Syyskuun luetut

Kodin konmaritus ja remontointi näkyy syyskuussa luettuen kirjojen määrässä - mutta ei se määrä vaan laatu! Luin tai kuuntelin pelkästään kotimaista laatuproosaa, yhteensä 9 kirjaa. Kolmen elämyksellisimmän valinta oli hankalaa, sillä kaikki olivat laadukkaita ja monipuolisesti eri teemoja käsitteleviä.

Maritta Hirvonen - Komediantit ***** Stresa 2020 

Maritta Hirvosen esikoisromaani Komediantit kertoo useammassa aikatasossa toisen maailmansodan jälkeistä Saksaa kiertävästä Schreierin sirkusperheestä ja juutalaistyttö Esther Weissin kohtalosta. Hän saa uuden identiteetin ja elää lopun elämäänsä Arabella Richterinä.⠀Ihailin kirjailijan kauniisti soljuvaa tekstiä ja hänen musiikintietämystään ja pidin eri kielisistä laulujen ja liedien sanoituksista. Esitysten ja näytösten kulku oli loistavasti kuvattu. Kirjan kansi on yksi vuoden kauneimmista: taiteilija Tuulikki Pietilän teos Taitoratsastaja-jonglööri vuodelta 1964. Yllättävä ja upea lukuelämys. ⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀

Tommi Kinnunen - Ei kertonut katuvansa. Vaellusromaani ***** Wsoy 2020 #äänikirja

Ei kertonut katuvansa. Vaellusromaani on idealtaan oivaltava ja kerronnaltaan ehdottomasti yksi vuoden parhaimmista. Kohtaukset piirtyivät eteeni elävinä ja todentuntuisina, kuin olisin elokuvaa katsellut. Krista Kososen ääni istui hyvin tarinaan ja kuulosti siltä kuin lukijakin olisi paikoin hengästynyt liikutuksesta. Saksalaisten sotilaiden kanssa seurustelleiden naisten asemaa ja heidän sodanjälkeisiä kohtaloitaan valottaa hienosti myös Anu Heiskasen väitöskirjaan pohjautuva tietokirja Salateitse Saksaan.⠀⠀⠀⠀⠀

Marisha Rasi-Koskinen - REC ***** Schildts & Söderströms 2020

"Oikeasti. Elämä on pyöreä pallo. Niin kuin maapallo. Minne tahansa kävelee päätyy lopulta samaan paikkaan josta lähti. Tapahtumat eivät seuraa toisiaan. Tapahtumat ovat siinä missä ovat. Koko ajan tapahtuu. Tapahtuu ja on. Ei ole alkua tai loppua. Kaikki on koko ajan. On äsken ja on nyt. On nyt ja on kohta."⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀

Marisha Rasi-Koskisen REC on alati pyörivä tarinakudelma, hyvin mystinen ja hyvin taidokas. Luin teosta hitaasti nauttiakseni vaivattomasti virtaavasta tekstistä. REC kätkee sivuilleen monia tärkeitä teemoja: syvän ystävyyden merkitys niin hyvässä kuin pahassa, ensirakkauden unohtumattomuus, luovuuden lumo ja kiihko, erityisyyden ja merkityksellisyyden etsiminen, turismin rumemmat kasvot. Marisha Rasi-Koskisen taitavuutta ei voi kuin ihailla.⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀

⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀⠀

MUUT KOTIMAISET

Joel Haahtela - Hengittämisen taito *** Otava 2020 #äänikirja

Rakel Liehu - Valaanluiset koskettimet ***** Wsoy 2020 #äänikirja ❤︎

Tuire Malmstedt - Enkelimetsä **** Myllylahti 2020 ❤︎

Minna Mikkanen - Kotijoukot **** Reuna 2020 

Pasi Pekkola - Kaikki isäni naiset **** Otava 2020 #äänikirja

Maria Pettersson - Historian jännät naiset ***** Atena 2020 ❤︎

Hienoja luku- ja kirjamessuelämyksiä lokakuuhun!

Tuire Malmstedt - Enkelimetsä / Isa Karos #3

Mustat laskokset ottivat ihmishahmojen muodon.

Astuivat alas seinältä. Yksi kerrallaan, kevyesti kuin tanssijat.

