Hanna-Reetta Schreck - Säkenöivät ja oikukkaat

Älykäs, säkenöivä ja tahtova nainen saattoi helposti saada oikukkaan ja hysteerisen maineen.

On hienoa, että Schreck on valinnut kirjaansa nämä vähän tuntemattomammiksi jääneet kultakauden naiset! Kolme heistä muistetaan lähinnä aviomiestensä puolisoina: Siri von Essen August Strindbergin, Aino Järnefelt Jean Sibeliuksen ja Ellan de la Chapelle Albert Edelfeltin puolisona! Thyra Thesleff on jäänyt kuuluisan siskonsa Ellenin varjoon enkä minä oikeastaan tiennyt mitään itsenäisestä Alma Söderhjelmistä ja vain vähän Sigrid af Forsellesista. Kiinnostavia aikakauden naisia kaikki.

Kirjassa Schreck tuo lukijalle kunkin naisen pienoiselämäkerran ja puhuttelee heitä henkilökohtaisesti kirjeissään, jotka ovat tämän päivän naisen tervehdys menneitten aikojen sisarelleen. Samalla hän kuvailee fin de sièclen ilmapiiriä, asenteita ja taide- ja ajatussuuntauksia. Kirjaa oli kiinnostavaa lukea ja siinä on viehättävä piirroskuvitus sekä runsaasti valokuvia. Toisaalta oli rankkaa eläytyä näiden naisten elämään, sillä he olivat tästä päivästä katsottuna sukupuolensa vuoksi vailla todellista valinnanvapautta ja oman uran mahdollisuuksia. Nuoruuden itsenäisen elämän unelmat kariutuivat monella sovinismin ja sovinnaisuussääntöjen syövereihin.

Siri von Essenin (Wrangel, Strindberg, 1850-1912) kohtaloksi koitui rakastuminen August Strindbergiin. Sirin erottua skandaalimaisesti ensimmäisestä aviomiehestään pari aloitti yhteiselämän toivoa tuntien. August kirjoittaisi ja Siri näyttelisi, mutta pian kolme lasta ja arjen pyöritys vei teatterihaaveilta siivet.   Näyttelemisen intohimo ja kaikki Sirin lahjakkuus valuivat kaksinaismoralismin ja vähättelyn alle. Strindberg muuttui myös yhä vainoharhaisemmaksi ja misogyynisemmäksi.  Eronjälkeinen elämä kolmen lapsen yksinhuoltajana Helsingissä oli vaatimatonta ja köyhää.

Ellan de la Chapelle (Edelfelt, von Born, 1857-1921), tuo miehensä Albert Edelfeltin ikuistama upea nainen, oli onneton avioliitossaan ja joutui hautaamaan ainoan poikansa Erikin nuorena. Ellan ei hinkunut naimisiin, mutta muuta vaihtoehtoa ei hänen säätyiselleen naiselle tuntunut olevan: ikäiseni naimaton tyttö on skandaali ja ongelma koko maailmalle. Albert ja Ellan olivat aivan järjetön pari: Ellan 31-vuotias suojeltu neitsyt ja Albert mallien ja demimondien Pariisissa kaiken kokenut. Hermostuneen ja masentuneen Ellanin diagnoosiksi koitui ajan muotisairaus hysteria. Avioliitto söi kaikki Ellanin haaveet omasta taiteilijuudesta.  Miten surullista.  

Olit Helsingin kaunein tyttö ja avioliittosi Albertin kanssa oli yksi onnettomimmista. 

Ehkä siitä syystä Albert on verhonnut sinut pimeään ja raskaaseen asuun? 

Sellaiseen, jonka kangas peittää mantereesi. / Taiteilijan vaimon muotokuva 1896

Sigrid af Forselles (1860-1935) halusi taiteilijaksi - eikä miksi tahansa taiteilijaksi, vaan kaikista taiteenlajeista nimenomaan kuvanveistäjäksi. Se oli ajan mittapuulla monessa mielessä poikkeuksellista ja uskaliasta. 20-vuotias Sigrid suuntasi Pariisiin ja pääsi aikanaan Auguste Rodinin oppilaaksi. Opiskelijakollega Marie Madeleine Joyvrayn ja Sigridin ystävyys kehittyi lesborakkaudeksi, joskaan tuota termiä ei tuolloin vielä tunnettu. Sigridin yhä lisääntynyt kiinnostus esoteerisiin virtauksiin, okkultismiin ja spiritismiin teki lopun ystävyydestä, henget ehkä vaativat sitä. Sigrid asui Firenzessä elämänsä loppuun asti. Alla olevan upean muotokuvan on maalannut virolainen Ida A. Flielitz, joka on käytännössä kadonnut historian hämärään, edes hänen kuolinvuottaan ei tiedetä.

