28. tammikuuta 2018

Toisen sanoin - Mit den Worten des anderen #runosunnuntai 2/2


Suomalais-saksalainen runoantologia,
toimittanut Merja Virolainen

Tämän runosunnuntain postaus on kaksiosainen.
Toisessa julkaisen muutaman talvisen ja minua koskettaneen runon

Olen aiemmin kertonut miten eksyin Helsingin kirjamessuilla 2017 vahingossa Goethe-Instituutin ohjelmaan. Estradilla lukivat tekstejään Kathrin Schmidt ja Ulrike Draesner. Myöhemmin luin Schmidtin romaanin Et sinä kuole. Draesnerilta ei löytynyt mitään Helmetistä, mutta löysin tämän suomalais-saksalaisen runoantologian, jossa molemmat kirjailijat ovat mukana.

  • Saksalaiset runoilijat: Ulrike Draesner (s. 1962), Elke Erb (s. 1938), Kathrin Schmidt (s. 1958) ja Jan Wagner (s. 1971)
  • Suomalaisiset runoilijat: Olli Heikkonen (s. 1965), Jukka Koskelainen (s. 1961), Timo Lappalainen (s. 1959) ja Merja Virolainen (s.1962)
  • Antologia on tehty yhteistyössä Goethe-Instituutin kanssa

Neljä saksalaista ja neljä suomalaista runoilijaa ottivat käsittelyyn toistensa runoja – etsivät niille merkityksiä omalla kielellään simultaanitulkin välityksellä. Lähtökohtanaan heillä oli runojen raakakäännökset. Lopputulos on antologia, joka on paitsi hätkähdyttävää modernia saksalaista ja suomalaista runoutta myös tirkistys runouden kääntämisen monipuoliseen ja vaikeaan arkeen. Alkukielinen ja käännetty runo ovat nimittäin tässä teoksessa esillä rinnakkain. - Like

Antologiassa on kunkin kirjailijan lyhyt esittely, mikä oli hienoa. Runoja tässä yhteisproduktiossa on aika vähän ja kokoelma tuntuu hajanaiselta koska runojen aiheet ovat niin erilaisia. Draesnerin rankat runot kertovat keskenmenosta, Erbin lapsuusmuistoista, Schmidtin mm. sotamuseosta ja Wagnerin vihanneksista. Heikkosen runot olivat minulle tuttuja ja kertoivat Siperiasta, Koskelaisen ja Lappalaisen matkanteosta, ja Virolaisen tyttöydestä. En oikein päässyt sisään runoihin niitten heterogeenisyyden takia. Eniten saksalaisista oli mieleeni nuorin, Jan Wagner. Antologia on kuitenkin tutustumisen arvoinen sen vuoksi, että voi tutkia molempia kieliversioita. Omassa saksan kielessäni ei ole hurjasti hurraamista, mutta silti havaitsin kiintoisia eroja suomennoksissa vs saksannoksissa. Kokeilin huvikseni suomentaa oman version tästä Jan Wagnerin alkuperäisrunosta:

DAS LEXIKON DES ABERGLAUBENS
du mußt das rotschwänzchen vom dach verjagen.
stattdessen sitzt du mit dem kalten blick
des  fensters im rücken und hältst dich fest an jenem
dünnen haselnußzweig.

der himmel, ganz mit schwarzem tuch verhangen.
dahinter rollt man die fässer mit schwerem wein.
das langgezogene stöhnen der bäume, als schwanke
ein schafott in ihnen.

und du mit dem rücken zum fenster... vor der scheibe
klappt der blitz die weiße klinge aus
mit flinker hand. das rotschwänzchen, du hättest
es verjagen sollen.
- Jan Wagner

TAIKAUSKON SANAKIRJA
nyt sinun täytyy häätää leppälintu katolta.
sen sijaan istut ikkunan kylmä katse
selkäsi takana ja pidät lujasti kiinni
hennosta pähkinäpuun oksasta.

on taivas kokonaan mustan kankaan peitossa.
sen takana vieritetään tynnyreittäin raskasta viiniä.
puitten pitkään päässyt huokaus, kuin niissä keikkuisi mestauslava.

ja sinä selkä ikkunaan päin... ruudun edessä
salama vetää nopsalla kädellään esiin
valkean veitsen. leppälintu, sinun olisi pitänyt
se häätää.
- tulkinta Jukka Koskelainen

TAIKAUSKON SANAKIRJA
sinun täytyy hätistää leppälintu katolta.
sen sijaan istut siinä takanasi ikkunan kylmä katse
ja pidät kiinni tuosta ohuesta pähkinäpuun oksasta.

musta kangas on ripustettu koko taivaan ylle.
sen takana vieritetään tynnyreissä raskasta viiniä.
puut ovat voihkineet kauan, kuin oksillaan keinuisi mestauslava.

