5. syyskuuta 2017

Susinukke Kosola - Avaruuskissojen leikkikalu


Sinä olet ihminen. Se on ihan okei.

Meidän ihmisten kohtalona on elää avaruudessa seilaavalla pikkuisella pallolla, mutta ... tämä taivaankappale on surullisen pellen nenä... tarvitaan vain ... yksi pieni myrsky ja lennämme kaikki avaruuskissojen leikkikaluiksi... maailma on kaaos, josta ei pääse pois, sillä ... avaruudesta ei voi paeta kuin sen syvimpään siniseen nurkkaan.

Tämän tapaiset ihmiskunnan premissit kuuluvat Kosolan ideologiaan, jota hän julistaa toisessa runokokoelmassaan Avaruuskissojen leikkikalu. Ei siis kannattaisi liiemmin isotella ja uhoilla. Mutta ihminen kokee olevansa koko maailmankaikkeuden ylin olento ja luomakunnan kruunu. Ja jokainen näistä kruunuista on sitä mieltä että oma kruunu loistaa kirkkaammin kuin tuon toisen. Me unohdamme niin kovin mielellämme, että ... me olemme niin vähän, vain yhden tähden pärske tähtikuvion marginaalissa...

kun maa oli litteä me kävelimme ympyrää
kun maasta tuli pyöreä me kävelimme palloa (...)

ja kuljimme kohti utopiaa ...

Kokoelman alaotsikkona on Tutkielma ihmisyyden valtavirrasta. Kosola julkaisee kolme eri listaa: Forerin, Loen ja Malrauxin. Kaikki ne vaikuttavat epämääräisyydessään joltain naurettavalta ja kliseiseltä psykologiahömpältä. Uskomme niin mielellämme, että minulla on käyttämätöntä potentiaalia, mutta maailma tai joku pirun kohtaloilkiö on estänyt menestykseni. Tottakai minä uskon että minulla on merkitystä maailmassa, vaikka maailmassa ei olekaan merkityksiä, kuten Kosola sanoo. Totta on myös, että olisimme mielestämme parempia poliitikkoja kuin nuo oikeat kelvottomat, eikö vaan? Näinpä me viilaamme itseämme linssiin ja jatkamme valehteluamme, sillä ... jos valehtelee aina ei voi erehtyä koskaan...

Kosola kuvaa vuodatusmaisesti ihmisen mitätöntä elämää ja surrealistista maailmaamme, jossa meidän kohtalomme on elää. Hänen jotkut juttunsa ja otsikkonsa tuntuvat naiveilta, mutta luulo on pettävää. Runoihin on julistuksen oheen siroteltu huumoriakin, paljon kahvinjuontia ja jääkaappimagneeteista koostuvia runoja. Sekä kysymyksiä kuten ... tältäkö olemassaolon pitäisi tuntua? Kosolan monet aforistiset väittämät ja tuoreilta tuntuvat kielikuvat viehättivät minua suuresti. Otan niistä tähän muutaman asiayhteydestään siepatun, anteeksi Kosola.

... jos tämä kirja olisi leipää niin siitä saisi 323 kaloria...
... aamutuulet työntyvät höyhenpeitteisiin nokkahuiluihin, tsirp....

... autan sinut unelman ääreen...
... hengität savua, ettet olisi tyhjä...
... ihmiselle ominaista: etsiä hyvää tapaa kuolla koska ei löydä hyvää tapaa elää... 
... jokaiseen aamuun on nidottu esitäytetty syntymätodistus...
... jokainen meistä on profeetta maalla jonne meidät on huonosti markkinoitu...
... tulevaisuus tulee riippumatta siitä onko ketään vastassa...

