Eppu Nuotio - Leinikkimekko. Raakel Oksa #1

Eppu Nuotion Leinikkimekko aloittaa puuseppä-yrittäjä Raakel Oksasta kertovan cosy crime jännärisarjan. Tässä ensimmäisessä osassa tutustutaan vajaa nelikymppiseen Raakeliin ja hänen elämäntilanteeseensa. Takana on avioero hienostelevasta Mikaelista ja kymmenen ikävuoden tuntumassa oleva Eero-poika on äitinsä silmäterä. Raakelille töitä tekevällä Dannella ja hänellä on kuuma menneisyys. Tarina keriytyy auki kahdessa aikatasossa - nyt ja vuonna 1960.

Nyt Raakel tekee remonttia Etu-Töölössä Oksasenkadulla. Tarkoitus on yhdistää taas yhdeksi joskus kahdeksi erotettu hulppea asunto. Purettavan seinän välistä löytyy vanha peltinen keksilaatikko, josta löytyy poikkileikattu tytön letti, hartsin pala ja leinikkikuvioinen mekko, kokoa 36. Ne viittaavat tietysti selvästi vuoteen 1960 ja nuoreen viulistiopiskelija Hilkkaan.

Takaumissa siirrytään siis Kainuun Ristijärveltä kotoisin olevan Hilkan stipendiaikaan Sibeliusakatemiassa. Hilkka pääsi paikkakunnan rotarien stipendillä kesäksi huippuviulistin oppiin Helsinkiin ja sai  asuttavakseen sukulaistäti Aunen kesällä tyhjäksi jäävän asunnon. Opinnot eivät suju toivotulla tavalla, sillä opettaja on äärimmäisen vaativa ja lääppivä, ja neljännen kerroksen miesasukas ärsyyntyy hänen harjoittelustaan. Mutta onneksi on raitiovaununkuljettaja Antti, jonka kanssa voidaan nauttia kesäisen Helsingin lumosta.

Raakelille tulee pakkomielle selvittää keksilaatikon sisällön arvoitus ja hän jututtaa Museokadun ja Oksasenkadun vanhoja asukkaita. Hyviä johtolankoja tarjoaa etenkin Kukkakauppa Cawellin entinen omistaja Irma, joka oli kirjoittanut päiväkirjaa kulmakunnan tapahtumista. Raakel törmää myös ikivanhan liikekyltin koristamaan Hattuliike Janholaan ja saa tietää, että liikehuoneiston omistaja asuu Ristijärvellä, aivan kuten Hilkkakin. Alkaa kertyä uskomattoman paljon outoja sattumuksia, jotka kaikki kiertyvät Hilkan ympärille. Sitkeä Raakel selvittää kuusikymmentä vuotta arvoituksena pysyneen tapauksen.

Hyvin varhain on selvää, että Hilkalle tapahtui jotain pahaa ja epäilin kantaisiko jännite loppuun asti. Mutta huoleni oli aiheeton, sillä en todellakaan osannut arvata 60-vuoden takaisten tapahtumien kulkua. Tässä osassa Raakel saa myös äidiltään hätkähdyttävän tiedon, joka ehkä antaa viitteitä sarjan seuraavaan osaan. Leinikkimekko on kodikas ja kepeä jännäri, jonka keskiössä ovat tavalliset työtätekevät ihmiset. Tarinassa tutustutaan Etu-Töölöön ja sen katuihin ja vanhan asunnon remontoinnin pulmiin. Minusta miljöö on kuvattu todentuntuisesti ja toi mieleeni muistoja niiltä ajoilta, jolloin itse asuin Musokadulla. Raakel on reipas yksinhuoltaja, joka tasapainoilee intensiivisen yrittäjyyden ja poikansa kanssa.  Mielelläni seuraan jatkossakin hänen elämäänsä, sillä viihdyin erinomaisesti tämän kodikkaan jännärin parissa.

Olen aiemmin lukenut nämä Eppu Nuotion & Pirkko Soinisen dekkarit:

Nainen Parvekkeella, Salome Virta #1

Punainen vaate, Salome Virta #3

Eppu Nuotio - Leinikkimekko. Raakel Oksa ratkaisee #1
Gummerus 2022
Äänikirjan lukija Hannamaija Nikander
__________________

Eppu Nuotion dekkarisarjan avaus esittelee intohimoisen käsityöläisen, Raakel Oksan, joka puusepän työnsä ohessa tempautuu selvittämään rikoksia eri kaupunginosissa. 

Katariina Vuori - Kasvun paikka

Hyväilen neulavehkan kimmoisaa vartta ja ravistelen kumipuuta niin, että sen lehdiltä varisee kastepisaroita päälleni. Philodendron pink princessin puikkomaisella rullalla ollut upouusi lehti on raottanut kääröään. Nostan päätäni ja yllän juuri ja juuri nuolaisemaan uuden lehden kärkeä. Olisiko siinä jo enemmän vaaleanpunaista kuin edellisissä lehdissä? Ja onko kiinanruusun varressa oleva pieni roso uuden oksanhaaran merkki? Hyväilen sitä sormenpäälläni ja tunnen kuinka se vastaa kosketukseeni.