ja sinä selkä ikkunaan päin... ruudun edessä
välähtää nopeasti esiin taskuveitsen 
valkea terä. leppälintu, sinun olisi pitänyt
häätää se.
- riitta k

Jännittävää oli myös nähdä kuinka jotkut saksalaiset runoilijat kirjoittivat substantiivit moderniin tyyliin pienellä alkukirjaimella, sitaatissa näkyy tästä esimerkki. Olli Heikkosen runot olivat lukemastani kokoelmasta Jakutian aurinko, muita suomalaisia runoilijoita en ole vielä lukenut. Elina luki hiljattain Merja Virolaisen kokoelman Olen tyttö, ihanaa! Hänen postauksestaan selvisi kovasti ihmettelemäni Jususu! Olisi tosi mielenkiintoista jos löytyisi vastaavia antologioita tai ylipäätään runoja kahdella kielellä tulkittuina. Kun proosan kääntäjälläkin on haasteita, mitä runouden kääntäjä kohtaakaan!

Helsingin kirjamessuilla kuuntelin aivan mahtavaa Suomennos slamia! Idea oli lainattu Poetry slamista ja lavalle astuivat konkarikääntäjät Kersti Juva ja Juhani Lindholm.

Slamin juonsi Poetry Connectionin Kasper Salonen, kaksikielinen kääntäjä ja myös lavarunoilija. Salonen on tehnyt gradunsa Arto Mellerin runojen englanninnoksista ja kääntää etupäässä runoja.

Oli kerrassaan nautinnollista kuunnella näitä työhönsä pieteetillä suhtautuvia kääntäjiä. Jokaista pientäkin nyanssia puitiin tarkoin. Jos jossain tulee vastaan Suomennos slam, mene ihmeessä kuuntelemaan!



"Lähes kaikki kääntävät kaikkien muiden tekstejä, mikä tuo teokseen elävyyttä ja notkeutta. Tätä tukee mainiosti alkutekstin ja käännöksen esittäminen rinnakkain. Rinnakkaisuus auttaa lukijaa muistamaan, ettei käännös ole alkuteksti, vaan jonkin ihmisen tekemä tulkinta. Vähänkin saksaa (suomea) taitavalle iloa on siitä, että voi vertailla myös eri kääntäjien tulkintoja saman runoilijan teksteistä." – Pekka Toikka, Kiiltomato.net

Muualla: Kiiltomato,

Toisen sanoin - Mit den Worten des anderen
Suomalais-saksalainen runoantologia
Toim. Merja Virolainen
Like 2003
***
Kirjastosta

Hyvää runosunnuntaita!
Reader why did I marry him? -blogin #runo18-haaste on taas käynnissä.  Tule mukaan, blogi ei ole osallistumisen edellytys! Tänä vuonna luetaan runoja kaikkialta maailmasta. 

Itse osallistun #runo18-haasteeseen postaamalla runoista joka sunnuntai.
Tänään mukana:
Tuijata luki Matti Kangaskosken Pääkalloneuvottelut

❤︎

4 kommenttia:

  1. Tämä leppälinnun häätäminen istuu hyvin tähän hetkeen, sillä meidän pihalta kanahaukka on häätänyt jokikisen tirpan piiloon! Eilen kirjoitin blogissani Floral Passions näin:

    My garden is absolutely lifeless, like after a nuclear catastrophe.
    All hundreds of sparrows, great tits and black birds are hiding. No bird at sight.
    It feels quite awkward & odd. I wonder how many days it takes until they return?

    VastaaPoista
  2. Kiitos taas runopostauksestasi - kiinnostavia havaintoja! Runojen kääntäminen on varmasti vaikeaa painia kahden kielen rakenteiden ja alkurunon sisällön kesken. Huimaavan vaativaa.

    Ihana ajatus sinulta tämä runosunnuntai! Seuraan, todellakin.

    (Peesaan sinua joskus niin kuin viikko sitten ja tänään, eli postanna lukemastani runokokoelmasta. Onko se sinusta tökeröä? Voiko myös käyttää tunnusta #runosunnuntai?)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman muuta voit käyttää Tuija - ja mielelläni linkitän kaikki sunnuntaiset runopostaukset <3 Löytyvät itsellekin sitten helpommin.

      Tuo messujen Suomennos Slam kimmeltää vieläkin kirkkaana mielessä, aivan huikea! Mukavaa sunnuntaita.

      Poista
  3. Kiito samoin! Ja kiitos vapauttavasta vastauksesta. Varmaan harvakseen runojuttuja julkaisen, mutta nyt ne voivat siis vapaasti osua sunnuntaille 😀.

    VastaaPoista

KIITOS kommentistasi ♥ THANK YOU for your comment ♥

Kirja vieköön! ei pidä lukijarekisteriä eikä kerää minkäänlaisia lukijatietoja itse. Blogger-blogina noudatamme Googlen yksityisyydensuojakäytäntöä. Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivulta Yksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.