5. huhtikuuta 2016

Minna Eväsoja - Melkein geisha


FT Minna Eväsoja (s. 1965) on japanilaisen estetiikan dosentti Helsingin yliopistossa sekä sairaan- ja terveydenhoitaja. Hän on kirjoittanut useita Japaniin ja sen kulttuuriin liittyviä kirjoja ja tutkii arkkitehtuurin ja ympäristösuunnittelun vaikutusta hoitotyössä. Hän kävi 1990-luvun alussa japanilaisen Urasenken teekoulun Kiotossa. Myöhemmin Eväsoja opiskeli Koben yliopistossa jatko-opiskelijana sekä Takarazukan taideyliopistossa post doc -tutkijana. Eväsojan jatko-opintojen aihe oli wabi, karu kauneus, jota hän opiskeli Sensein johdolla. Miten mielenkiintoista heti alkuun!

Melkein geisha - hurmaava ja hullu Japani on juuri sitä mitä otsikointi lupaa. Aivan ihastuttava kirja, jonka sivuilla voi kurkistaa monipuolisesti meille suomalaisille monesti eksoottisen japanilaisen kulttuurin ja yhteiskunnan eri puoliin. Kirjassa on 45 otsikoitua pikkutarinaa, jotka perustuvat Eväsojan päiväkirjamerkintöihin vuosien varrelta. 

Eväsojan mukaan ulkomaalaisen on erittäin vaikea päästä sisään japanilaiseen yhteisöön, hän jää melkein aina ulkopuoliseksi, gaijiniksi. Eväsoja karsi ulkomaalaiset kontaktit minimiin ja solahti kiotolaiseen elämänmenoon kuin juureton vesiheinä ja otti elämän ja kokemukset vastaan sellaisina kuin ne tulivat. Eväsoja palasi Suomeen, mutta pakahduttava kaipuu Kiotoon ja Japaniin jäi. Luvussa 45 / Kauneudesta tätä kaipuuta ilmentää yli neljän sivun kaipuulista.

Eväsoja kirjoittaa tavattoman elävästi, rikkaasti ja kauniisti - huumoria unohtamatta. Teksti on kautta linjan mielenkiintoista ja mukaansa tempaavaa. Mieleeni piirtyi elävästi kevään kirsikankukkien hento roosa, ruskan punaiset lehdet tummalla sammaleella, perinteisen teeseremonian tunnelma ja kaiseki-ravintolassa nautittu unohtumaton lounas. Arkipäiväisiin asioihinkin saamme valaistusta: sumopainiin, japanilaiseen terveydenhoitoon, järjestettyihin avioliittoihin, naisten asemaan, sakenjuontiin, asemien ja junien tungokseen..

Kirjan kaikki alaotsikot ovat kiinnostavia, otan otteen muutamista:

Vuoden kierto  
Joulukuun alussa Kioton ruska leimahtaa karmiininpunaisena ja kiiruhdimme nauttimaan täyden kuun pilkahduksesta pilviverhon takaa tai ihailemaan kuun heijastusta lammen pinnassa temppeleiden puutarhoissa. (...) Syksyn koittaessa olin varma syksyn ylivoimaisuudesta: ruska oli kuin vuorten ylle heitetty tilkkutäkki ja punaiset lehdet sammaleella olivat yksinkertaisesti lumoavan kauniita. Toisaalta kevään saapuessa hurmaannuin kirsikankukkien värjäämistä vaaleanpunaisista vuorista utuisessa sumussa.
Naistyyppejä  
Nuorelle, alle kolmekymmentävuotiaalle, naimattomalle naiselle suotava status on hyvän perheen tyttö, o-jōsama. O-jōsama on hento, viehko, avuton, kaunis, hiljainen, hän ei juo eikä polta ja hänestä mies haluaa pitää huolta ja suojella häntä. (...) Hyvän perheen tytöt harrastavat luonnollisesti korkeakulttuuria, kuten kalligrafiaa, kukkien asettelua tai teetaidetta. 
Melkein geisha  
Kimonon lisäksi eroottisia fetissejä ovat nilkka ja niska, joita geishat osaavat taidokkaasti esitellä. Kimono paljastaa anteliaasti niskaa, kun kaulus vedetään alas u-muotoon, ja hiukset on nostettu kampauksella ylös. Sen sijaan edestä povi peittyy täysin. Nilkan vilahtamista kävellessä ja tanssiessa pidetään myös sensuellina.
Kaiseki  
Kerran syksyn ruskan kauneutta toistavan kirkkaan keiton pinnalla kimalteli kultahippuja, joiden himmeä hohde mustassa lakkapintaisessa kulhossa oli uskomattoman kaunis. Kullan uskotaan puhdistavan elimistöä. Kaiseki-ravintolan annos on usein esteettisesti niin kaunis, että sitä ei meinaa raaskia syödä. (...) Hienostuneisiin kaiseki-ravintoloihin mennään mielellään kimonoihin pukeutuneena.
Järjestetty avioliitto  
Buddhalaisen pappisperheen tytär, Midori, kävi läpi kolme järjestettyä tapaamista, mutta hylkäsi kaikki sulhaskandidaatit ja häpäisi perheensä, välimiehen sekä sulhaset. Häpeä oli buddhalaiselle pappisperheelle niin suuri, että he käskivät tyttären etsiä itse sopiva aviomies. (...) Midori joutui lähtemään pois kotoaan ja muuttamaan kauas toiseen lääniin asumaan.
Kevään hullaannuttavan Hanamin tiedän, japanilaisiin puutarhoihin olen tutustunut ja Murakamini olen lukenut. Suuressa lammasseikkailussa rakastuin Hokkaidoon. Mutta montaa japanilaista en henkilökohtaisesti tunne: vain mieheni työtoverin Keikon sekä Tomoyukin ja hänen ihastuttavan pikku tyttärensä Takakon.


Suositan Melkein geishaa jokaiselle, jolla on yksikin japanilainen ystävä tai tuttu. Sekä jokaiselle joka suunnittelee Japanin matkaa.
Toivottavasti yllä olevat sitaatit saivat kiinnostuksesi heräämään ja tartut kirjaan. Kirjasta selviää millainen oli Viidennen linjan paratiisi, miten japanilainen palvelukulttuuri eroaa suomalaisesta, miten juhlitaan häitä, miten hautajaisia ja ties mitä muuta mielenkiintoista!


Minna Eväsoja
Melkein geisha - Hurmaava ja hullu Japani
Gummerus 2016
★★★★
Kustantajalta, kiitoksin.


Mielenkiintoisilta kuulostavat myös Itämainen estetiikka ja Bigaku.

3 kommenttia:

  1. Minna Eväsojan Melkein geisha on blogini luetuin postaus ❤︎

    Olen ihmetellyt mistä syystä tämä keikkuu viikosta toiseen luetuimpien joukossa. Ilmeisestikin tulee esiin google-haulla.

    Kiitos hyvät lukijani! Toivottavasti arvioni vastasi odotuksianne!

    VastaaPoista
  2. Olen lukenut tämän kirjan ja se oli hyvä, mutta totesin kyllä, että itse en jaksaisi asua Japanissa kaikkien niiden sääntöjen viidakossa. Eri blogeissa näköjään eri kirjat ovat luetuimpia, nimittäin minun blogini luetuimmat-listalla tämä ei ole ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän suosio ihmetyttää minuakin! Tsekkasin suosituimmat äsken:
      - Melkein Geisha
      - Emma Puikkosen Eurooppalaiset unet
      - Marja Björkin Lainaa vain
      - Haruki Murakami Miehiä ilman naisia

      Blogger on kiva kun näkee kaikenlaista helposti!

      Poista

Kiva kun kävit & kiitos kommentista!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...