Katariina Vuoren romaani Kasvun paikka kertoo valloittavasti totaalisesta viherkasvihurahduksesta. Silvia on yksinäinen ja pullantuoksuinen kotiäiti, jolla on kaksi kouluikäistä tytärtä ja jonka aviomies tienaa teollisuudessa leivän pöytään. Kaikki alkaa hyvin viattomasti: lasten kanssa piilotetaan avokadon, mangon ja karambolan siemeniä multaan. Kasvavathan ne aluksi, mutta ei niistä pitkäaikaisiksi menestyjiksi ole.

Hulluus alkaa, kun Silvia ostaa Ikeasta huonokuntoisen neulavehkan, Rhaphidophora tetrasperma. Kasvin lehdet ovat kuin peikonlehden, mutta ne eivät ole sukua keskenään. Tetrasperma kasvaa ja kukoistaa Silvian hoidossa ja siitä se sitten lähtee. Ruokaostosten yhteydessä Silvia alkaa viihtyä marketin viherkasviosastolla, jossa avulias Risto jakaa viherkasvi-iloa ja tietämystään. Pikkuhiljaa omakotitalon ison ikkunan alle syntyy oikea viidakko, jota aviomies ei voi sietää. Hurahduksen edetessä Silvia liittyy somen lukuisiin viherkasviryhmiin, joista saa sekä vertaistukea että sadoittain pistokkaita.

Kuilu puolisoiden välillä kasvaa ja mies tuntuu viihtyvän paremmin veikkaus- ja totoporukoissaan. Tulee väistämättömäksi, että mies ottaa etäisyyttä ja muuttaa kotoa pois. Mutta onko poismuuttoon joku muukin syy kuin mullan, lecasoran ja suihkutettavien kasvien valtaama kylpyhuone?

Kasvun paikka on humoristinen ja hauska tarina Silvian viherkasvihurahduksesta, joka vie naisen koko käden ja kaiken huomion. Maaniseen yltynyt hurahdus valtaa kaiken alleen, mutta ei se oikeasti sen kummempaa ole kuin mikä tahansa intohimoinen harrastus. Silvia oppii satojen viherkasvien tieteelliset nimet - ja niitä riittää! - erikoiset lajit, variegatat ja kunkin kasvin parhaat kasvuolosuhteet. Hän rakastaa kasvejaan, saunookin niiden kanssa, jotta ne saisivat riittävästi kosteutta. Hänestä kehkeytyy Riston kaltainen asiantuntija, mikä auttaa Silviaa saamaan myöhemmin unelmiensa työpaikan. Silvia oppii että jostain on luovuttava ja on valittava se, mitä tahtoo eniten.

Viherkasveihin hurahtanut lukija saa Kasvun paikasta oivaa vertaistukea. Koin kuitenkin, että kerronta eteni verkkaisesti, mutta oli tässä herkulliset hetkensä. Suositan kirjaa ihan opinkin kannalta viherkasveja rakastaville. Itse en ole ollut hurahtanut viherkasveihin, mutta puutarhakasveihin kyllä. Hurahduksen ollessa kiivaimmillaan posti toi ja vei pistokkaita, osallistuin siemenketjukirjeisiin ja hain kolmensadan kilometrin päästä yhden puutarhakasvin juurakoita. Vieläkin muistan keneltä minkäkin kasvin olen saanut.

Katariina Vuori - Kasvun paikka

Otava 2022
Äänikirjan lukija Ella Pyhältö
____________________

Katariina Vuori (s. 1971) on kirjailija ja sanataideohjaaja. Vuori on koulutukseltaan fysioterapeutti, arkeologi ja kirjallisuusterapiaohjaaja. 

Silvia on huolehtinut lapsista ja kodista miehen tehdessä uraa. Nyt lapset ovat jo koulussa, mutta Silvia jatkaa puuduttavia rutiinejaan. Vapaudenkaipuu ja oman tilan etsiminen alkavat kuitenkin tunkea pintaan. Millainen on paras mahdollinen kasvualusta ihmiselle? Silvian holtittomasti versova huonekasviharrastus saa kiemurtelemaan naurusta ja katsomaan uusin silmin kasveja ja ihmisiä ympärillämme. 

Grazia Deledda - Kuin ruo’ot tuulessa

Miksi kohtalo taittaa meidät kuin ruo'ot? 

Olemme kuin ruo'ot, ja tuuli on kuin kohtalo.

