8. kesäkuuta 2020

Håkan Nesser - Vasenkätisten seura


Luen dekkareita hyvin vähän nykyään, mutta Dekkariviikkoon pitää toki osallistua. Valitsin kuunneltavakseni Håkan Nesserin juuri ilmestyneen dekkarin Vasenkätisten seura. Nolo tunnustaa, että tämä on ensikosketukseni tuotteliaaseen Nesseriin, jonka Van Veeteren -sarjassa on ilmestynyt jo kymmenen osaa ja Barbarotti-sarjassa viisi. Lisäksi hän on julkaissut yksitoista muuta romaania, joihin tämä uusinkin näkyy Wikipedian mukaan lisätyn.

Viihdyin ja tykkäsin! Vasenkätisten seura on pitkä ja muhkea - 500 sivua ja kuunneltavia tuntejakin kiitettävästi. Hyytävää jännitystä Nesser ei tarjoile, kirjan imu on muussa. Nesser koukutti ja viihdytti elävillä henkilöhahmoillaan, hyvillä ja huumoripitoisilla dialogeillaan sekä taitavasti kudotulla juonellaan. Ihastelin myös Aleksi Milonoffin luontevaa ja sujuvaa suomennosta sekä Markus Bäckmanin ääntä, joka istui loistavasti kirjan tunnelmiin. Minusta tuntui kuin olisin kuunnellut laadukasta kuunnelmaa! Nesser rakentaa teoksen useamman aikatason varaan, jotka on otsikoin selkeästi erotettu. Lisäksi lukija saa tietää enemmän kuin visaista tapausta tutkivat Van Veeteren ja Barbarotti. Vaikka arvasinkin syyllisen, oli kiinnostavaa seurata, miten nämä legendaariset komisariot punoivat lankoja yhteen. Juoni on monimutkainen ja taidokas enkä halua paljastaa oikeastaan mitään. Sen sijaan sekoitan sinua tarkoituksella lisää runsailla henkilönimillä.

Ajatella, että vielä viisikymmenluvulla vasenkätisiä oppilaita yritettiin muuttaa oikeakätisiksi! Neiti Bolsterin vasemman käden pussin uhreiksi joutuivat Marten Winkelstroup & Reymus Fiste. Onneksi neiti Bolster kaatui portaissa ja kuoli, mutta opettajaansa suivaantuneet pojat perustivat salaseuran, johon liittyivät myös vasenkätiset Kune Blavatsky ja Behrensin kauniit identtiset kaksoset Clara & Birgitta. Myöhemmin seuraan otettiin vielä Quintus Maasenegger, vaikkei vasenkätinen ollutkaan. Kaikki teinivuodet, 60-luvun lopulle asti, porukka piti yhtä ja vietti aikaa luolassaan musiikkia kuunnellen ja kaljaa juoden.

Aikuisuus vei jokaisen omille tahoilleen, mutta syksyllä 1991 kaikki seuran jäsenet saivat kutsun Mollyn täysihoitolaan muistelemaan menneitä. Yöllä syttyi tulipalo, jonka raunioista löytyi neljä palanutta uhria, kolme miestä ja yksi nainen, mutta viidennen paikalla olleen ruumista ei löytynyt.  Pakosalla oleva on siis murhaaja, päätteli Van Veeteren kumppaneineen.  Mutta 2012 löytyy murhaajaksi luullun ruumis, ja se on ollut haudattuna maahan ikuisuuden. Paikalla oli siis myös joku kuudes? Töpeksitty on, ja raskaasti.

Tapauksen uudelleentutkintaan osallistuvat entiset kanssatöpeksijät: paikallinen, nyt jo hyvin iäkäs poliisipäällikkö Wilkersson ja hänen seuraajansa Radovich. Katse kiinnittyy Madeleine Ketenerin tapaukseen ja Leopold Kranskiin. Muita esille tulleita nimiä ovat salaperäinen Zink, Molly Hansen, kokki Volker Herman ja Julius Ignati. Eräältä vuokramökiltä Ruotsissa löytyy Maardamista kotoisin oleva yksityisetsivä Costadino Miller. On ilmeistä, että Miller liittyy jollain tavalla vuoden 91 tapahtumiin. Entinen nunnakin tunnustaa, mitä tietää luostarissa kasvaneesta Kristeristä. Kivan sekavaa, vai mitä!