Enkelimetsä on Tuire Malmstedtin Isa Karos -dekkarisarjan kolmas osa. Olen lukenut molemmat loistavat edelliset osat, Pimeä jää & Mykkä taivas. Aivan tarkkaan en edellisten osien kaikkia tapahtumia muista eivätkä ympäripyöreät bloggauksenikaan valaisseet kunnolla asiaa. Sen muistin, että Isa Karos on kokenut ytksityiselämässään todella kovia: rakas tytär Edith on ollut pitkään kadoksissa,  ja myös avioliitto tyttären isän Samuelin kanssa on päättynyt eroon. Nyt tuntuu, että Isalla on edessään elämässä onnellisempi vaihe, sillä hän suunnittelee työparinsa Niiles Aarnikosken kanssa kesähäitä. Mies ja tämän pieni pirtsakka Aida-tytär ovat muuttaneet Isan taloon. Opetellaan uusperheenä elämistä ja Isa vanhemmuutta.

Tammikuun pakkasten paukkuessa tykkylumisesta metsästä löytynyt kuollut ’enkeli' rikkoo talviuneen vaipuneen kaupungin rauhan; seuraa ehkä Isan elämän rankin pyöritys. Pieni poika löytää nimittäin puun oksalle hirttäytyneen nuoren Vernan, yllään kaunis morsiuspuku. Tapausta pidetään itsemurhana, olihan tytön seurustelu vastikään päättynyt. Mutta parin päivän päästä löytyy viereisestä puusta toinen hirtetty tyttö, myös morsiuspuvussa, ja tapauksia aletaan tutkia henkirikoksina. Isa alkaa nähdä todentuntuisia painajaisia mustista morsiamista, itsekin kun morsian on. Niiles on suojeleva ja huolissaan, ja pelkää Isan psyyken taas romahtavan. Isan häävalmistelut eivät edisty, morsiuspukuakaan hän ei saa hankituksi. Nainen epäilee koko aviohanketta; epäilee kadottaneensa kyvyn olla onnellinen.

Savonlinnan poliisi jututtaa kuolleiden tyttöjen vanhempia ja tutkii tyttöjen taustat, some-tilit ja tekstiviestit. Avuksi saadaan myös keskusrikospoliisin profiloija, mutta juttu ei edisty, mistään ei löydy johtolankaa. Käy ilmi, että paikallisen mahtimiehen poika, ylimielinen Kristian Grönroos on seurustellut molempien tyttöjen kanssa ja vankat epäilyt kohdistuvat häneen. Mutta sitten tapahtuu vielä yksi veriteko, joka kääntää kaiken päälaelleen ja Isan mieli menee täysin sekasortoon, kun postilaatikosta löytyy jotain hyvin sairasta.

Valuin Niileksen käsistä lattialle. En saanut miestäni ymmärtämään tätä. Vapisin, yritin saada vapinan loppumaan keinuttamalla itseäni edestakaisin. Niiles yritti ottaa minusta kiinni, minä riuhdoin itseni irti, konttasin keittiön nurkkaan enkä suostunut tulemaan sieltä pois, kasvoni pidin tiukasti seinässä kiinni. Se tuntui ihanan viileältä. Viileys toi mieleeni lumisateen, lumisateen, joka putoili pehmeänä.

Malmstedt kuvaa hienolla psykologisella taidolla Isan järkytystä ja mielenliikkeitä. Sama eläytyminen toistuu kahdessa nykytason kerronnan välissä kulkevassa koskettavassa tarinassa. Toinen niistä kertoo surullisenkauniin rakkaustarinan Marinmaalta 1600-luvun lopulta. Sikäläinen kyläyhteisö oli hyvin taikauskoinen eikä uskaltanut sietää erilaisuutta. Erilaisuus tiesi hyljeksintää ja karkotusta yhteisöstä. Toista tarinaa kertoo pieni lapsi, joka rakastaa juovaa isäänsä yli kaiken. Hän rakastaa isän varvasteatteria, odottaa isän kotiintuloa ja yrittää auttaa isää monin tavoin. Perhekuvion muuttuessa lapsi muuttuu isälleen näkymättömäksi ja menee täysin rikki.

Minusta on tullut aika hyvä auttaja. Osaan laittaa ulko-oven kiinni, jos isäni ei ole pystynyt kun on tullut ulkoa, osaan laskea vettä hanasta ja viedä lasin isälleni, osaan riisua isältäni kengät ja ulkotakin. Mutta kaikkea en osaa. Enkä jaksa, koska olen aika pieni. En jaksa vetää isääni eteisen lattialta sänkyyn enkä herättää isääni syvästä unesta. Isäni on aika usein syvässä unessa. Eteisen lattialla.

