Arja Tiainen - Kirjeitä karkailevalle puolisolle #runosunnuntai

Kansakoulussa oltiin kilttitotinen sukupolvi,

noin aluksi. Sitten pistettiin töpinäksi.

Kirjeitä karkailevalle puolisolle on runoilija Arja Tiaisen viidestoista teos, mutta minä tunsin entuudestaan vain hänen sanoituksensa Badding Somerjoen kappaleeseen Paratiisi. Iltasanomien juttu valottaa kirjailijan rempseää persoonaa ja hänen vauhdikkaan elämänsä vaiheita. Osallistuvan ikäluokkansa tavoin Tiainen on seissyt barrikadeilla osoittamassa mieltään milloin minkäkin asian puolesta, kirjoittanut julkilausumia, vastustanut Vietnamin sotaa, rotusortoa, uskonut edistykseen, runouteen sivistykseen solidaarisuuteen... 

Olen aina vihannut köyhyyttä ja aina ollut köyhä.
Asunut vuokralla etäällä
keskuksista ratikkapysäkeistä kauppatorista
polttoaineena lyriikka taide kapina.

Runokokoelma on tarinallinen ja juonellinen. Runot kertovat autofiktion tyylisesti runoilijan elämästä, mutta ehkei kaikkea kannata aivan totena ottaa, sillä hän sanoo näin:  ”Runoilija on sellainen, että se keksii nekin rakkaudet jotka se on oikeasti kokenut. Runoista on rakennettava sellaisia, että ne vaikuttavat realistisilta. Ei voi ottaa kappaletta todellisuudesta ja lykätä sitä suoraan paperille.” 

Kursailematta ja silottelematta Tiainen kertoo elämäntarinaansa - vimmalla ja vauhdilla. Ensimmäisen Mistäs tulen -osion runot kertovat köyhästä lapsuudesta evakkoperheen isossa lapsikatraassa Seinäjoella. Evakkoja ei suinkaan aina otettu ilolla vastaan. Ne veivät maita, niillä oli väärä murre ja tytölläkin lukihäiriö. Koulukiusaaminen osattiin jo tuolloin ja erilainen joutui opettajankin silmätikuksi. Karttakeppi läpsähti sormille tavan takaa, niin kuin se muka olisi lukihäiriöön auttanut. Arvoa ei annettu sille faktalle, että tämä pieni tyttö osasi jo 8-vuotiaana ulkoa Kalevalan ja Vänrikki Stoolin tarinat. Runot kertovat myös 50-luvun sodankäyneistä perheenisistä, jotka purkavat porukassa sotaansa ja lääkitsevät traumaansa alkoholilla. Ne kertovat miten alkeellista elämä oli sotien jälkeen nykypäivän mittapuun mukaan, mutta sellainen elämä opetti selviytymään: ... ei mukavuuksia eineksiä imureita pesukoneita / kun sähköt menevät modernista maailmasta / mä pärjään. 

minun nuoruudessani me pelkäsimme 
ydinsotaa jenkit vastaan neukut
nyt luonto tuhoutuu puut hakataan
poltetaan myydään
sadetta emme saa ajoissa
sää lämpenee ennätysvauhtia
koittaa sato ja kato
nälkä ja jano

Tiainen kertoo elämänsä miehistä ja toisen puolisonsa kuolemasta. Kolmas osio Jääköön kahdenkeskiseksi omistetaan hänen viimeisimmälle rakkaudelleen. Kymmenen vuoden leskeyden jälkeen Tiainen sanoo ymmärtäneensä, että surut on surtu. Hän antoi itselleen luvan ja elämään astui uusi mies ja 'hullu' rakkaus. Nämä runot ovat elämänmakuisia ja hersyvällä huumorilla kuorrutettuja. Tiainen pohtii rakkautta, sen järjettömyyttä ja sattumanvaraisuutta.  Ei voi valita kehen rakastuu ja rakkauteen liittyy kaiken euforian rinnalla kirvelevät mustasukkaisuuden tunnot.

Ikävä kyllä mikään hallitus eduskunta
viranomainen katolinen kristitty muslimi kirkko
ei voi päättää kehen sä rakastut.
(...)
Minä hurahdin sinun sieluun.
Sinä olit heti se. Ei auta.

Vuonna 1947 syntynyttä runoilijaa ei ikä tunnu juuri rauhoittaneen ja hän sanookin, ettei hänestä tule ikinä mummoa. Oma vanheneminen, laitokseen hoidettavaksi joutuminen hirvittää häntä kyllä. Tiaisessa on aina ollut omapäisyyttä, kapinaa ja feminismiä. Hän ei ole ikinä istunut muotteihin eikä istu niihin nytkään. Iän tuomalla perspektiivillä runoilija katsoo toteavasti menneeseen, repii onnettomistakin asioista huumoria eikä surkuttele. Hän elää vahvasti tätä päivää ja sanoo tiukan pedanttisuuden ja kurinalaisuuden olevan ehdoton edellytys boheemiudelle.

Kun on lupa ihmeellä, ihmettelen kansikuvaa: kuvan nainen tuo pitkine letteineen minulle mieleen intiaanin. Osaako joku avata mikä idea kuvan taakse piiloutuu? Kiinnostava Tiainen kyllä on. Ehkä luen jossain vaiheessa kokoelman Tää tojota ei lähe liikkeelle (2006), joka on saanut inspiraationsa omakohtaisesti koetusta ajokortin saamisen vaikeudesta.

Arja Tiainen
Kirjeitä karkailevalle puolisolle
Palladium Kirjat 2017
KIINNOSTAVA **
Kirjastosta
________________

Arja Tiainen Kirjasammossa