Esther Helmiä - Herkin liidoin sinisiipi #runosunnuntai

taivaankaaren sylissä / tarjotaan oranssia juomaa

unelmien tarjottimilta

Nyt eletään sydäntalvea, mutta Herkin liidoin sinisiipi vie kevääseen ja kesään. Lukemisen ajoitus  oli siis aivan loistava minulle, kaamoksen hämärässä väsähtäneelle. Kannen energiaa lataava oranssikin tuntuu hyvältä kuin mielen vitamiinipommi. Liekö Helmiällä ollut kuudes aisti, sillä paatsamasinisiipi on valittu Suomen kansallisperhoseksi vuonna 2017!

AIKA KATOAA TUULEEN

leikin vielä hetken hiuksillasi / solisevan puron naurua kuuntelen

käännän kylkeä sivullisille /sateenkaarta tavoitan

vielä on meillä aikaa / kutoa verkkoa / saada ansaan aika

kuka huusi tyhjään huoneeseen / kaiku leikki rotkoissa

elämä katoaa tuuleen / ellei ole unelmia

Runokokoelmassa on kaikkiaan  86 runoa, jotka kaikki henkivät herkkää rakkautta luontoon. Helmiä iloitsee keväästä ja kesästä, mutta kärsii minun laillani syksyn pimeydestä ja talven viimasta. Luonto ihastuttaa runoilijaa monimuotoisuudellaan ja luonto on hänelle tärkeä voimaannuttava voimavara. Värit ovat myös tärkeitä sillä runoilijan sielussa asuu taiteilijuus. Jo runojen otsikot kertovat luonnonrakkaudesta: Kesälle isken silmää, Kultaisille siiville, Kuikan huuto, Taivas saat katseeni, Hopeaiset oksat, Joutsenten kyynel ja Laventelin lumo. Tekstien asettelu kirjassa on ilmavaa ja kaunista.

LUMIRUUSUJEN KUTSU

suljen silmäni / hetken vaivun unelmiin

kuljen kohti äänettömyyttä / valkoisille hangille

siellä lepää katseeni / kiteissä hohtavissa

luonnon luovuus soittaa / rakkainta melodiaa

lumiruusujen sinfoniaa

Lukiessa tuntui, että kirjassa on paljon luettavaa. Monissa runokirjoissahan on monesti puolet vähemmän runoja, nekin lyhyitä. Tiedän että runoilija asuu Saksassa, mistä syystä hänen suomen kielensä saattaa tuntua tarkan lukijan korvaan hiukan ruosteiselta. Itse en nyt kuitenkaan kiinnittynyt kielioppiin tai oikeinkirjoitukseen, vaan minua puhutteleviin herkkiin mielikuviin. Olin aistivinani myös hienoista koti-Suomen kaipuuta ja paljonkin kiitollisuutta läheisistä ja rakkaista ihmisistä.

TEEN SINUA

sanoissa mieleni polut / kuvaamattomat tiet

näkemättömät korallit / pikarissa ne tarjoillaan

helmiä muotoillen / kätesi kädessäni

uskaliaan ote / mahlaa janoten

en minä sanoja tee / teen sinua

suudelmista / kosketuksista / muistoista

Monet säkeet jäivät muistiin ja kiihottivat mielikuvitustani. Ajattelin mitä kaikkea tämän tai tuon ympärille voisi kehittää, millaisen toisen tarinan alku se voisi olla. Mutta minä en runoile, ihailen vain muiden runosuonen tuotoksia.

SATEINEN MARRASKUU

ohitetaan marraskuu / mieleni sateesta turta

uomat täynnänsä / ei loppua näkyvissä

päivä toistaan seuraten / sataen

mieli rikkoo ikkunoita / poistaa ovia

että valon helpompi ois / kotiinsa suunnistaa

Olen lukenut Helmiältä aiemmin surutyörunokirjan Surun tie, johon hän puki lohduttomia tuntojaan äidin kuoleman jälkeen. Siinäkin kirjailija löysi lohtua ja voimaa luonnosta. Nyt teemat kuitenkin ovat iloisempia, joskin syksy tuo sateensa ja tuulensa mielenmaisemiin. Minusta tämä on ihana luonnonystävän runokirja, joka pitää toivon ja unelmat elossa muistuttaen, että kohta taas herää uusi kevät ja voimme nauttia kesän kukoistuksesta, väreistä ja tuoksuista kaikin aistein. Runot kannustavat unelmoimaan ja pitämään unelmista kiinni. Allekirjoitan täysin tämän ajatuksen: elämä katoaa tuuleen ellei ole unelmia.

...
unipuvussaan kevät vielä rypisteli 

havitteli aitiopaikkaa
...

Kirja löytyy Adlibriksestä.

Esther Helmiä

Herkin liidoin sinisiipi

BoD 2015

****

Omasta hyllystä
Sitaatit runoilijan luvalla

Hyvää huomenta! - Hyvää runosunnuntaita! 

Julkaisen joka sunnuntai jotain runoista.

Se voi olla muutama yksittäinen runo tai lukukokemukseni jostain runokokoelmasta.

Kuva: eh

Runosunnuntaissa mukana:
Luovasti vinossa / Esther Helmiä / Herkin liidoin sinisiipi

Harmaasusi / Harri Markoff  / Pikku viisarin hoppu
riitta k:n hai(na)ku kommenteissa

Tuija luki Saila Susiluodon upouuden teoksen Metropolis
KosminenK-blogissa oltiin Helena Sinervon uutuuden Mervelin lumoissa: 

❤︎

Reader why did I marry him? -blogin #runo18-haaste on taas käynnissä.  Kurkkaa linkkiin ja tule mukaan, blogi ei ole osallistumisen edellytys! Tänä vuonna luetaan runoja kaikkialta maailmasta ja lopuksi kirjoitetaan luettujen kokoelmien nimistä runo, suunnilleen näin:
'Haasteen päätteeksi jokainen julkaisee "oman" runon, joka muodostetaan luettujen runokokoelmien nimistä ja jota kukin voi halutessaan täydentää omilla sanoillaan. Luettujen runokokoelmien nimet tulee kuitenkin erottaa selvästi kokonaisuudesta esimerkiksi lihavoimalla tai kursivoimalla.'

Itse osallistun #runo18-haasteeseen postaamalla runoista joka sunnuntai.