Suomi on pörpösimpäkteissä ihan takapajula.
Tässä marraskuussa meillä on kaksin verroin selättämistä. Järkyttävän pimeyden lisäksi mieltä rassaa koronapandemia, joten pieni huumorinpilkahdus ei liene pahitteeksi. Käsikirjoittaja Janne Sarja (s. 1987) ei turhia kainostele: esikoisteoksen nimeksi on pantu röyhkeästi Läpimurtoteos. Kustantajaa siteeraten:
Läpimurtoteos on täynnä lyhyitä,
koomisia tekstejä, jotka asettuvat Markus Kajon ja Alivaltiosihteerin
jatkumoon. Teoksen aiheina ovat muun muassa tasa-arvo, Jeesus, tenniksen
pelaaminen kerran kesässä, itsemurhapommittajien jätteenlajittelu ja
se, miltä tuntuu kun tarjoilija kävelee annoksesi kanssa viereiseen
pöytään. Teksti on raikasta kuin kokis lasipullossa, mutta paljastaa
samalla suomalaisista jotain erittäin syvää.
Janne Sarja kuuluu MTV3:n Pitääkö olla huolissaan? -ohjelman käsikirjoittajatiimiin. Jos pitää sen huumorista, innostuu varmasti tästäkin. Toki huumori on sellainen laji, että se mikä huvittaa yhtä, ei huvita toista. Osa kirjan lyhyistä väännöistä olivat vallan hulvattomia ja vetivät suupielet hymyyn, aivan kaikista en innostunut. Mitä sinä tuumit ajatuksesta, että vankiloihin määrättäisiin naiskiintiöt? Tasa-arvo toteutuisi, jos nais- ja miesvankeja olisi yhtä paljon. Jutussa on tietysti myös klikkiotsikko: Testaa joudutko sinä vankilaan. Jos joku kaikesta ympärillä tapahtuvasta huolimatta kokee itsensä tyytyväiseksi ja onnelliseksi, voi kokeilla seitsemää helppoa kikkaa, jotka taatusti tekevät olon onnettomaksi. Ensimmäinen kikka kuuluu:
Jos joku pyytää sinua jonnekin, älä mene. Älä lenkkeile. Pysy makuuhuoneessasi mahdollisimman paljon. Syö sängyssä, käytä tietokonetta sängyssä, näprää puhelinta sängyssä, mutta älä missään nimessä lue itseäsi kiinnostavia tekstejä tai kirjoja. Katsele sen sijaan ihmisten onnellisia lomakuvia Facebookissa.
Minua huvitti suuresti Taikahuilun suomalaisversio! Nyt ei päästä matkustamaan, mutta tulevaisuuden varalle voi lukea, mitä Matkaopas kaikkiin lomakohteisiin sanoo. Miesoletettu lukija voi myös tehdä setävisan todetakseen onko setä vai ei. Englannin käyttäminen uhkaa syrjäyttää suomen, ainakin se on coolimpaa. Englantia suoltavat bisnesgurut ja ruokamarkettikin englannintaa nimensä, koska se on strategisesti selkeämpää.
Pörpös ei ole muuten suomeksi tarkoitus. Tai siis on se suomeksi tarkoitus, mutta ei se silti ole. Pörpös on enempi elämäntyyli ja valinta, jonka komppaniat eli firmat tekee joka päivä. Pörpös on ainoa syy miksi yritys menestyy. Jotkut väittävät vastaan, mutta he eivät ymmärrä liiketoiminnan syvempiä sävyjä. Pörpös on valtaa ja se virtaa kuin, no joku asia joka virtaa.
...
Ruokakauppatrendien aallonharjalla on tällä hetkellä juurevuus ja aitous. Koimme, että nimenmuutos tuo kauppoihimme roots-ajattelua ja viestii sitä, kuinka tärkeää lähiruoka on meille. Siksi nimenmuutos, kertoo Food Marketin Customer Impression Leader Väinö Korpi.
Useimmat meistä tietänevät, että Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan osaksi tuli ensin kustantaja Wsoy:n hylky. Mutta Jalmari Jäntti tunnisti menestysteoksen ja niin hän ennustaa menestystä tällekin wannabe-kirjailijalle, Adolf H:lle. Ote Jäntin kirjeestä:
Kirja on osin terävästi kirjoitettu, mutta keskivaiheilla on paljon tyhjäkäyntiä. Lukujen 6–10 aikana teksti alkaa käydä toisteiseksi ja junnaa paikallaan. Keskity tiivistämään. Mihin haluat keskittyä? Mikä on se sanoma, jonka haluat teoksellasi välittää? Terävöitä se itsellesi ja leikkaa sen jälkeen rönsyt pois.
Läpimurtoteos oli mainiota kuunneltavaa tässä marraskuun surkeudessa. Lukijana loistava Ville Myllyrinne.
Janne Sarja - Läpimurtoteos
Siltala 2020
Äänikirjan lukija Ville Myllyrinne
_______________
Vaikuttaa aika hulvattomalta kirjalta. En yleensä huumoriteoksia lue, mutta tämä kiinnostaa. Olen josku Suomessa käydessä katsonut tuota Pitääkö olla huolissaan -ohjelmaa ja se on minusta hauska.
VastaaPoistaSitten ihan kirjaan liittymätön asia (mutta joku tuli ilmi kirjoituksestasi): tajusin, että olen käyttänyt aina väärin sanaa "englannintaa". Olen lähes poikkeuksetta käyttänyt muotoa "englannistaa", joka on väärä. Piti ihan tarkistaa asia, apua! En jaksa postauksiini virheellisyyttä korjata, mutta jatkossa kirjoitan oikein :D
Jotain kepeyttä tähän synkkyyteen. Tässä oli hauskoja juttuja, bloggauksessa ei voi kaikkea tietenkään ottaa esiin. Minäkin katson usein tuota ohjelmaa.
PoistaKun kirjoitin ’englannintaa’, se tuntui oudolta, mutta annoin mennä :)) Säikähdin jo että v’’rin meni. Mitä pienistä Elegia!
Aloitin tämän kirjan, mutta jäi kesken. Ihan hauskaa tekstiä, mutta en sitten pidemmän päälle oikein kuitenkaan jaksanut innostua. Ironinen hauska on lajike, jota tursuaa joka puolelta ja ehkä siksi olen siihen jo aika kyllästynyt.
VastaaPoistaKuten sanoin tuolla yllä: se mikä huvittaa yhtä, ei huvita toista. Mutta kyllä tämän mielelläni kuuntelin kaiken rankan välissä.
PoistaKuulostaa sopivalta välipalalta tähän harmauteen.
VastaaPoista