25. kesäkuuta 2018

Suvi Valli - Spiraali


Liike, kielellä leikittely, suomi vs saksa

Lähdin lukemaan Suvi Vallin Tanssiva karhu -ehdokkaana olevaa runokokoelmaa Spiraali ilman minkäänlaisia ennakkotietoja runoilijasta tai tästä kokoelmasta. Eipä mennyt kauan ennen kuin nuo kuvan alta löytyvät kolme keskeistä asiaa / teemaa tässä spiraalin tavoin kiertyvässä kokoelmassa tulivat selviksi.  Runopuheen keskiössä ovat jatkuva liike ja liikkeellä olo sekä kekseliäs kielellä ja sanojen merkityksillä leikittely, jonka Valli ulottaa myös saksan kieleen.

Kokoelmassa on satakunta sivua, joilla otsikoimattomat runot tarjoavat kiertyvää ja pyörryttävää ajatusvirtaansa. Minä koin tämän kiertyvän rytmin ja ajan sykkeen jännittävästi lukiessani: kutistuu, paisuu, lähenee, loittonee. Vallin aforistiset ajatukset tuntuivat viileän toteavilta, kovinkaan paljon tunteiden ryöpsähtelyä en kokenut. Valli on ihastunut kielellä ja sanojen merkityksillä leikittelyyn ja siinä hän on erittäin taitava. Koin kuitenkin, että varsinkin kokoelman alkuosassa tätä leikittelyä oli jopa häiritsevän runsaasti. Sitten ehkä totuin Vallin runokieleen enkä enää häiriintynyt. Mutta alkusivuilla ajattelin, että se mikä satunnaisesti käytettynä toisi lukijalle riemastuneen oivalluksen hetken, käy toistuessaan puuduttavaksi.

Ensimmäinen saksan kieleen liittyvä riemastumisen hetki tuli vastaan jo alkupuolella ja mietin, että mitä ihmettä nyt:

                                                     Irgendwo liegt in der Mitte der Zeit
                                                       die Möglickeit einer Insel -
                                       haluanko tätä kieltä suuhuni?
Kysymys herää.

Sitten jo Google kertoikin, että kirjailija on opiskellut saksan kieltä, opettaa sitä maahanmuuttajille ja on myös asunut Saksassa. Myöhemmin hän palaa saksan kielen tapaan ilmaista asioita ja vertaa näitä tapoja suomen kielen käytäntöihin. Tämä oli hauskaa luettavaa. Suomessahan englanti on jo vuosia sitten jyrännyt kouluissa saksan valta-aseman. Kuitenkaan tätä funtsimista ei ollut liikaa; myös saksaa tuntematon lukija pysyy hyvin matkassa mukana. Muutama esimerkki: - hengen veto, Atemzug - zug zug zug, veturi // Durchkommen on läpipääsyä ja selviytymistä / kuten ihminen uskoo selviytyvänsä elämästä ja huutaa / tulen läpi // kuvitella, vor/stellen, eteen/asetella //

Valli on liikunnallinen ihminen: hän kävelee ja juoksee, käy salillakin. Ei siis ihme, että jalat, niiden kantavuus, tukevuus tai horjuvuus toistuvat runoissa. Polvi taipuu Vallin käsittelyssä ja kielileikeissä sukupolvimerkitykseen myös. Runoissa tulevat esiin myös monenlaiset liikennevälineet ja niissä matkustamisen luonne, lentokoneet ja -kentät sekä maahanmuuttajat - nuo matkalaiset, jotka tänä päivänä matkaavat tuhansia kilometrejä parempaa huomista etsimässä. Maahanmuuttajuudesta ja myös Vallin itsensä kokemasta vieraudesta toisessa maassa löysin muutaman hyvin koskettavan ajatuksen:

taka-alalla kaupungin järjestyssääntöjen alaisena / huhutaan maahanmuuttajista, / Ne luuli että liikenne tarkoittaa voimistelua / tai muuta hullua. / Kuluu jarrupaloja, kokonaisia viikkoja. / Paikallislehdestä alkaa historiankirjoitus / kun jostakusta sanotaan, että kaupunki tarvitsee enemmän / juuri hänenlaisiaan, / tätä on historia ja politiikka: juuri hänenlaisiaan / eikä jonkun toisen, sellaisen jonka mielestä liikenne on voimistelua.
...

(Lontoon metrossa) sadoista tuhansista hilseilee hiukkasia / joita lapioivat maanalaiset naiset / laulavat lakaisukoneet / henkitorvissaan massojen massa jossa he huopaavat / tunnista toiseen ja huopaavat / aamuviiden tuuli onkaloissa...
...

