Muutama wanhempi Tieto- & Globalia-vinkki

Vuonna 2017 lukemistani kirjoista 44 % oli uutuuskirjoja, mutta luin myös paljon loistavaa kirjallisuutta aiemmilta vuosilta. Kirjabloggarit äänestävät vuoden parhaita kirjoja Blogistania 2017 -äänestyksessä sunnuntaina 4.2. Siinä kategorioita on neljä: Finlandia, Tieto, Globalia ja Kuopus. Annan tässä muutaman wanhemman vinkin kategorioissa Tieto & Globalia.

TIETO

HURMAAVA 20-LUVUN HELSINKI 
& KAUNEIN KANSI
Mikko-Olavi Seppälä - Suruton kaupunki ***** Wsoy 2016

Äänestin Suruttoman kaupungin myös kanneltaan vuoden kauneimmaksi.
Kannen on suunnitellut Mika Tuominen ja siinä kuvastuu loistavasti aikakauden henki. ❤︎❤︎❤︎❤︎❤︎

Suruttoman kaupungin sivuilla 20-luvun Helsinki kuohuu ja sykkii. Tuntuu tapahtuvan todella paljon lyhyessä ajassa, Helsinki ei ole enää mikään syrjäinen maailmankolkka vaan osa Eurooppaa ja maailmaa. Kirjan runsas kuvitus on upeaa ja aikakautta elävöittävää. Erityisen hienoa minusta olivat runsaat viitteet ja sitaatit tuon ajan kirjallisuudesta.  Hieno ja runsaasti faktaa sisältävä tietokirja Helsingin historiaan. 

KOTIMAISTA TAIDETTA

Luin useita tietokirjoja taiteesta, myös 2017 ilmestyneitä:  Hanna-Reetta Schreck - Minä maalaan kuin jumala ***** Teos 2017 & Riitta Konttinen - Täältä tullaan! ***** Siltala 2017

Vanhemmista haluan nostaa esiin nämä:

Edelfelt Pariisissa - Useita kirjoittajia ***** Turun taidemuseon näyttelyjulkaisu 2001

Riitta Konttinen - Oma tie, Helene Schjerfbeckin elämä***** Otava 2004
Anna Kortelainen - Puolivilli puutarha, Albert Edelfeltin Haikko **** Otava 2004
Riitta Konttinen - Taiteilijatoveruutta **** Siltala 2014

JAPANI / SEI SHŌNAGON
Mia Kankimäki - Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin  ***** Otava 2013

Tämä oli aivan hurmaava! ❤︎❤︎❤︎❤︎❤︎

GLOBALIA

Rakastuin Raymond Carverin (1938-1988) rosoiseen tyyliin. Luin häneltä novellikokoelman ja kaksi runokokoelmaa:

Raymond Carver - Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta ***** Sammakko 2015

Raymond Carver - Rivi riviltä, lyönti lyönniltä **** Wsoy 1994 (runoja)

Raymond Carver - Sateisten päivien jälkeen **** Sammakko 2013 (runoja)

Toinen uusi ihastukseni oli eteläafrikkalainen vuoden 2003 nobelisti J.M. Coetzee (s.1940), jota en aiemmin ollut lukenut.

J. M. Coetzee - Häpeäpaalu **** Otava 2000 

J. M. Coetzee - Kesä ***** Otava 2011

J. M. Coetzee - Jeesuksen lapsuus **** Otava 2014 

Tuoreimman vuoden 2017 nobelistin Kazuo Ishiguron (s. 1954) tuotantoon tutustuminen on kesken, jonotan teoksia kirjastosta:

Kazuo Ishiguro - Menneen maailman maalari *** Tammi 1988 

Kazuo Ishiguro - Ole luonani aina **** Tammi 2005

Yhdysvaltalainen Adam Johnson (s. 1967) vei hurjalle matkalle Pohjois-Koreaan. Hänen romaaninsa Orpokodin poika voitti Pulitzer-palkinnon:
Adam Johnson - Fortune Smiles ***** Penguin Random House 2015 (novelleja)
Adam Johnson - Orpokodin poika ***** Alligaattori 2014 

Orpokodin poika on jäätävä, julma, raaka ja mielikuvituksellinen. Johnson sekoittaa kirjaansa maagista realismia ja spefiä, seikkailukertomusta ja ideologian sairaita piirteitä siinä määrin, että lukijaa alkaa kuvottaa. Propagandan ja pelon alistamissa ihmisissä löytyi toki myös pieniä inhimillisiä piirteitä, välittämistä ja rakkautta. Kaiutinten propagandaviestit olivat mainioita sarkasmissaan. Kidutuskohtaukset autopilotteineen ja 'eutanasiat' veripusseineen saivat voimaan pahoin. Mielenkiintoinen, vaikuttava ja ajatuksia herättävä tarina, ehkä ei kuitenkaan kaikkein herkimmille.

Intialainen Jhumpa Lahiri (s. 1967) vie erilaiseen kulttuuriin ja vei myös sydämeni, häneltä on luettava ehdottomasti lisää.
Jhumpa Lahiri - Tulvaniitty ***** Tammi 2014
Jhumpa Lahiri - Tuore maa ***** Tammi 2008 (novelleja)

Tuore maa on loistava novellikokoelma. Lahirin kerronta kaikissa novelleissa on tarkkanäköistä ja uskottavaa. Hän kuorii henkilöittensä silotellun pintakerroksen alta pikkumaiset ja tyhmät pohdinnat. Paikoin teksti tuntuu näennäisesti turhan vähäeleiseltä ja tylsältäkin, mutta piilottaa sisäänsä mielettömän määrän inhimillisyyttä. Kirjailija tuo esiin ihmiselämän kipupisteitä, suruja ja iloja puhuttelevalla tavalla. Lahiri vei, minä mykistyin jälleen kerran ❤︎ Lahiri taitaa olla tämän kesän loisteliain kirjailijalöytö minulle. Ei haittaa ollenkaan, että hänen henkilönsä ovat pääasiassa intialaisia, sillä heistä löytyy universaalia ihmisyyttä.