Selja Ahava - Nainen joka rakasti hyönteisiä

Koralliriutta kiertyy värikkäänä helmana saaren ympärille. Se avaa poimuihinsa ihmeellisen maailman, jossa levät, ravut, simpukat ja polyypit, planktonit, kalat, meritähdet ja meduusat syövät ja ruokkivat toisiaan.

Näin alkaa Selja Ahavan kiehtova teos Nainen joka rakasti hyönteisiä vieden lukijan heti aluksi miettimään koralliriuttojen uhanalaisuutta.  Ilmastonmuutos ja meriveden lämpeneminen ovat niille suuri uhka. Teoksen päähenkilön Marian esikuvana on todellinen Maria Sibylla Merian 1600-luvulta, intohimoinen ja etevä hyönteistutkija, joka sai koko ikänsä taistella naisen olemattomia mahdollisuuksia vastaan. Maria ei alistunut naiselle määrättyyn rooliin, vaan uhmasi itse Jumalaa, aviomiestään ja kaikkia aikansa sovinnaisuuskäsityksiä. 

Yksi teoksen ansioista on, että se herätti kiinnostukseni niitä todellisia historian naisia kohtaan, joista Ahava on saanut inspiraatiota. Linkkejä heihin löytyy bloggauksen lopusta. Maria Sibylla Merianin huikeita piirroksia voi ihastella netissä runsain määrin. Puutarhaharrastajana kiinnitin huomioni myös Japanin ensimmäisen naislääkärin Ine Kusumoton isään, jonka sanotaan tuoneen Eurooppaan tuon hirvittävästi leviävän vaarallisen vieraslajin Fallopia japonican - Japanintattaren. Itseltä vei viisi vuotta päästä siitä eroon.

Kun maalaan hyönteisiä, ajattelen Jumalaa, ja kun tutkin perhosen siipiä, Jumala puhuu minulle. Olen ehkä laiska ystävä ja epäviehättävä nainen, mutta maalata minä osaan. Ja minun kynäni on kiitollisuutta täynnä.

Kuuntelin teoksen äänikirjana ja Vera Kiiskisen ääni istui loistavasti tarinaan. Uppouduin ensi minuuteilta 1600-luvun elämänmenoon, joka oli Jumalan, uskonnon ja taikauskon värittämää. Naisia vietiin inkvisition eteen pienimmistäkin syistä ja myös pieni Maria todisti isoäitinsä kanssa tällaista pelottavaa näkyä. Yhteiskuntaa hallitsi patriarkaatti ja talouselämää killat, joissa naisille ei ollut sijaa. Mutta onneksi isäpuoli arvosti Marian hyönteisiin kohdistuvaa intohimoa ja tuki tämän piirtämisharrastusta. Ahavan teksti on vahvaa, paljasta ja tehoavaa. Viittaan esimerkiksi Marian ensimmäiseen vaikeaan synnytykseen, joka löi lopullisen särön hänen ja miehensä väliin.

Maria on uskalikko, joka rikkoo naisen ahtaat rajat - 1600-luvulla! Hän hylkää miehensä Johannin ja myöhemmin syntyneen tyttärensä Thean ja muuttaa Nürnbergistä Amsterdamiin liittyen askeettista elämää viettäviin labadisteihin. Hänen matkustaa myös Japaniin tutkimaan sikäläistä luontoa ja asuu Japanin ensimmäisen naislääkärin kotona. Japanissa hän todistaa hirvittävän maanjäristyksen ja tsunamin. Jäkälää kasvavat lapset eivät tosin oikein vedonneet minuun, siinä Ahavan mielikuvitus ja maaginen realismi meni mielestäni hiukan yli. Vanhalla iällä rakkaudesta osattomaksi jäänyt Maria löytää myös hetkeksi miehen, jota voi rakastaa. Elämänsä lopulla Maria asuu Berliinissä sairaana ja heikkona, ja suree maailman hyönteiskatoa.

Mutta silloin meri nousi. Kuin joku olisi avannut padon tai kääntänyt maailman kallelleen, meri vyöryi lahteen. Hetkessä lahti täyttyi vedellä, ja me saatoimme vain katsoa, miten koko kylä lakosi veden voimasta kuin heinä, ja vei mukanaan kaiken. // Oli hiljaista, täysin hiljaista. Kuin tuhat haaksirikkoa olisi tapahtunut samana yönä, eikä kukaan olisi jäänyt eloon.

Ahavan aihe on huippukiinnostava - maailmankuvan muuttuminen, naisen asema kautta historian ja poikkeuksellisen ihmisen / naisen elämänpolku. Teos tuo ansiokkaasti ja kiehtovasti esille merkittäviä naisia historian hämäristä. Näinhän tekivät myös Mia Kankimäen Naiset joita ajattelen öisin sekä Maria Petterssonin Historian jännät naiset, mutta Ahava paneutuu teemaan syvällisimmin. Äänikirjan kuuntelussa oli se huono puoli, että keskitykseni herpautui välillä ja ajatukseni harhailivat. Teos on niin upea ja monisyinen, että se ansaitsisi toisen lukukerran paperikirjana. Jenni Noposen kansi on tavattoman kaunis.

Aika syö ruumista, muisti himmenee, lauseita katoaa, tunnit, päivät ja viikot hapertuvat, ja minua itseäni on jäljellä päivä päivältä vähemmän. Aika hioo, mutta ei se taida kirkastaa.

Romaani on Runeberg-palkintoehdokas 2021. Onnea!

Selja Ahava - Nainen joka rakasti hyönteisiä
Kansi Jenni Noponen
Gummerus 2020
Äänikirjan lukija Vera Kiiskinen

_______________

Kirjaluotsi   /  Kirjasähkökäyrä   /   Kirsin Book Club   /   Tuijata

Selja Ahava (s. 1974) on kirjailija ja käsikirjoittaja. Ahavan esikoisromaani Eksyneen muistikirja (2010) oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokas, ja hänelle myönnettiin siitä Laila Hirvisaaren rahaston apuraha. Toinen romaani Taivaalta tippuvat asiat sai EU:n kirjallisuuspalkinnon ja oli Finlandia-palkinnon ja Tulenkantaja-vientikirjapalkinnon ehdokkaana. Ahavan teosten käännösoikeuksia on myyty yli 20 maahan. 

Selja Ahavan neljäs romaani tutkii luonnon ja ihmisen välistä suhdetta ja kuvaa hyönteisten muuttumista Jumalan luomista olennoista osaksi tämänhetkistä lajikatoa. Noitavainojen aikaan syntyvä Maria on lapsesta saakka kiinnostunut hyönteisistä ja alkaa piirtää metamorfoosin vaiheita kuten historiallinen esikuvansa Maria Sibylla Merian. Aikakausien läpi kuljettaessa tiede syrjäyttää uskonnollisen maailmankuvan. Romaani näyttää, miten nainen kuoriutuu ahtaasta roolistaan ja saa äänen ja tekijyyden sekä oikeuden pohtia elämän alkamisen mysteeriä. Niin kuin hyönteiset läpikäyvät muodonmuutoksen, myös Maria muuntuu ajassa ja elää lupia kyselemättä 370 vuotta.

Maria Sibylla Merian (1647-1717) / Natural History Museum

Anna Maria van Schurman (1607-1678)

Antoinette Bourignon (1616-1680)

Ine Kusumoto (1827-1903), Japanin ensimmäinen naislääkäri, Philipp Franz von Sieboldin tytär

Koizumi Yakumo (1850–1904)

Isabella Bird (1831-1904)