Eduardo Mendoza - Riña de gatos

Eduardo Mendoza on vuonna 1943 Barcelonassa syntynyt espanjalainen kirjailija. Hän on arvostettu ja julkaissut paljon. Riña de gatos sai ilmestymisvuonnaan 2010 Premio de Planeta -palkinnon. Suomennetut teokset:

• Kissatappelu - Riña de gatos
• Ihmeiden kaupunki - La ciudad de los prodigios
• Tulvan vuosi - El Año del Diluvio

Alaotsikko Madrid 1936 vie lukijan kevääseen juuri ennen Espanjan sisällissodan puhkeamista. Brittiläinen taide-expertti Anthony Whitelands saapuu kaupunkiin arvioimaan taidekokoelmaa. Hänen erikoisalaansa on Espanjan kultakauden taide, etenkin Velázquez. Igualadan herttuan kellarista löytyykin ennen tuntematon Velázquezin alastonmaalaus. Onko se aito vai väärennös, siinäpä pulma.

Mendoza kuvaa hienosti Madridin sekasortoista poliittista tilannetta ja kehittelee uskomattomia juonenkäänteitä. Whitelands huomaa pian, että häntä varjostavat mitä moninaisemmat poliittiset tahot. Häntä sanotaan kirjassa tontainaksi eli vähän höppänäksi. Ja totta onkin, että taiteen ulkopuolella hän on virran, ja etenkin naisten vietävissä.

Kirja oli jännittävä monine juonenkäänteineen. Poliittinen sekasorto ja kansainvälisen poliitiikan ilmiöt (Mussolini, Hitler, Stalin) loivat tapahtumille taustaa. Pidin tyylistä ja päähenkilöreppanasta, josta kuitenkin löytyi vahvuutta tiukan paikan tullen. Huumoriakin löytyi. Kuitenkin kirja oli ajoittain

liian mielikuvituksellinen ja monimutkainen, etenkin loppuratkaisun osalta. Loppuratkaisu & viimeiset sivut jättivät jotenkin pettyneen olon.

Eduardo Mendoza

Riña de gatos
Planeta 2010

Suomeksi Kissatappelu 2012, suomentanut Matti Brotherus
****
Lainattu kirjastosta.

Kirjan ansioihin lasken myös Velázquezin taiteen valottamisen. Velázquez (1599 - 1660) oli Filip IV:n hovimaalari käytännössä koko ikänsä. Sen ajan Espanjassa ei maalattu nymfeistä mytologisia alastonkuvia. Niinpä kirjan hypoteesi tämän alastonkuvan liepeiltä oli hyvin mielenkiintoinen.

Kirjan lopuksi Whitelands käy Pradossa Velázquezin salissa ihailemassa mm. Hovineitoja (Las Meninas). Saattaa olla, että hän näkee tämän ja muut rakastamansa teokset viimeisen kerran, sillä väistämättä päälle vyöryvä sisällissota ei niitä ehkä säästä.

Yksityiskohta Hovineidoista

Onneksi Hovinaiset on edelleen Pradossa, minun ja muiden ihailtavina.