Eeva Louko - Onnellisten saari

Onnellisten saari aloittaa Eeva Loukon Ronja Vaara -dekkarisarjan. Dekkarin tapahtumat pyörivät loka-marraskuisen Lauttasaaren kaduilla ja etenkin myrskyävillä rannoilla. Lontoossa yli kymmenen vuotta asunut toimittaja Ronja on  matkalla tapaamaan isäänsä Lauttasaareen. Ennen perillepääsyä hän saa poliisilta tiedon, että isä on löydetty kuolleena Kasinonrannasta. Isä, eläkkeellä oleva historianopettaja Harri Vaara on kuristettu, ja seuraa murhatutkinta.

Ronja saapuu arkaillen isän asuntoon, josta hänellä on vain huonoja muistoja. Äiti Anita hylkäsi synkistelevän miehensä ja muutti Ranskaan. Lapsuus ja nuoruus kaksistaan itseensä käpertyneen isän kanssa ei ollut herkkua ja tyttö lähtikin maailmalle heti kun kykeni. Nyt Ronja toteaa, että Lauttasaari on edelleen pieni kylä, jossa kaikki tuntevat toisensa. Hän tapaa teinivuosien parhaat ystävättärensä, kolmen lapsen kotiäidin Millan ja sinkkuna elelevän lääkäri Anskun. Tapausta tutkiva Anton Koivukin on Ronjan tuttu teinivuosilta, mutta mies tuntuu keskittyvän enemmän Tinder-deitteihinsä kuin murhatutkimukseen. Ronjan aiempien vuosien poikaystävä Villekin on muuttanut Jyväskylästä takaisin Lauttasaareen ja alkaa piirittää Ronjaa.

Poliisilla on johtolankoinaan vain 37 Kasinonrantaa esittävää postikorttia, joita vainajalle on lähetetty vuodesta 1985 eri puolilta Eurooppaa, monet Espanjasta. Naapureiden kuulusteluissa ei selviä mitään erityistä. Reinoissa kuljeksiva varhaiseläkettä odotteleva lonkkavikainen Martti tosin sanoo nähneensä Harri Vaaran usein porttikongissa jonkun tuntemattoman kanssa. Hän ei nähnyt, oliko hahmo mies vai nainen, mutta se poistui punaisella autolla ja paketit vaihtoivat omistajaa.

Lauttasaaren vaiettuja salaisuuksia penkova Onnellisten saari on ihmissuhdepainoitteinen dekkari, jossa poliisin työskentely on sivuosassa. Nykytason tapahtumien lomassa kulkee kolme erillistä tarinaa, jotka alkavat 1970-luvulta. Yksi on Avaruusmatkailijan rakkauskirjeet rakastamalleen naiselle ja toinen on Lokikirja, jossa kostoa hautova kirjoittaja avaa sisintään ja julkituo vihaansa. Kolmas tarina kertoo vuodesta 1975, jolloin 9- ja 6-vuotiaat lapset katosivat jäljettömiin Kasinonrannalta. Tapaus kuohutti aikanaan koko saarta ja lasten äiti Sara meni sekaisin ja joutui vuosiksi hoitolaitokseen. Ronjakin tutkii katoamistapauksesta kertovia lehtileikkeitä, mutta ei aluksi ymmärrä katoamisten yhteyttä isäänsä.

Pidin Lauttasaaresta murhamysteerin tapahtumapaikkana ja Louko tuntee saaren, onhan hän asunut siellä. Mielikuvituksellisia juonenkäänteitä on melkein liikaakin, mutta ne istuvat aukottomasti kokonaisuuteen.  Sen sijaan jännityksen lisäämiseksi Ronjan laittaminen toistuvasti mitä uhkaavimpiin tilanteisiin särähti korvissani. Kaikista vaaran merkeistä huolimatta - isän asunnon murto, päälleajoyritys - tämä etsiytyy pimeille myrskyäville rannoille ja kohtaa outoja, ilmeisen seonneita naisihmisiä, yhden Saunaseuran vastaanotossa, toisen pimeällä rannalla. 

Teksti soljuu mukavasti eteenpäin ja äänikirja piti otteessaan, vaikka lukija ei alkuun miellyttänytkään. Tekstillisesti Louko voisi ehkä karsia liikoja kuvailevia adjektiiveja ja muutamaa toistuvaa tekstillistä maneeria (pukahtaa & huitoa). Dekkarihan on aika pitkä, melkein 400 sivua, joten minusta lyhentäminen olisi jäntevöittänyt rönsyilevää tekstiä. Anton Koivu jäi hyvin etäiseksi tässä ensimmäisessä osassa, mutta ehkä hänen nuoruuden tragediaansa avataan jatkossa enemmän. Tai voihan olla, että Ronja löytää työparikseen jonkun muun… Kirjan loppuhuipennus oli näyttävä ja jännittävä.

Eeva Louko - Onnellisten saari

Otava 2022
Äänikirjan lukija Mimosa Willamo
___________________

Eeva Louko (s. 1982) on viestinnän ammattilainen, rikosromaanien suurkuluttaja ja harrastelijasaksofonisti, joka juo kahvinsa aina mahdollisimman isosta mukista. Hän asuu meren äärellä vain kivenheiton päässä rannasta. Onnellisten saari on hänen esikoisromaaninsa.