11. kesäkuuta 2018

LYHYT: Liane Moriarty - Tavalliset pikku pihajuhlat


En ole aiemmin Moriartya lukenut, joten en tiedä onko juonenkuljetus tässä hänelle tyypillistä. Nyt kirjailija on joka tapauksessa mehevän ihmissuhdesopan keittopuuhissa. Soppakattila on iso ja kauha pieni, joten kestää ja kestää. Kirjailija hämmentää pohjia myöten paljastaen pikkuhiljaa päällisin puolin siloisilta vaikuttavista henkilöistään esiin vähemmän mairittelevaa.

Naapuruston grillibileissä tapahtui jotain hyvin kuohuttavaa, mikä suisti liki jokaisen läsnäolleen kriisiin. Kerronta vaeltelee sujuvasti ajassa ennen ja jälkeen näiden kohtalokkaiden pihajuhlien. Ensi tuntumalta kirjan pariskunnat ovat puhtoisia, auvoisan onnellisia ja toisilleen sopivia - kunnes Moriarty raottaa verhoa ja paljastaa hiertäviä nykyisyyden ja lapsuuden ristiriitoja. Tarinan keskiössä on kolme keskenään hyvin erilaista avioparia, otetaanpa henkilögalleria:

  • Ensinnäkin koe-esiintymisissään panikoiva boheemi sellisti Clementine, hänen liike-elämässä työskentelevä miehensä Sam ja heidän suloiset pienet tyttärensä Ruby ja Holly. 
  • Toisen avioparin vaimo Erika on Clementinelle kuin sisko, paras lapsuudenystävä, jonka persoonallisuuteen äidin omituisuus / sairaus on jättänyt neuroottiset jälkensä. Pankinjohtaja-aviomiehellä Oliverilla on myös ollut traumaattinen, lasinen lapsuus. He ovat äärimmäisen kurinalainen lapseton pari, jolla nyt on toiveissa vauva. 
  • Grillijuhlat pidetään vanhemman, rikkaan ja sosiaalisen Vidin ja tämän hehkeän & kurvikkaan vaimon Tiffanyn pihalla. Tiffanylla on mehevä, menneisyyteen liittyvä salaisuus, josta paljastuu juhlissa jotakin. Parilla on esiteini-ikäinen tytär, lukutoukka Dakota ja koira Barney. 
  • Naapurustossa asuu myös kaikesta räksyttävä ja valituksia viranomaisille tehtaileva yksinäinen vanhus Harry.
Pidän juonesta suuni supussa jättäen tulevat lukijat tämän ihmissuhdesopan äärelle :)   Moriarty lataa teoksensa kukkuroilleen teemoja ja psykologisoi vanhemman ja lapsen sekä aviopuolisoiden välisisiä suhteita. Clementinen ja Erikan ystävyys ei alkanut lapsena spontaanisti ja se on hyvin jännitteinen, mutta kyllä he toisilleen tärkeitä ovat, yhteisiä muistojakin on paljon.

Ehkä paras kohtaus oli eräänlaiset kiitospäivälliset Clementinen äidin Pamin kotona - vasta sivun 360 tuntumassa. Paikalla oli myös Erikan äiti Sylvia ja farssihan dinneristä syntyi. Moriarty kirjoittaa sujuvasti ja monin pienin, tuskastuttavinkin, nyanssein ihan tavallisista ihmisistä, sinusta ja minusta. Marisha Rasi-Koskisen jälkeen luettuna tyyli tuntui kuitenkin melko tavalliselta, lumo puuttui. Viihdyin ajoittain, mutta koin kirjan 460 sivullaan pitkästyttäväksi. Omat faninsa bestselleristi Moriarty on maailmalla ja meillä löytänyt, mutta tällainen rouvalit ei taida olla minua varten.

Liane Moriarty
Truly Madly Guilty 2016
Tavalliset pikku pihajuhlat
Suomentanut Helene Bützov
Wsoy 2017
**
Kirjastosta
_______________

Muissa blogeissa: KirjaluotsiLeena Lumi, Tuijata

Sydneyssa asuva Liane Moriarty (s. 1966) on kirjoittanut seitsemän kansainvälistä menestysteosta. Helene Bützovin suomennoksina niistä löytyvät tämän lisäksi Hyvä aviomies (2014), Mustat valkeat valheet (2015) ja Nainen joka unohti (2016). 