Ensi hämmästyksestä toivuttuani minua viehätti kovasti kokoelman sivujen päättymätön ja toistuva rytmi. Kokoelma on aforististen ajatustensa kannalta katsottuna hyvin runsas eikä tyhjene yhdellä lukukerralla. Niin kuin runouden luonteeseen kuuluu, aivan kaikki Vallin ajatuskulut eivät avautuneet, mutta ei se viihtymistä haitannut. Lukiessa tunnelma oli varmasti ja nykimättä etenevä. Mikään ei häirinnyt eteenpäin vievää liikevoimaa kun Valli istui ohjaamossa ja vei tätä lukijaa tasaisesti kuin höyryjuna. Pidin kovasti.

Mainitsen vielä lopuksi, että kokoelman kuvituksena on käytetty pieniä piirroksia eläinten tassuista ja kavioista sekä eri-ikäisten ihmisten jaloista. Siellä ne sivujen yläkulmissa varpaineen tepsuttelevat runojen sykkeessä. Vallin maailma on liikkeestä ja kulkijoista täysi.

Takaperin kävellessä näkee vain eteensä. 
Kaikki jää sinne, voikukkapalloja ei voi koota. Tulet kulkemaan muualla 
ja katsomaan niiden puuttumista

Suvi Valli
Spiraali
Otava 2017
****
Kirjastosta
_______________

Muualla:Tuli & Savu / Riikka Simpura, Kosminen K

1971 syntynyt Suvi Valli on opiskellut Oriveden opistossa kirjoittajalinjalla. Jyväskylän yliopistossa Valli opiskeli kirjallisuutta, musiikkitiedettä, saksan kieltä ja antiikin kulttuuria. Hän valmistui kirjallisuuden maisteriksi vuonna 2003. Vallin esikoisteos Ohijuoksija (2011) yhdistelee taidokkaasti kokeellisen ja perinteisemmän runouden aineksia.

YLEN TANSSIVA KARHU -EHDOKAS 2018 / RAADIN PERUSTELUT / TULOKSET SELVILLÄ 4.7.
Suvi Valli liikuttaa Spiraalissa erilaisia olevaisia pitkin maan pintaa. Lauseet ovat askeleita. Matkaa taitetaan rivi riviltä, mutta eteneekö se? Vallille liike on neuvottelemista. Hän ei harpo vaan tutkii niin tarkasti sanoihin kertyneitä merkityksien kerrostumia, että lukija pysähtyy mielellään havaintojen äärelle. Seuraavalla rivillä odottaa usein yllättävä kiepsahdus, hyppy tai täyskäännös. Sivujen yläreunassa on kuvituksena jalkoja, jotka vihjaavat, kenen kengissä tai tassuissa nyt runossa matkaa tehdään. Vaikka Vallilla on kieleen tutkijan täsmällinen ote, hän on runojensa hahmoja kohtaan armollinen. Kulkemiseen kuuluu huojumista, lipsumista, kehälle kiertymistä. Se on inhimillistä toimintaa.

Tanssiva Karhu -ehdokkaista lukemani: 
Riina Katajavuori - Maailma tuulenkaatama *** Tammi 2018
Lassi Hyvärinen - Tuuli ja kissa ***** Poesia 2018


❤︎

4 kommenttia:

  1. Olen lukenut Vallin edellisen kokoelman ja tämäkin kuulostaa kiinnostavalta. Liike jäi mieleen edellisestäkin. Taitavaa runoutta, joka jäi paikoin etäiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vei minultakin aikaa ennen kuin pääsin Vallin viileään ja toteavaan tyyliin sisälle. Joskus tuntui vähän näsäviisaalta, mutta kirkkaasti hyvän puolelle meni. Ehkä pitää Ohijuoksijakin jossain vaiheessa lukea.

      Mukavaa kesää Elina!

      Poista
  2. Pitääpä tutustua. Tosin hiukan jäi fiilis, että onko tuo kielellä leikittely jo itsetarkoituksellista vai runouden palveluksessa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän Tuija Välipakan tyylistä, mutta ei niin leikkisää. Toki tässä oli paljon muutakin. Ehkä bloggauksestani sait väärän kuvan - vilkaise. Mutta jännähän näitä Tanssiva karhu -ehdokkaita on ollut lukea. Tavattoman erilaisia keskenään.

      Poista

KIITOS kommentistasi ♥ THANK YOU for your comment ♥

HUOM! Kaikki jonkun mainoslinkin sisältävät kommentit poistetaan. - OBS! All comments containing an advertising link shall be removed.

Kirja vieköön! ei pidä lukijarekisteriä eikä kerää minkäänlaisia lukijatietoja itse. Blogger-blogina noudatamme Googlen yksityisyydensuojakäytäntöä. Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivultaYksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.