Tapausta selvittelee kaksi epätavallista tiimiä: Van Veeteren ja vaimonsa Ulrike sekä Gunnar Barbarotti ja kollegansa Eva Backman. Heidän sanailuaan ja mielipiteenvaihtoaan oli riemastuttavaa kuunnella! Legendaarista ja erehtymätöntä Van Veetereniä kismittää ja hävettää niin maar vietävästi 21 vuoden takainen töpeksintä. Van Veeterenin 75-vuotispäivä on ovella, hän on juro ja jäärä ja tuntuu pelkäävän aika tavalla kuolemaa. Vastahakoista miestään inspiroi poliisityöhön innostuneesti suhtautuva, teräväpäinen vaimo Ulrike. Vaimo pitää miehestä huolta kuin äiti pojastaan, ruokkii Van Veeterenin harmaita aivosoluja vihjeillä ja kävelyttää tätä tuntikaupalla. Komisario Barbarotti ja Eva Backman taas ovat vastikään olleet salaisella automatkalla Italiassa. He ovat jäljittäneet siellä Barbarottin isää ja tällä työparilla on meneillään orastava romanssi. Mikäs siinä, Evahan on eronnut ja Barbarotti suree puoli vuotta sitten kuollutta vaimoaan Mariannea.

Olisihan Nesser voinut vähän tiivistää, mutta minä viihdyin loistavasti Vasenkätisten seuran, Van Veeterenin & Ulriken sekä Barbarottin & Evan ajatustenvaihtoa kuunnellessa. Riemastuttavaa dialogia, lämpimiä iäkkäämpien ihmisten parisuhteita eikä liiasta julmuudesta tietoakaan!

Håkan Nesser - Vasenkätisten seura
Alkuteos De vänsterhäntas förening 2018
Suomentanut Aleksi Milonoff
Tammi 2020
Äänikirjan lukija Markus Bäckman
_______________
Vasenkätisten seuran parissa viihtyi myös Tuija!
Ruotsalainen Håkan Nesser (s. 1950) on yksi ruotsalaisen rikoskirjallisuuden merkittävimpiä nimiä. Koulutukseltaan hän on äidinkielen ja englannin opettaja. Suomessa Nesserin tuotannosta tunnetaan parhaiten rikosromaanisarja, jonka pääosassa on komisario Van Veeteren. Sarja sijoittuu kuvitteelliseen Maardamin kaupunkiin jonnekin läntiseen Eurooppaan. Nesserin toinen suosittu sarja kertoo komisario Gunnar Barbarottista.

Dekkariviikkoa kirjablogeissa luotsaa siis Luetut.net / Mari


10 kommenttia:

  1. Kiitos esittelystä!
    Olen lukenut yhden Nesserin dekkarin, mutta en oikein innostunut. Tämä kyllä vaikuttaa mielenkiintoisella.
    Myös äitini on pakotettu 50-luvulla oikeakätiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä tosiaan mielenkiintoisuus lähti kaikesta muusta kuin peridekkarimaisista jutuista. Minun pääni ei oikein enää kestä raakoja ja verisiä murhajuttuja. Todella kiva kuuntelukokemus!

      Poista
  2. Luin aikoinaan muutamia Van Veeteren -dekkareita. Tämän uudenkin voisi lukea. Kuuntelin kerran Helsingin kirjamessuilla Nesseriä, ja hän paljasti silloin Van Veeteren -nimen alkuperän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt sait minut uteliaksi Margit! Mistähän nimi mahtoi tulla?

      Poista
    2. No jopas - tikahdun täällä nauruun! :DD Kiva kun kerroit!

      Poista
  3. En ole lukenut yhtään ainutta Nesserin dekkaria. Pikkuveljeni on vasenkätinen, mutta koulussa häntä ohjattiin kirjoittamaan oikealla kädellä, joten hän kirjoittaa oikealla kädellä, mutta muuten käyttää enemmän vasenta. Hänen kaikki lapsensa ovat vasenkätisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun ensimmäisen mieheni sisko kuului myös näihin vasenkätisiin käännytettäviin! Onneksi tätä ei tapahdu enää.

      Poista
  4. Viihdyin ja tykkäsin minäkin! Nesserin ote tuntuu vain syvenevän ja vahvenevan ajan myötä. Dialogit olivat suorastaan herkullista - ja tutunoloistakin - luettavaa ja hienoisen tiivistämisen tarpeesta ollaan yhtä mieltä. Mainio teos ja käännös:)

    P.S. Vasenkätisyydestä Kanssakulkijalla sama kokemus: aloitti koulussa vasemalla, käännytettiin oikeakätiseksi, ja nykyisin kirjoittaa oikealla, mutta tekee muut hommat vasemmalla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli vallan riemastuttava juurikin noiden pariskuntiensa ja heidän dialogiensa takia. Dekkari ehdottomasti minun makuuni!

      Poista

Kiitos kommentistasi - Thank you for your comment ♥ Poistan kaikki jonkun mainoslinkin sisältävät kommentit. All comments containing an advertising link shall be removed.

Kirja vieköön! ei pidä lukijarekisteriä eikä kerää minkäänlaisia lukijatietoja. Blogger-blogina Kirja vieköön! noudattaa Googlen yksityisyydensuojakäytäntöä. Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivulta Yksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.