Romaanissa Sydneyssä satoi kohisten: kaatamalla ja viikkotolkulla. Juuri nyt me Suomessa kärvistelemme mielettömän kuivuuden kynsissä: pääkaupunkiseudulla 10 mm sadetta toukokuussa, kesäkuussa ei vielä yhtään. Tutkailin Sydneyn tilannetta täältä  - riittäisi tuosta vallan hyvin Suomeenkin!

SYDNEYN SADEMÄÄRÄT KUUKAUSITTAIN (mm):
tammikuu 104 / helmikuu 116 / maaliskuu 132 / huhtikuu 128 / toukokuu 123 / kesäkuu 130 / heinäkuu 99 / elokuu 82 / syyskuu 70 / lokakuu 77 / marraskuu 83 / joulukuu 78.

11 kommenttia:

  1. Siinä mielessä Moriartyn kirjat ovat hyviä, että australialainen elämäntyyli tulee hyvin esille, mutta minä uuvahdin ensimmäiseen kirjaan. Parisuhdesopat olivat sen verran pitkästyttäviä.
    Sadetta kaipaan minäkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Australialaisuuden takia minäkin sinnittelin :) On hyvä kuulla etten ole ainut pitkästynyt...

      Saharaksiko Suomi on muuttumassa? *liuta ärräpäitä tähän*

      Poista
  2. Eihän tämä niin kovin lyhyt esittely ollutkaan. Australialaisen kirjoittajan australialaista elämää kuvaava kirja pitäisi entistä australialaista kiinnostaa. Jostain syystä en innostunut. En, vaikka tykkäsin kirjailijan humoristisesta murhamysteeristä Musta valkeat valheet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli tosiaan ensi kosketukseni Moriartyyn. Ehkä kokeilen vielä joskus, ehkä en. Tämä ei vakuuttanut.

      Poista
  3. Nunca li nada desta autora mas este livro deve ser interessante.
    Um abraço e boa semana.

    Andarilhar
    Dedais de Francisco e Idalisa
    O prazer dos livros

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Las obras de Moriarty han sido bestsellers mundiales. Pero esta no me encanto. Probablemente algunas han sido traducidas en espanol y quizas en portugues tambien.

      Poista
  4. Olen lukenut kirjailijalta Hyvä aviomies, ja pidin siitä. Jotain samaa siinä on kuin tuossa lukemassasi, pinnalta siloisen ja ihanteellisen takaa paljastuu salaisuuksia, joita kukaan ei olisi osannut aavistaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kunpa kirjailijoilla olisi malttia karsia tekstiään. Aineksia tässäkin oli, ytimekkyyttä kaipasin!

      Poista
  5. Olen lukenut pari Moriartyn kirjaa, mutta en tätä. Mustat valkeat valheet oli minusta tosi koukuttava, Hyvä aviomies taas eteni piinallisen hitaasti - eli ilmeisesti hiukan niin kuin nämä pihajuhlatkin... Moriartyn ihmissuhdekuvaus on hienoa, ja pidän kyllä hänestä (ja Australiasta!), mutta tulen kyllä kärsimättömäksi, jos tarina etenee kovin hitaasti...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi ja vinkistä. Ehkä tartun vielä joskus teokseen Mustat valkeat valheet. Ylipaksut kirjat eivät ole ylipäätään mieleeni.

      Poista
  6. Minä myös suosittelen tarttumaan Mustiin valkeisiin valheisiin. Se koukutti pahasti eikä ollut pitkästyttävä!

    VastaaPoista

KIITOS kommentistasi ♥ THANK YOU for your comment ♥

Kirja vieköön! ei pidä lukijarekisteriä eikä kerää minkäänlaisia lukijatietoja itse. Blogger-blogina noudatamme Googlen yksityisyydensuojakäytäntöä. Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivultaYksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.