Pasi Ilmari Jääskeläinen - Lumikko ja yhdeksän muuta

Ella Milana on palannut kotipaikkakunnalleen Jäniksenselälle äidinkielen sijaisopettajaksi.  Hän havaitsee pian, että jotain outoa on kylässä tekeillä: dementoitunut isä löytyy kodin puutarhasta tonttujen (!!??) mukiloimana ja kirjaston hyllyissä majailevien Dostojevskien ja muiden klassikoiden tekstejä muuntuu aivan omituisiksi. Paikkakunnan suuri kuuluisuus on maailmankuulu lastenkirjailija Laura Lumikko, huippusuosittujen Otuksela-kirjojen kirjoittaja. Kirjailija Lumikko perusti 30 vuotta sitten Jäniksenselkäläisen Kirjallisuuden Seuran, jonka kaikista yhdeksästä lapsijäsenestä on tullut merkittäviä suomalaisia nykykirjailijoita, ja suurin osa heistä asuu edelleen paikkakunnalla. Ella kelpuutetaan seuran uudeksi kymmenenneksi jäseneksi. Mutta kuka oli aiempi kymmenes jäsen, vai jäikö Lumikon kaavailema kymmenes jäsenpaikka aikoinaan täyttämättä?

Jääskeläinen luo vinksahtaneen reaalifantasian miljöön ja pohdiskelee tässäkin teoksessa muistoja ja niiden hataruutta. Ellan muistot temppuilevat, joskus ne ovat hukassa, joskus taas kirkkaina mielessä. Isän muistojen katoaminen ainakin on varmaa: herra Alzheimer on ne napannut. Mutta entä sitten kirjaston klassikoiden peukalointi, kuka tai mikä on asialla? Kirjastonhoitaja-kirjailija Ingrid Kissala sanoo vitsausta kirjarutoksi ja yrittää kirjoja polttamalla pitää aisoissa tämän juonia muuntavan oudon viruksen. Pseudonyymillä Arne C. Ahlqvist kirjoittava ihailtu scifi-kirjailija on todellisuudessa vaaleanpunaiseen toppa-asuun pukeutuva touhukas perheenäiti Aura Jokinen, kirjailija Martti Talvimaa taas muuttunut pulleaksi pakkomielteiseksi ahmijaksi.

Jääskeläinen päästää mielikuvituksensa vinhaan liitoon, ja pohtii vallan riemastuttavalla tavalla mm. miten seuran jäsenet saavat ideat teoksiinsa. Tärkeässä asemassa ideoinnissa on totuusseerumin avittama Peli, jota pelaamalla kylän kirjailijat vuotavat kipeimmätkin kokemuksensa ja tunteensa vastapuolen hyödynnettäviksi. Kohtaus paikallisessa marketissa oli aivan mieletön!

Jäniksenselkä on merkillinen paikka, asukkaat tilaavat tonteilleen Mytologisia kartoituksia ja näkevät tavattomasti unia; Laura Lumikko haihtuu juhlissaan kuin tuhka tuuleen häviten lumipyörteen syövereihin. Onpa teoksessa yksi vanha murhaepäilykin ja tuore murha-aie. Ella päätyy tekemään kirjallisuudentutkimusta Laura Lumikosta ja Jäniksenselkäläisestä Kirjallisuuden Seurasta ja sen jäsenistä. Hän toivoo selvittävänsä kaikki ilmassa leijailevat salaisuudet, ja löytää kuin löytääkin edeltäjänsä, aikaisemman kymmenennen jäsenen, Oskar Södergranin. Oskariin liittyvä paljastus ja kirjan loppuhuipennus yllättivät minut täysin ja nostattivat hymyn huulille. Seuran jäsenet kokivat suuren huojennuksen: kaikki heidän luovuutensa ja idearikkautensa olikin itsestä lähtöisin eikä muualta plagioitu.

Hämmentyneen lukijan mietteitä
Laura Lumikon arvoituksen suhteen olin pihalla kuin lumiukko. Minulla ei ollut aavistustakaan kuka hän todellisuudessa oli. Siispä kysyin asiaa suoraan kirjailija Jääskeläiseltä, ja hän lähetti ystävällisesti tämän englanninkielisen ohjeen, jolla arvoituksen pitäisi selvitä. Samainen salapoliisiohje löytyi kirjailijalta suomeksikin, ja sivunumerot olivat yhteneväiset minulla olleeseen pokkaripainokseen. Mutta taitaa olla niin, että rationaalinen mieleni ei Jääskeläisen scifi-aivojen hurvitteluihin taivu: ei selvinnyt. Toivotan sinulle hyvä lukijani parempaa menestystä - jos ratkaisu selviää, kerro minullekin!

Lumikko ja yhdeksän muuta on hassunhauska ja absurdi fantasiaseikkailu, jossa tapahtuu hurjiakin juttuja. Maaginen mystisyys ja Jääskeläisen kehittämät reaalifantasian jekut leijailevat joka sivulla ja arvuuttavat lukijan mieltä. Lumikko ei vienyt minua aivan niin lujaa kuin Väärän kissan päivä - mutta hauska ja viihdyttävä Lumikko toki oli.

Muualla: Kiiltomato, Kartanon kruunaamaton lukija, Kirsin kirjanurkka

Pasi Ilmari Jääskeläinen
Lumikko ja yhdeksän muuta
Atena 2010
****
Kirjastosta