Gullspång on ihan oikea, runsaan 1000 asukkaan kunta Länsi-Göötanmaalla, jonne Lina Bengtsdotterin esikoisdekkari sijoittuu. Se on köyhä ja ankea taajama, josta kaikki nuoret haluavat pois. Luonto on kaunista, mutta väki, ja erityisesti nuoret, tyytyvät railakkaaseen juhlintaan, mitä sitä muuta? 17-vuotias Annabelle katoaa jäljettömiin yhden tuollaisen rajun bileillan päätteeksi. Paikkakunnan poliisin vahvistukseksi lähetetään Tukholmasta tehopari Anders ja Charlie eli Charline.
Luin netistä, että sarja laajenee trilogiaksi, joten on syytä tutustua lähemmin Charlie Lageriin. Hän on 33-vuotias sinkkunainen, joka harrastaa rajua ryyppäämistä, yhdenyön suhteita ja syö myös masennuslääkkeitä ja rauhoittavia. Sekakäyttäjä siis. Takana on haksahdus työtoveriin Hugoon, naimisissa olevaan mieheen. Gullspång herättää Charliessa ahdistavia muistoja, sillä ennen kuin sossu otti hoteisiinsa, tyttö asui alkoholisoituneen äitinsä Bettyn kanssa. Kotina oli ironisesti Onnela, kaunis vanha talo puutarhan keskellä, mutta talo oli alinomaa äidin alkoholistikavereitten ryyppyjuhlien näyttämö. Onnettomasta lapsuudestaan huolimatta Charlie on edennyt hyvin virassaan: hän on huippuälykäs ja superterävä työssään pitäen tutkinnan langat aina tiukasti näpeissään. Naisen komentelu ärsyttää Gullspångin paikallispoliisia, ja hänen juomatapansa paremmasta tukholmalaisperheestä kotoisin olevaa työparia, tasaista nuorta isää Andersia.
Bengtsdotter näyttää ruotsalaisen hyvinvointiyhteiskunnan nurjempaa puolta: Gullspång on kaamea sisäänlämpiävä pikkukaupunki, jossa eletään miten taidetaan, ollaan riippuvaisia yhdestä ainoasta työnantajasta ja jossa rasismi kukoistaa, sillä läheistä maahanmuuttajien vastaanottokotia vihataan. Paikkakunnan nuoriso viettää hurjia viinanhuuruisia ja huumepöllyisiä bileitä rähjäisellä, kylän entisellä kaupalla.
Kadonnut Annabelle on seksikäs ja älykäs, itsepäinen ja omapäinen nuori nainen. Hän menestyy hyvin koulussa ankeista kotioloistaan huolimatta, mutta nuoruus riehaannuttaa ja täysi-ikäisyyden vapaus odottaa nurkan takana. Ex poikaystävän on perinyt sydänystävä Becka, sillä Annabellella on kierroksessa uusi mies.
Tutkinnan edetessä Charlien mieleen vyöryy oma kaaosmainen lapsuus, josta paljastuu uusia, aina vain järkyttävämpiä asioita. Mokattuakin tulee, mutta Charlien menneisyyden kontaktit osoittautuvat jutussa ratkaisevan tärkeiksi. Onnistuuko komea ja miehekäs toimittaja Johan tasapainottamaan Charlien elämän kaaosta, jää nähtäväksi.
Annabelle vei yhden yön unet, dekkareilla on taipumus tehdä niin. Bengtsdotter ei tässä esikoisessaan minua erityisemmin puhutellut. Yhteiskuntakriittisyys oli kyllä ansio: kuva niin Charliesta kuin Gullspångista ja sen asukkaista piirtyi realistisena, karuna ja osin lohduttomanakin - siinä määrin dekkarissa nimittäin ryypättiin ja sekoiltiin. Nuorten näköalattomuus ja toivottomuus mäiskähtivät silmille, surullinen olo tuli.
Vuonna 1977 syntynyt Lina Bengtsdotter kasvoi kirjan tapahtumien miljöössä, mutta asuu nykyään Tukholmassa. Hän on äidinkielen ja psykologian opettaja. Annabelle on hänen esikoisromaaninsa ja trilogiaksi laajenevan sarjan aloitus.
Muualla: Leena Lumi, Annika, Lukukoukku
Muualla: Leena Lumi, Annika, Lukukoukku
Lina Bengtsdotter
Annabelle 2017
Suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom
Otava 2018
**
Kustantajan lukukappale - kiitos
Kiitos tästä. Dekkarit ovat meikäläisellä matkalukemista, siksikin, että ne- etenkin pokkarit - voi jättää majapaikkaan seuraavalle asukkaalle.
VastaaPoistaLuen dekkareita aika vähän, tosin nyt on ollut dekkariputki kun lukukappaleita on tullut pyytämättä. Hyvä dekkari puoltaa aina paikkaansa, tämä ei ollut sellainen. Subjektiivinen mielipide toki.
PoistaAloittelin tätä kirjaa mutta kesken jäi, jotenkin se vaan ei saanut tarpeeksi huomiota että olisinjaksanut lukea loppuun. Alku jonka luin oli tasasenpaksua ja siitä puuttui se jokin joka sykähdyttää ja vie eteenpäin. En tiedä luenko loppuun,ehkä en. Ja liikaa korostettu tuota ryypäämistä yms sekoilua, se ei ole dekkarissa pääasiana.
VastaaPoistaCharlien lisäksi koko Gullspång ei muuta tehnytkään kuin ryyppäsi ja napsi pillereitä. Ok, maailma ei ole kaunis, mutta en pitänyt juonesta. Eikä kerrontakaan pitänyt otteessaan.
PoistaRiitta, minusta tässä on jotain mahdollista tapahtua. Jotain koettua...Vaikka tulen oikealta maalta, meren rantakylästä, toinen puoli minusta asui erästä pikkukaupunkia, jossa tapahtui vaikka mitä, kun oltiin villejä teinejä. Kaikki ei voinut mennä ohi jättämättä jälkiä ja pikkukaupunkien henki voi olla sama kuin vaikenevien kylien jantelaisuus.
VastaaPoistaJuurilleen paluu ei ole aina niin helppoa ja vanhat tapahtumat nousevat pintaan vaikuttaen myös käytökseen. Se ilma, jota hengität siellä, vie sinut takaisin.
Aika kiinnostava!
Charlien lapsuushan oli järkyttävä, ei ihme että hän oireilee ja sekoilee aikuisenakin. Toivottavasti seuraava osa vetää minua paremmin kuin tämä. Alla oli pari hienoa trilleriä (Leski & Sano että olet minun), joten niiden varjoon jäi tällä kertaa. Sinänsä rosoiset henkilöhahmot ovat kiinnostavia.
Poista