Juonesta ei voi enempää spoilaamatta kertoakaan, vain sen että Malmstedt nostaa jännityksen aivan huippuunsa kirjan loppupuolella. Hienon psykologisen otteen ohella juoni on punottu taidokkaasti ja kaikki palaset loksahtavat jämptisti paikoilleen. Tarina näyttää, että vaikka luulee tuntevansa jonkun läheisen ihmisen läpikotaisin, on ehkä sittenkin väärässä. Turhautuneiden viikkojen ja umpikujien jälkeen monimutkainen rikosvyyhti ratkeaa ja Isa Karoksen kotona eletään ainakin jonkin aikaa hyvin onnellisissa ja rauhallisissa tunnelmissa. Kestäköön onni Isan ja Niileksen uusperheessä, hiljaisuus ei tule sitä tekemään.

Tuire Malmstedt - Enkelimetsä

Myllylahti 2020
Kustantajalta
______________

Kirjojen kuisketta   /   Kirjarikas elämäni

Tuire Malmstedt (s. 1974) toimii kieltenopettajana ja on aiemmin työskennellyt kääntäjänä ja teknisenä kirjoittajana. Psykologisen trillerin taidonnäyte, Isa Karos -sarjan avausosa Pimeä jää ilmestyi 2018 ja sai Vuoden esikoisdekkari -kunniakirjan. Sitä seurasi vuonna 2019 Mykkä taivas, joka samoin sai erinomaisen vastaanoton.

Maria Pettersson - Historian jännät naiset

Toimittaja Maria Petterssonin tietokirja Historian jännät naiset tuo lukijan tietoisuuteen satakunta uskomatonta naista historian hämäristä, eri vuosisadoilta, vuosilta ennen ajanlaskumme alkua 1900-luvulle. Kriteerinä naisen pääsylle kirjaan on ollut hänen elämänsä jännyys tai jännittävyys. Syntyperäisiä suomalaisia naisia kirjassa ei ole, sillä vain muutaman valinta olisi tuntunut epäreilulta, sanoo Pettersson. Kenties joskus on luvassa teos suomalaisista jännistä naisista. Kaksi kirjan naisista on käynyt Suomessa. Sotakirjeenvaihtaja Martha Gellhorn (s. 1908) oli todistamassa Suomen talvisodan alkua marraskuussa 1939 ja tutkimusmatkailija / matkakirjailija Ethel Brilliana Tweedie (s. 1862) matkaili ympäri Suomea 1800-luvun lopulla ja kirjoitti kokemuksistaan matkakirjan.

Pettersson on ryhmitellyt naiset seitsemän otsikon alle: Tiedenaiset, Hallitsijat, Taiteilijat & urheilijat, Aktivistit & toisinajattelijat, Rikolliset & virkavalta, Sotilaat & vakoojat sekä Tutkimusmatkailijat & seikkailijattaret. Kussakin ryhmässä loistavat poissaolollaan tunnetuimmat historian naiset ja mukaan on otettu naisia unohduksesta. Jokaisesta naisesta Pettersson kertoo elämäkertamaisesti tärkeimmät faktat sekä lisäksi heidän omalaatuisista tempauksistaan ja ansioistaan. Teksti on vetävästi kirjoitettu, vaikka faktapainotteista onkin. Toki luettua suurin osa faktoista häipyy mielestä, mutta kirjaan voi ja kannattaa palata myöhemminkin. Useimmista naisista on löydetty valokuvat tai heitä esittävät maalaukset.  Yhteistä näiden naisten elämäntarinoille on hurjuus ja lannistumattomuus. Patriarkaatti on heitä alistanut ja heidän toimintaansa suitsinut, mutta uskomattomalla sisulla naiset ovat puskeneet eteenpäin valitsemallaan tiellä.

Pettersson sanoo, että tämä ei ole kirja naissankareista, mutta monet kirjan naisista ovat olleet poikkeusyksilöitä. He olivat poikkeuksellisen lahjakkaita, poikkeuksellisen rikkaita tai vaikutusvaltaisia. Lisäksi he olivat sinnikkäitä ja rohkeita kieltäytyessään heille varatusta naisen roolista. Muutama kirjan naisista oli minulle tuttu entuudestaan, suurin osa tuiki tuntemattomia. Jokainen näistä naisista ansaitsisi noston bloggauksessani, mutta se ei toki ole mahdollista - kannattaa tutustua tähän upeaan kirjaan, joka on ulkoasultaankin todella edustava ja tyylikäs.

Itävaltalainen ydinfyysikko Lise Meitner (s. 1878) työskenteli yhdessä saksalaisen Otto Hahnin kanssa. Itse asiassa Meitner keksi ja ymmärsi ydinfission, mutta kemian Nobel meni Hahnille fissioreaktion löytämisestä vuonna 1944. Tämähän oli tiedemaailman käytäntö tuolloin; sama kohtalo oli Marie Curiellakin aluksi.

