Päivi Ollikainen - Hyppy

Päivi Ollikaisen (s. 1963) esikoisteos Hyppy on autofiktiivinen selviytymiskertomus, joka piirtää esiin äidin ja tyttären elämänkohtalot. Kummallakin naisella on oma raskas ristinsä, jonka alle he alistuvat ja nääntyvät: Mirjamilla moittiva anoppi, Virpillä alkoholistisesti juova mies. Miksi apua on niin vaikea pyytää?

Romaani kertoo pääosin tyttären, Virpin elämästä, mutta kirjan alkuluvuissa kurkistetaan myös hänen äitinsä Mirjamin elämään. Mirjami elää karjalaisten appivanhempiensa miniänä maalaistalossa Hämeessä anopin moittivan silmän alla. Mikään, mitä Mirjami tekee ei tunnu tyydyttävän anoppia. Puoliso Reino on kiltti mies, mutta ei asetu puolustamaan vaimoaan. Perheseen syntyy lyhyin väliajoin viisi lasta. Jossain vaiheessa Mirjami uupuu sekä henkisesti että fyysisesti ja joutuu lepäämään parantolaan.

Anopin mahti ulottuu tämän talon joka sopukkaan, kaikkiin kolkkiin kellarista vintille. // Miten tähän pimeään tulisi valo? Hyvä Jumala, näetkö sinä minun pimeäni?

Virpi on esikoistytär ja kasvaa isossa sisarusparvessa maalla ja evankelisen herätysliikkeen ympäröimänä. Hän omaksuu perheensä uskon, käy evankeliumijuhlilla ja gospel-konserteissa. Teini-iässä hän kapinoi: Paska mummo, paska isä paska koti. Hän ei voi käsittää äidin alistumista vahvan anoppinsa valtaan ja on vihainen myös lepsulle isälleen. Virpi lähtee muualle opiskelemaan ja elämä asettuu uomiinsa. Ollikainen jättää tarinassa väliin kymmenen vuotta ja siirtyy kertomaan Virpin elämästä kolmikymppisestä eteenpäin, jolloin Virpi rakastuu Harriin. Miehen luonteessa vilahtaa jotain rumaa heti alkuun, mutta rakastunut nainen ohittaa hälytysmerkit.

Harri on kiivas ja pitää tulisia monologejaan humalassa ollessaan, mutta pelkää joutuvansa helvettiin. Kodin täyttää tupakansavu. Virpi odottaa miestään kotiin kapakasta ja kantaa ristiään kuten äiti aikoinaan. Vuosi vuodelta ahdistus Virpin sisällä kasvaa, mutta hän jatkaa liittoaan alkoholistisesti juovan Harrin kanssa. Nelikymppisenä Virpi tulee raskaaksi, syntyy poika Aleksi.

Ollikainen kertoo ehkä liiankin yksityiskohtaisin, päiväkirjanomaisin merkinnöin Virpin raskausajasta ja vuosista pojan syntymän jälkeen. Runsaasti alkoholia käyttävä mies jaksaa kyllä käydä töissä, mutta jättää arjen pyörittämisen vastuun vaimolleen. Kodin ilmapiiri tulehtuu tulehtumistaan eivätkä puolisot pysty puhumaan mistään. Virpi uupuu ja viha hänen sisällään kasvaa. Elämä jatkuu sinnitellen ja pahaa oloa nieleskellen, kunnes Aleksikin alkaa oireilla ja vihata isäänsä.

Minua pelottaa. En tiedä, miten pysyn järjissäni.  // Mielentilani on kovin repaleinen. En hallitse raivonpuuskiani, niitä tulee ihan yllättäen.

Hyppy kertoo tarkasti ja koskettavasti alkoholistiperheen tarinaa ja on eittämättä kirjoittajalleen tärkeä terapiakirja. On tärkeää kirjoittaa ulos kaikki vuosien aikana patoutunut ahdistus, pelko ja pettymykset. Alkoholisti sairastuttaa myös läheisensä, hänen juomistaan salataan ja hävetään. Virpin toipuminen alkaa vasta, kun hän uskaltaa tunnustaa voimattomuutensa miehensä juomisen edessä ja alkaa käydä Al-Anon-kokouksissa, joissa tapaa kaltaisiaan ja saa tukea. Virpi uskaltaa vihdoin hypätä, ei kuohuihin, vaan uuteen seesteisempään elämään. Koin runsaan uskonnollisuuden itselleni vieraaksi ja tekstin paikoin liian yksityiskohtaiseksi. Mutta uskon, että kirja antaa vertaistukea alkoholistin läheiselle ja rohkaisee ottamaan ensimmäisen askeleen toipumisen tielle.

Ihminen on aika pienestä onnellinen. Minä olen, tarkoitan. // Olen kiitollinen siitä, mitä minulla jo on. Olen saanut takaisin toivon.

Päivi Ollikainen - Hyppy

Kannen valokuva Ari Vitikainen
BOD 2020
Kustantajalta
_______________

Päivi Ollikainen (s.1963) on vantaalainen filosofian maisteri. Hyppy on hänen esikoisteoksensa.