5. heinäkuuta 2018

Kristiina Wallin & Hannimari Heino - Puutarhakirjeitä


Mitä syntyy, kun kaksi luonnon ja puutarhan lumoihin joutunutta runoilijaa alkaa avata toisilleen ajatuksiaan puutarhanhoidosta, kirjoittamisesta, elämästä ja ajasta? Syntyy hurmaavan herkkä, runollinen ja filosofoiva teos Puutarhakirjeitä. Kristiina Wallin Ylöjärveltä ja Hannimari Heino Porvoosta kävivät kirjeitse keskenään vuoropuhelua parisen vuotta. Tahti oli verkkainen, kirjeet ja ajatukset liikkuivat kun oli aika.

Viivyn valossa nyt. Kuljen valon puutarhassa ja täytyn heijastuksista ja kimalluksesta. Kuoriudun hitaasti talven painosta. Ruumis lämpenee vähitellen ja muuttuu joustavammaksi. Olen kevyempää hengitystä, mutta en helposti enkä kerralla. (...) Vihreää en osaa kuvitella vielä. Omenankukat näen silti: kun suljen silmät, paljaat oksat ryöpsähtävät täyteen terälehtien kuohua. - Kristiina maaliskuussa 2015

Jokainen puutarha-harrastaja elää vuodenkierron sykleissä, jotka vertautuvat ihmiselämään - syntymä, kukoistus, lakastuminen ja kuolema. Tunnistin omia elämän- ja puutarhatuntojani kaikkien vuodenaikojen kirjeistä: kevään huumaava hullaantuminen ja kasvun ihmeen odotus; alkukesän kukkaisa täyteys, omenankukkapilvet ja syreeneitten tuoksu. Tunne että kaikki on vielä hallinnassa! Tuskastuminen kasvien riehaantumiseen ja hallinnan menettämisen tunne hiipivät mieleen aina jossain kohtaa elokuuta. Olkoot, mokomat räyhänhenget, eivät ne kunnioita mitään rajoja! Vaikka sadonkorjuu rapsakoine porkkanoineen ja uuniomenoineen onkin ihanaa, jotain hyvin mieltä tyynnyttävää ja tulevaa lepoa ennakoivaa on syksyisessä sumuisessa aamussa, kun ruska on kullannut lehtipuut.

Siihen aikaan, kun lapset olivat pieniä, menin kasvimaalle usein iltaisin yksikseni. Se oli oma hetkeni, palsta yksityiselle, minussa itsessäni muhivan odotukselle ja löytämiselle. Kyykin, kitkin ja kastelin, kunnes aurinko kellahti Pikku Linnamäen taakse ja hoipuin selkääni oikoen kotiin satakielen melskatessa kannoillani kesäyössä.   - Hanni heinäkuussa 2015

Kirjoittajat puhuvat puutarhasta ranskalaista Gaston Bachelardia (1884-1962) mukaillen rajattuna tilana, joka voi ulottua nykyisyydestä myös menneeseen, lapsuusmuistoihin. Minua viehättivät myös ajatukset villiintyneiden puutarhojen ja rapistuneitten talojen lumosta. Villiintyneissä puutarhoissa on nimenomaan sitä jotakin ennen kuin luonto lopulta hävittää ihmisen käden jäljet kokonaan ja ottaa omansa.

Puutarhassani on kuoleman leikki. On kuihtumisen, maatumisen, kokoon käpristymisen ja haurastumisen salaisuus. Täällä lahoaa ja mätänee. (...) Pilvet laahaavat matalalla. Puutarha on hämärän ja varjojen oma, vaikka on alkuilta vasta. Pian lokakuu kääntyy marraskuuksi ja alkaa talvehtimisen aika. Tälle riville minua houkuttaa ajatella huone, jonka katon läpi sataa lunta. - Kristiina loka-marraskuun taitteessa 2015

Elämän ja ajan kerroksellisuus oli myös kiehtova ajatus. Joka vuosi puutarha tai me itse olemme sama mutta kuitenkin eri. Ja voimme palata lapsuuden merkityksellisiin maisemiin tai vaikka mummolan puutarhaan jonkun tuoksun tai kasvin johdattamina. Kirjassa on paljon pohdintaa hiljaisuuden, levon ja pysähtymisen tarpeesta, joita emme aina osaa tunnistaa itsessämme.