 

Monet naiskirjailijat ovat julkaisseet teoksiaan aviomiehensä nimellä, koska kirjailijuus ja julkaiseminen eivät olleet naisille mahdollista. Maria Anna Mozartia (s. 1751) pidettiin lahjakkaampana kuin pikkuveljeään Wolfgang Amadeusta, mutta Marian oli luovuttava sävellystyöstä 18-vuotiaana. Isä näet naitti tytön 15-vuotta vanhemmalle leskimiehelle, jolla oli entuudestaan jo viisi lasta.

Gustav Mahler kielsi vaimoaan Alma Mahleria os. Schindler (s. 1879) jatkamasta säveltämistä, mutta julkaisi myöhemmin vaimonsa sävellyksiä omissa nimissään. Osa Fanny Mendelssohnin (s. 1805) sävellyksistä on julkaistu hänen veljensä Felixin nimissä!

Michael Field oli kirjailijanimimerkki, jonka takaa paljastuivat insestiset lesborakastavaiset Harris Bradley (s. 1846) ja Edith Emma Cooper (s. 1862).

Suffragettien taistelu naisten oikeuksien puolesta Englannissa 1900-luvun alussa oli vallan hurjaa ja väkivaltaista. Pettersson esittelee kirjassa näistä naisista kaksi: polion takia pyörätuoliin joutuneen Rosa May Billinghurstin (s. 1875), joka vankilaan jouduttuaan ryhtyi syömälakkoon sekä  jujutsumestari Edith Margaret Garrudin (s. 1872), joka opetti suffrageteille taistelulajeja, perusti henkivartijajoukot ja taistelukerhon sekä jujutti ja hakkasi poliiseja. Uskomatonta!

Britanniassa kamppailu naisten äänioikeuden puolesta oli poikkeuksellisen rajua. WSPU (Women’s Social and Political Union) tunnettiin kansalaistottelemattomuudesta ja suorasta toiminnasta. Sen jäsenet järjestivät mielenosoituksia, räjäyttivät pommeja, rikkoivat ikkunoita, tuhosivat postilaatikoita sekä tuhopolttivat kirkkoja ja tyhjiä rakennuksia, ja kun heidät pidätettiin, he menivät syömälakkoon. Vuosina 1905-1914 vankiloissa istui yli tuhat suffragettia.

NÄISTÄKIN NAISISTA VOI LUKEA KIRJASTA

* Sophie Blanchard (s. 1778) oli Napoleon Bonaparten pääaeronautti, joka kuumailmapalloili uhkarohkeasti ympäri Eurooppaa ja jonka tehtävänä oli suunnitella Britannian valloituksen kuumailmapallohyökkäykset.

* Hollantilaissisarukset Freddie (s. 1925) ja Truus (s. 1923) Oversteegen pestattiin teinityttöinä vastarintaliikkeeseen viattoman ulkonäkönsä takia. He pelastivat juutalaislapsia, räjäyttivät rautateitä, viettelivät saksalaisupseereita ja ampuivat natseja.

* Roberta Cowell (s. 1918) oli vankileiriltä selviytynyt toisen maailmansodan hävittäjälentäjä ja kilpa-autoilija sekä ensimmäinen transnainen, jolle suoritettiin Britanniassa sukupuolenvaihdoskirurgiaa.

 

Entä mitäpä tuumit tästä naisesta? Aimée Crocker (s. 1864) oli yhdysvaltalainen prinsessa, satumaisen rikas kirjailija, seikkailijatar ja sarjarakastaja, joka järjesti uskomattomia juhlia ja ennen kaikkea herätti pahennusta.

Kun on lukenut näiden sadan naisen uskomattomat elämäntarinat, voi todeta että totuus on todella tarua ihmeellisempää! Historian jännien naisten ensimmäinen 4000 kappaleen painos loppui kuulemma hetkessä, toinen 3000 kappaleen painos on tulossa. Upea ja ulkoasultaan edustava teos on kertakaikkisen loistava lahja jokaiselle naiselle! Maria Mannerin suunnittelema kansi on yksi vuoden edustavimmista.

Maria Petterson - Historian jännät naiset

Kansi Maria Manner
Atena 2020
Kustantajalta
_______________

Historian jännät naiset marssittaa esiin liudan kiinnostavia naisia, jotka ovat jääneet suurmieshistorian varjoon: kiinnostavia, uskomattomia, kauheita, törkeitä, sankarillisia ja ennen kaikkia jänniä persoonia. 

Maria Pettersson (s. 1984) on Journalisti-lehden päätoimittaja ja historiaharrastaja, jonka unelma–ammatti oli kansainvälinen seikkailijatar. Historian jännät naiset sai alkunsa Petterssonin Twitter-sarjasta, joka laajeni kirjaksi.