Sardinian Nuorossa syntynyt Grazia Deledda (1871-1936) voitti kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1926 ja Kuin ruo’ot tuulessa on hänen pääteoksensa, suomennettu vasta viime vuonna. Tätä aiemmin kirjailijalta on Wikipedian mukaan suomennettu kuusi teosta. Romaani vie 1900-luvun alkuvuosiin pieneen sardinialaiseen kylään, jossa rappeutuvaa aateliskartanoa asuttavat ikääntyvät Pintorin siskokset Ruth, Ester ja Noemi. Heidän arveluttavissa olosuhteissa kuollut isänsä Don Zaime oli väkivaltainen despootti, joka alisti tyttäret tyranniaansa. Tyttäret raatoivat kodin töissä eivätkä koskaan saaneet mennä ulos muiden nuorten pariin. Nyt nämä kolme siskosta elävät äärimmäisessä köyhyydessä yksitoikkoista ja näköalatonta elämäänsä. Vain nuorimmalla Noemilla olisi enää mahdollisuus omaan elämään, sillä hän on vielä kaunis ja voisi päästä avioon.

Perheessä oli neljäskin tytär, Lia, joka uskalsi tyttäristä ainoana uhmata isäänsä ja aiheutti hirveän skandaalin: hän karkasi kotoa rakastettunsa kanssa Italian mantereelle, meni naimisiin ja sai pojan. Lia onnistui pakenemaan perheen rengin Efixin avulla, sillä tämä tyttöön epätoivoisesti rakastunut mies teki kaikkensa auttaakseen Liaa. Nyt kuolleen Lian huonoluonteinen ja vilppiin taipuvainen poika Giacinto on jo aikuinen ja saapuu tätiensä kartanoon.

Renki Efix on uhrannut koko elämänsä Pintorin suvulle. Hän on raatanut perheen tiluksilla yli 30 vuotta saamatta palkkaa työstään. Hän on jo vanha ja heikko sairastettujen malarioiden jälkeen, mutta hänen uskollisuutensa ei tunnu horjuvan. Nyt Efix panee toivonsa nuoreen Giacintoon, sillä hänen unelmansa on, että kartano saadaan kukoistavaksi jälleen. Giacinto on komea, mutta luonteeltaan heikko eivätkä kaikki kyläläiset suinkaan katso häntä hyvällä. Siskosten kartanoa havittelee myös omakseen heidän rikas serkkunsa.

Tietoni Sardiniasta olivat olemattomat, joten kuunnellessa tutkailin Sardinian karttaa ja googlailin maisemia. Romaanin tapahtumien pieni kylä sijaitsee Deleddan syntymäkaupungista Nuorosta noin 25 km koilliseen ja siellä on paljon malariahyttysiä. Sardinian luonto on vuoristoista ja hyvin karua, ja yli sata vuotta sitten tavallinen kansa eli köyhää ja yksinkertaista elämää Herran nuhteessa. Romaanin tunnelma on painostava ja synkkä kuin Lorcan näytelmissä Veren häät ja Bernarda Alban talo. Näin sieluni silmin nämä mustiin pukeutuneet vanhat naiset käyskentelemässä rappeutuvassa kartanossaan sisimmässään paljon voimattomuutta ja patoutuneita tunteita. Surullista oli elämättä jäänyt elämä ja ylpeyden ja kunnian takia ylläpidetty julkisivu: yritettiin kaikin tavoin peittää kyläläisiltä tilan rappio, köyhyys ja suvun ristiriidat.

Kaikkein surullisin oli yksinkertaisen, mutta Pintorin suvulle uskollisen Efixin kohtalo. Hän oli itse asiassa vahingossa aiheuttanut Don Zaimen kuoleman, mistä on tuntenut piinaavaa syyllisyyttä koko ikänsä.  Hän tajuaa myös vihdoin, ettei Lia häntä rakastanut, käytti vain hyväkseen. Rakastamansa naisen poika, Giacinto, tuottaa hänkin pettymyksen. 

Tekstissä oli ylväyttä, kunniaa ja pateettisuuttakin, jotka ovat nykykirjallisuudessa ja nykyelämässä aika vieraita. Romaanissa ihmiselämä oli lohdutonta julman kohtalon heilutellessa heitä kuin ruokoja tuulessa. Pyrittiin elämään kristinuskon oppien mukaan, kunniallisesti ja kilvoitellen, mutta ei elämää voinut itse ohjata. Uskonnollisten juhlien ja pitkien pyhiinvaellusten kuvaukset olivat yksityiskohtaisia ja sardinialaiset kansanpuvut vaikuttivat upeilta. 

Romaanista on blogannut myös Kirjasähkökäyrä.

Grazia Deledda - Kuin ruo’ot tuulessa

Alkuteos Canne al vento 1913
Suomentanut Taru Nyström
Basam Books 2021 / 2022
Äänikirjan lukija Elisa Makkonen
____________________

Grazia Deledda (1871-1936) on ainoa Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittanut (1926) italialainen naiskirjailija. Deledda kuvaa teoksissaan patriarkaalisen yhteisön etiikkaa, ja hänen väkevät aihepiirinsä ovat rakkaus, tuska, synti ja kuolema.