Kosolan äänessä on anarkistista paatosta, hän on terävä, hän on julistaja, joka uskoo lujasti siihen mitä sanoo. Kielikuvana Avaruuskissojen leikkikalu on kovin sympaattinen, siinä Kosola vetää minua nenästä ja sanookin ettei tämä mikään satujen maailma ole.  Tämä runokokoelma piilottaa sivuillensa paljon ja antaa aivoille töitä. Kosolan teksti on hienoa ja viimeisteltyä, joskin vaativaa. En tiedä sainko muuta lohtua Kosolan ideologiasta kuin tuon lauseen - Sinä olet ihminen. Se on ihan okei. Mutta onhan sekin jotain. Kun emme voi paeta absurdia elämäämme emmekä pääse pois tältä kreisiltä palloltamme, olkaamme armollisempia omalle pienelle ihmisitsellemme.

me emme vihaa ketään, etenkään heitä, 
joita pitäisi vihata 

koska vielä meillä on leipämme

Avaruuskissat pääsivät Larin Parasken jalkojen juureen
kirjabloggareiden Runokävelyllä Runon ja suven päivänä

Vuonna 1991 syntynyt Susinukke Kosola (Daniil Kozlov) on venäläistaustainen anarkistilyyrikko ja punk-runoilija, joka tunnetaan energisistä lavaesiintymisistään. Esikoisrunokokoelma .tik (2014).

Runokokoelman on lukenut myös Omppu

Susinukke Kosola
Avaruuskissojen leikkikalu, Tutkielma ihmisyyden valtavirrasta
Sammakko 2016
****
Kirjastosta

6 kommenttia:

  1. täydellisen merkityksetön maailma tuntuu käsitteenä pelottavalta. Niin, kaikki merkityksemmehän kehittyvät oikeastaan omassa mielessämme - onko maailmankaikkeudella edes olemassa mitään 'universaalia' ja itseisarvoista 'merkitystä', en tiedä.

    Pelkkä olemassaoleminen sinänsä on minusta jo melkoinen ja riittävä ihme... (Jopas tuli sekava kommentti) :)

    Joka tapauksessa: juttusi herätti kiinnostuksen tätä kokoelmaa kohtaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kosolan teksti on hyvin huoliteltua, kannattaa lukea. Maailmankaikkeuden merkitykset ym. ovat isoja kysymyksiä, en tiedä.... Elossa olemisen / elämän ihme jaksaa hämmästyttää aina vaan...

      Poista
  2. No niin. :) Vihdoin täällä.
    En tiedä tulkitsinko oikein, mutta luin tekstiäsi niin, että koit tämän hieman synkäksi. Minä taas - vaikkakin aiheet sinänsä on synkkiä - sain tästä paljon lohtua, koska Kosola on niin vahvasti ihmisen puolella ja sanoo sen ääneen niin että kuuluu.

    Tämä kokoelma on mulle tosi rakas. Pelkkä sen näkeminen hyllyssä tuo uskoa maailmaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kokenut synkäksi, ehkä tekstiini sitten jotain semmoista pujahti.... Minusta tämä oli yllättävän hieno - siis peittosi monet tunnetut nimet minun päässäni :)

      Poista
  3. Minusta kokoelmassa on jotain synkkää, tai toisaalta se on väärä sana; siinä tunnustetaan katoavaisuuden alituinen läsnäolo. Siinä tunnustetaan myös se, että joka aamu on uusi. Ei kuitenkaan noin kliseisesti kuin minä sen ilmaisin. Pidin kovasti Kosolan harkitusta runosanonnasta. Se antaa tilaa lukijalle. Ja odotan kovasti kohta ilmestyvää kokoelmaa.

    Riitta, kiitos runosunnuntaista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulihan tässä esiin se, että me olemme jonkun suuren kosmoksen pieniä pelinappuloita - mutta sekoitus toivoa ja toivottomuutta kuten elämäkin. Ilmaisit sen niin hyvin: harkittua runosanontaa. Pidin siitä, että runot olivat suhteellisen lyhyitä, sai kuitenkin kivasti kiinni.

      Toivotaan että aurinko edes hetkeksi pilkistää kesäajan kunniaksi!

      Poista

KIITOS kommentistasi ♥ THANK YOU for your comment ♥

Kirja vieköön! ei pidä lukijarekisteriä eikä kerää minkäänlaisia lukijatietoja itse. Blogger-blogina noudatamme Googlen yksityisyydensuojakäytäntöä. Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivulta Yksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.