

Äidinmaa on loistelias ja traaginen tarina poliittisen fanatismin jakamasta kyläyhteisöstä / kansakunnasta / perheistä. Aate ajaa kaiken ohi, erottaa ystävät ja tekee juopaa perheenjäsenten välille. Myöhemmin menneet tapahtumat ovat niin kipeitä molemmin puolin rintamaa, että niistä ei haluta puhua. ETA:n iskut jättivät jälkeensä viidessäkymmenessä vuodessa lähes 1000 kuollutta ja tuhansia loukkaantuneita. Kaikki nuo vuodet pelättiin ja turruttiin iskuista kertoviin uutisiin, tai vaihtoehtoisesti toteutettiin raivolla kaiken oikeuttavaa omaa poliittista näkemystä. Kirjan lopussa olevasta baskinkielen sanastosta huolimatta lukuisat baskisanat tuntuivat hankalille. Omaperäinen kirjoitustyyli Aramburulla on: hän siirtyy kesken lausetta kolmannen persoonan kerronnasta minä-muotoon ja tekstissä on paljon vinoviivaa ilmaisemassa vaihtoehtoisia tunteita / ajatuksia. Mikä ettei. Luvut ovat mukavan lyhyitä, hieno asia jos keskittymiskyky on juuri nyt heikonlainen.

Laura Balaguén dekkari Las pequeñas mentiras / Pieniä valheita sijoittuu myös San Sebastianiin.

Fernando Aramburu - Äidinmaa
Alkuteos Patria 2016
Suomentanut Sari Selander
Wsoy 2020
Kirjastosta
_______________

Muissa blogeissa:  Kirjaluotsi,  Leena Lumi

Fernando Aramburu (s. 1959 San Sebastian) on aikamme merkittävimpiä espanjalaiskirjailijoita. Hän asuu nykyään Saksassa. Aramburulle on myönnetty lukuisia kirjallisuuspalkintoja, mutta vasta Äidinmaa (Patria) osoittautui huikeaksi menestykseksi sekä lukijoiden että kriitikoiden keskuudessa. Oikeudet Äidinmaahan on myyty yli 20 maahan.