Minä tiedän, että taiteilijuus vaati sinulta voimia ja kykyä sietää ja kestää marginaalissa

 toimimista. / Kotiuduit rajattomalta tuntuvaan maailmaan Suomen rajojen ulkopuolella, 

missä sinusta tuli yksi Suomen ensimmäisistä merkittävän kansainvälisen uran tehneistä kuvanveistäjistä. Suomessa tästä ei vain puhuttu. / Ida A. Fielitz, 1900-luvun taite

Alma Söderhjelm (1870-1949) ponnisti 11-päisestä sisarussarjasta tohtoriksi aiheenaan Ranskan vallankumouksen lehdistö ja kirjoitti väitöskirjansa ranskaksi. Kotimaan professuurit eivät ottaneet auetakseen, niinpä hän siirtyi Tukholmaan ja toimi kolumnistina ja kirjailijana. Viisikymppisenä hän julkaisi eroottisen romaanin! Alma oli itsenäinen uuden ajan nainen, joka kannatti vapaata rakkautta, joskin hänen vapaamielisyytensä oli kova koetin erityisesti Suomen Ruotsin-suurlähettiläänä toimineelle Werner-veljelle.

Thyra Elisabeth 1892

Kauniista ja sensuellista pikkusiskostaan Thyra Thesleffistä (Söderhjelm, Castrén, 1880-1959) Ellen on maalannut tämän jumalaisen muotokuvan, jota Schreck selittää kirjassa upeasti. Thesleffin kolme siskosta - Gerda, Ellen ja Thyra - olivat erittäin läheisiä ja Thyra toimi Ellenin managerina kotimaassa. Hän opiskeli itsekin taidetta ja valmistui hopeasepäksi. Siskokset äiteineen viettivät pitkiä aikoja Firenzessä, jossa Thyran aviopuoliso Torsten Söderhjelm (Alman veli) menehtyi äkillisesti lavantautiin. Thyra jäi leskeksi ja kahden pienen tyttären yksinhuoltajaksi, mutta pian hän avioitui miehensä ja oman hyvän ystävänsä kanssa.

Aino Järnefelt (1871-1969) oli minulle näistä naisista ’tutuin’, sillä olen lukenut Riitta Konttisen elämäkerran Aino Sibelius. Aino oli eteerinen ja hoikka nainen, minkä vuoksi häntä pidettiin terveydeltään hauraana. Mutta silti hän synnytti kuusi tytärtä, vastasi heidän kotiopetuksestaan ja perheen arjesta Sibeliuksen oleskellessa ulkomailla, tai viftailemassa Kämpissä! Aino edusti naiskuvassa femme fatalen vastakohtaa, viatonta ja puhtoista naista, joka omistautuu miehelle ja kodille. Aina Ainolassa käydessäni mietin, miltä Ainosta mahtoi tuntua elää siellä eristyksissä rahavaikeuksien keskellä Jannen liihottaessa maailmalla. Mutta parin välillä oli rakkautta ja kiintymystä, mikä ilmenee heidän hellyttävistä kirjeistään.

Säkenöiviä ja oikukkaita lukiessa oli taas kerran todettava, miten pieniä Suomen kulttuuripiirit olivat. Melkein kaikki näistä naisista kytkeytyivät toisiinsa ystävyyden tai avioliiton tuomin sitein tai he oleskelivat samoihin aikoisin Pariisissa, Firenzessä ja muualla Euroopassa; imivät samoja vaikutteita.

Hanna-Reetta Schreck - Säkenöivät ja oikukkaat. Suomen kultakauden naisia

Kansi ja graafinen suunnittelu Tuomo Parikka
Like 2021
_______________

Sisaria, vaimoja ja itsellisiä naisia, joita ilman Suomen historia olisi toisenlainen. Ellan Edelfelt ja Aino Sibelius muistetaan ensisijaisesti tunnettujen miestensä vaimoina, mutta millaisia ihmisiä he olivat pyrkimyksineen ja unelmineen? Kaunokirjallisella vetävyydellä kirjoitettu teos piirtää uudenlaisen kuvan vuosisadan vaihteen kiihkeästä ja ristiriitaisesta ajasta. Ellen Thesleffin ja Alma Söderhjelmin kaltaiset oman tiensä kulkijat kyseenalaistivat naisen perinteiset roolit ja näyttivät suuntaa muille dekadenssin aikakauden naisille.