Olisipa minulla sellainen sivellin kuin Karin Oldfelt Hjertonssonilla, kasveihin vihkiytyneellä ruotsalaisella akvarellimaalarilla. Saisin sanat tottelemaan, olemaan sitä mitä näen, ja pääsisin astumaan pionin salaisuuteen, iiriksen syvään, osaksi orvokin sakkaa. Saisin kukat vasten vettä ja ilmaa. Saisin! (...) Kesäkuisen puutarhan rytmi on niin hengästyttävä, mihin tahansa tuon puutarhan rajaankin! (...)  Täyteyden helma heilahtaa, se karkaa otteestani, vaikka luulen istuvani sen sylissä puutarhan levitessä allani, ylläni, ympärilläni. - Hanni juhannuksen alla 2016

Puutarhakirjeitä vie hurmaavasti japanilaisten runoilijamestareiden Bashoon ja Ryookaninkin ajatuksiin: miksi olen näin vanha tänä syksynä - pilvissä lintu. Myös amerikkalaisen runoilijan Stanley Kunizin (1905-2006) ajatuksia mietitään. Puutarhakirjeistä on Yle toteuttanut vuonna 2017 Ääniversumin, joka ei harmikseni ollut enää Yle Areenassa kuunneltavissa. Heino on toteuttanut julkisiin puutarhoihin runoinstallaatioita sekä Suomessa että ulkomailla. Hän piilottaa kasvien lomaan pieniä kylttejä, joissa voi lukea vaikka näin: äkkisyvästä / sysipimeästä / puhkean. Mielenkiintoista eikö totta!

Itse en kirjoita, en runoja enkä muutakaan kaunokirjallista. Mutta uskon, että kirjoittavalle lukijalle kirjeet avautuvat vielä minua paremmin. Runoilijat näkivät puutarhanhoidossa ja kirjoittamisessa Kunizin tavoin paljon samaa: rauhaa ja läsnäoloa juuri siinä hetkessä - tunteen olen turvassa. Taiteellisin nelivärikuvin kuvitettu Puutarhakirjeet oli ihastuttavaa luettavaa, joskin itselleni lukukokemus oli aavistuksen liian filosofinen. 'Tavallisia' puutarhakirjoja on aivan riittämiin, siksi kauniskantinen Puutarhakirjeitä oli ilahduttava tuttavuus.

Kuva: Henrietta Soininen
Kristiina Wallin & Hannimari Heino
Puutarhakirjeitä
Kansi Satu Kontinen
Valokuvat Hannimari Heino & Kristiina Wallin
Atena 2018
****
Kirjastosta
_______________








Vuonna 1971 syntynyt Kristiina Wallin  on julkaissut runokokoelmia, kuunnelmia ja taiteilijakirjoja sekä tehnyt runoihinsa perustuvan audiovisuaalisen installaation. Wallinin esikoisrunokokoelma Kengitetyn eläimen jäljet (2005) oli ehdolla Tanssiva karhu -runopalkinnon saajaksi. Toinen kokoelma Murtuneista luista (2007) oli ehdolla Runeberg-palkinnon ja Einari Vuorela-runopalkinnon saajaksi. - Wallinin puutarha sijaitsee Ylöjärvellä.

Vuonna 1963 syntyneeltä Hannimari Heinolta on on ilmestynyt kolme runokokoelmaa. Uusin kokoelma, Syklejä - Herbaario punoo yhteen ihmiskohtaamisia ja -eriytymisiä sekä luonnon kasvukiertoa. Heinon kasvimaapalsta sijaitsee Porvoossa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

KIITOS kommentistasi ♥ THANK YOU for your comment ♥

HUOM! Kaikki jonkun mainoslinkin sisältävät kommentit poistetaan. - OBS! All comments containing an advertising link shall be removed.

Kirja vieköön! ei pidä lukijarekisteriä eikä kerää minkäänlaisia lukijatietoja itse. Blogger-blogina noudatamme Googlen yksityisyydensuojakäytäntöä. Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivultaYksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.