Kulissien takaa & Gabrielista & koronasta

Kun menee teatteriin, on tulevasta esityksestä innostunut ja ihailee kaunista miljöötä. Yleensä ei suo ajatustakaan näyttämön takaisille asioille: miten valot ja kulissit vaihtuvat, kuka siellä taustalla organisoi ja häärää, rakentaa ja järjestää. Viikko sitten minulla oli tilaisuus kurkistaa Kansallisteatterin kulissien taakse. Olimme pieni ryhmä ja kiersimme kaikkien neljän näyttämön takatilat, ajelimme jättihisseillä ja kompuroimme kapeissa ja pimeissä portaissa. Kuulimme myös tulevasta rakennusprojektista, joka vie näyttämöitä väistötiloihin.

Kansallisteatterin peruskorjauksen on määrä alkaa tänä keväänä. Pieni näyttämö ja Willensauna siirtyvät väistötiloihin vuoteen 2023 saakka, jolloin uusitut tilat on tarkoitus ottaa käyttöön. Peruskorjauksen aikana teatteri toimii normaalisti Suuren näyttämön ja Omapohjan osalta.

Ryhmäämme sokkeloisissa ja sotkuisissa kapeikoissa opasti erinomaisesti näyttämöassistentti Tuomas Wellamo, kuvassa tuo viiksekäs herra. Kiitos! Willensaunan esiripun suojissa sijaitsee aivan hurjalta näyttävä köysipatteristo, josta valittua manuaalisesti vetämällä taustakankaat nousevat ja laskevat. Remontin myötä tämä fyysinen työ vaihtuu pääosin nappuloitten paineluksi kun järjestelmät automatisoituvat. Tilat olivat täpötäynnä tavararöykkiöitä, johtoja ja varmasti pölyäkin, ei sopivaa astmaatikolle ollenkaan. Näyttelijät joutuivat vaihtamaan asujaan järkyttävän pienissä väliköissä - mutta kaikki ilmeisesti toimii loistavasti ja näyttämöassistentit pitävät ohjat tiukasti käsissään. Hämmästyttävää!

Viikko sitten koronavirustilanne Suomessa oli rauhallinen. Tänä aamuna Kansallisteatteri viestii näin. Viestistä voi olla vain yhtä mieltä. 500 katsojaa on turvallista, 501 katsojaa ei?

Noudatamme viranomaisten ohjeita. Suuren näyttämön katsomopaikat rajoitetaan 500:lle katsojalle toukokuun loppuun saakka. Katsomopaikat jaetaan lippujen ostojärjestyksessä, jolloin osa asiakkaista ei valitettavasti pääse näytäntöihin. Ilmoitamme tekstiviestitse kaikille numeronsa antaneille, jotka jäävät ilman katsomopaikkaa. Heille maksetaan rahat takaisin tai liput vaihdetaan vuoden voimassa olevaan lahjakorttiin.

Tänään iltapäivällä Kansallisteatteri ilmoitti peruvansa kaikki kevätkauden näytöksensä.

Rakkaudennälkäiset Angerin siskokset:

Karin Pacius Kristiinana ja Paula Siimes Ulriikana. Loistavat roolisuoritukset!

Itse olisin varmastikin valinnut Sinivalaan, mutta meille oli varattu liput Willensaunan Gabrieliin. Ohjelmistossa syksystä 2018 pysytellyt Gabriel on Mika Waltarin klassikkokomedia rakkaudennälästä, juonittelusta ja rahasta. Ohjaus Vesa Vierikko, rooleissa Minttu Mustakallio, Karin Pacius, Sampo Sarkola ja Paula Siimes.

Naistenpäivän aattona nähty esitys herätti ryhmämme naisissa ajatuksia myös nykynaisen herkkäuskoisuudesta. Aika useinkin saa lehdistöstä lukea, että joku hurmaava auervaara on huiputtanut omaisuuksia fiksulta tuntuvalta naiselta. Miten ihmeessä me naiset olemme yksinäisyydessämme ja rakkauden tarpeessamme näin höynäytettäviä? 

Gabrielin juoni lienee useimmille tuttu ja moni lienee nähnyt Tarmo Mannin Gabrielina Valentin Vaalan elokuvassa vuodelta 1951. Pikkukaupungin paperikaupan omistajatar Ulriika Anger on vanhapiikuuteensa ja sovinnaisuuksiinsa jämähtänyt. Hän hallitsee ja vallitsee taloutta ja nuorempaa sisartaan Kristiinaa, kuin myös holhokkiaan, orpoa sisarentytärtä Railia. Raili haluaa kiihkeästi päästä pois tästä ankeasta talosta ja orjan asemastaan. Kun kapteeniksi ja johtajaksi esittäytyvä karismaattinen Gabriel Lindström tulee taloon, lupaus uudesta alusta saa naisten elämät totaalisen sekaisin.

Esityskuvat: Mitro Härkönen.

Minttu Mustakallion Raili oli Sampo Sarkolan Gabrielia lopulta ovelampi.
Minusta Minttu ei oikein istunut tähän rooliin, sillä mielestäni
Railin olisi pitänyt olla nuorempi ja hennompi.

Oi, oi miten paljon olikaan tunteita pelissä!

Gabriel lähtee kuulemma ilahduttamaan ruotsinsuomalaisia 
- ellei koronavirustilanne aiheuta muutoksia. 

Ensi-iltansa tänä keväänä saa vielä The Betty Show. Kuva Silja Minkkinen.