 |
| Casa Batlló, arkkitehdit Antoni Gaudí ja Josep Maria Jujol, Unescon maailmanperintökohd. Talo on rakennettu 1877 ja uudistettu 1905-1907. 1900-luvun alun katalonialainen modernismi oli tavattoman koristeellista: koukeroita, mielikuvituksellisia muotoja ja mosaiikkeja. Yllä mainittujen lisäksi suunnan arkkitehteja olivat mm. Lluís Domènech i Montaner (Palau de la música catalana) ja Josep Puig i Cadafalch. |
 |
| Casa Amatller, Casa Batllón vieressä, arkkitehti Josep Puig i Cadafalch |
Tarina sijoittuu Barcelonaan, aikaan juuri Francon kuoleman jälkeen, ja kertoo Carlos Stuart Pedrell nimisestä, vaikutusvaltaisesta, keski-ikäisestä liikemiehestä, joka oltuaan vuoden kadoksissa löytyy yllättäen kuoliaaksi puukotettuna rakennustontilta huonomaineisesta lähiöstä. Carvalhon ystävä, asianajaja Viladecans palkkaa Carvalhon ottamaan selvää, mitä Pedrell puuhasi tuon vuoden aikana. Hänen oli nimittäin määrä jättää kaikki taakseen ja lähteä ihannoimansa Paul Gauguinin jalanjäljissä Polynesiaan, mutta ilmeisestikään ei päässyt edes matkaan. Vainajan taskusta löytyy italiaksi kirjoitettu lause: Enää kukaan ei voi viedä minua etelään. Se on ainoa johtolanka, mutta mitähän se tarkoittaa?
 |
| Casa Milà / La Pedreira, Unescon maailmanperintökohde, rakennettiin vuosina 1905–1907, jonka jälkeen Gaudí omistautui Sagrada Familia -katedraalin toteutukselle. |
Carvalho haastattelee vainajan leskeä, kylmää ja suvun mainetta tarkasti vartioivaa Mimaa. Tämä ei kaipaa miestään, haluaa vain varmistaa ettei kukaan tule jakamaan miehensä jättämää muhkeaa perintöä. Kokaiinipöllyissä viihtyvä tytär Yes ripustautuu Carvalhoon etsien tästä isähahmoa - tosin myös seksiä. Vainajan liikekumppanit Isidro Planas ja markiisi de Munt ovat omituisia, koko ajan vitsailevia tyyppejä, joita ei herra Pedrellin kuolema tunnu vähääkään vaivaavan. Oma maine ja pyrkyryys merkitsevät heille enemmän.
 |
| 2 vuotta sitten avattu Gaudí-museo löytyy Barrio Góticosta. Aivan mahtava, suosittelen, olin haltioissani. |
 |
| Legendan mukaan ritari Sant George, Katalonian suojeluspyhimys, tappoi miekallaan lohikäärmeen, joka uhkasi viatonta neitoa. Barcelonasta löytyykin lukemattomia lohikäärmeitä, sekä Gaudín että muiden arkkitehtien töissä. Tämä Parc Güellin lohikäärmeen replika löytyi Gaudí-museosta. Parc Güell on myös Unescon maailmanperintökohde. |
Carvalho saa selville, että Pedrell on liikekumppaneineen tehnyt tuottoisia maakauppoja ja rakentanut upouuden lähiön, San Magínin. Slogan Uusi lähiö, uusi elämä lupaa auvoisia mielikuvia, mutta lähiö on rähjäinen kuin slummi asukkainaan köyhiä, osattomia ja maahanmuuttajia. Outoa on se, että vainaja on itse asunut kuukausia tuossa surkeassa, huonosti rakennetussa lähiössä valenimen turvin. Hänellä oli siellä nuori naisystävä, Ana Briongos joka on nyt raskaana. Ana on köyhä, nuori ja punainen; hänen monilapsinen perheensä on köyhä ja yksinkertainen; veli, isän syrjähypyn hedelmä, on saanut isän kädestä pienestä pitäen. Alueella liikkuu huoria, huumeita ja veitsijengejä.
Carvalhon lähipiiriin kuuluu butler Biscuter, joka tekee maittavia ruokia herkkusuuisännälleen. Carvalholle tuntuukin valkoviini maistuvan, ja hyvä ruoka on pakkomielle. Ilotyttö Charon kanssa etsivämme on pitänyt yhtä jo kahdeksan vuotta, mutta hyppää auliisti muittenkin naisten sänkyyn. Hetken mielijohteesta Carvalho ostaa itselleen myös pienen tyttökoiran, jonka nimeää Bledaksi.
 |
| Tätä Gaudín Colonia Güelliin suunnittelemaa kappelia ei koskaan rakennettu. Tuhoutuneiden piirustuksen rippeistä eri yliopistot, Itävallan yliopiston johdolla ovat luoneet pienoismallin ja 3D-kuvat. Upeita! |
Carvalho on kovaksikeitetty antisankari. Lukiessani mieleeni tulikin Humphrey Bogart Philip Marlowena tai Sam Spadena. Montalbán esittää kärjekästä yhteiskuntakritiikkiä aikana, jona Espanja otti ensi askeleitaan demokratian tiellä. Hänen kirjoitustapansa on hyvin chandlermainen, pisteliäs ja pureva. Varmasti kirjailijan yhteiskuntakritiikki puhuttelee ja viehättää espanjalaisia paremmin kuin minua, joka en historian yksityiskohtia tunne. Montalbán on hyvin arvostettu kirjailija Espanjassa ja hänen tuotannostaan on suomennettu ainakin viisi kirjaa.
 |
| Palau de la música catalana, arkkitehti Lluís Domènech i Montaner, Unescon maailmanperintökohde |
Pepe Carvalhosta ja Montalbánin tuotannosta englanniksi, Wikipedia
Los mares del sur 1979
Planeta 2017
***
Omasta hyllystä
Etelän kutsu
Suomentaja Jyrki Lappi-Seppälä
Loki-kirjat 1999
Hienot kuvat. Kiitos niiden jakamisesta. Jo kauan sitten päätin, että vielä joskus matkustan Barcelonaan ja tutustun Antoni Gaudin arkkitehtuuriin. Vieläkin se unelma on toteutumatta. Jonkinlaisen maistiaisen Gaudin tyylistä sain Vietnamissa, Dalatissa Hang Nga:n majatalossa, jota myös Hullun Naisen Majataloksi kutsutaan. Mutta kenties joku päivä vielä pääsen Barcelonaan ......... Dekkari taitaa jäädä väliin.
VastaaPoistaGaudia inspiroi luonto, kasvit ja eläimet. Käsittämättömän upeita ja ainutlaatuisia töitä, hän oli aikaansa edellä. Sagrada Familia on mieletön sisältä, nyt katsoin vain ulkoa. Kyllä sinun on Barcelonaan ehdittävä, kenties talvella? Leuto ilmasto, kyllä se meidän pakkaset ja sohjot voittaa :)
Poista