12. heinäkuuta 2018

Tuula-Liina Varis - Kilpikonna ja olkimarsalkka


Kaiken se kestää, kaiken se uskoo, 
kaiken se toivoo, kaiken se kärsii.

Tämä bloggaukseni on superlyhyt raapale, mutta haluan tuoda esiin tämän loistavan ja mykistävän muistelmateoksen. Tuula-Liina Varis kirjoitti Kilpikonnan ja olkimarsalkan noin kaksikymmentä vuotta avioeron ja kymmenen vuotta Pentti Saarikosken (1937-83) kuoleman jälkeen. Etäisyys tapahtumiin oli varmasti tarpeen: ahdistus ja tunteiden mylläkkä ovat tyyntyneet, teksti on kiihkotonta ja asiallista. Kahdeksan vuoden avioliitto (1967-75) pahasti alkoholisoituneen Saarikosken kanssa ei ollut kevyttä aikaa. Varis kertoo rehellisesti millaista elämää se oli.

Heti ensimmäiseksi tulee mieleen se, mihin kaikkeen rakastunut nainen venyy: uskoo ja toivoo, huoltaa ja hoitaa, kestää pettymykset ja nöyryytykset. Mieleen nousevat tietenkin Märta Tikkasen teokset Vuosisadan rakkaustarina ja Kaksi, kohtauksia eräästä taiteilija-avioliitosta. Henrik Tikkanen ja  Saarikoski eivät tosiaankaan olleet mitään pikku tissuttelijoita, juominen oli heille kokopäiväistä puuhaa ja elinehto. Kun ei ole nähnyt tuon tason alkoholismia läheltä, on vaikea ymmärtää miten vaimo kesti. On vaikea ymmärtää myös, miten ihmeessä nämä kirjailijat yleensä pystyivät kirjoittamaan.

Kilpikonna ja olkimarsalkka on aivan loistava muistelmateos. Paitsi yhden avioliiton tarinan ja alkoholisoituneen Saarikosken matkasta tuhoon, se kertoo hienoa ajankuvaa 60-70-lukujen Suomesta ja Euroopasta. Saarikoskien piireissä liikkuivat monet ajan kirjailijat ja kulttuurivaikuttajat; politiikassa elettiin itäblokin ja rautaesiripun aikoja.

Alta löytyy pari pitkää sitaattia. Ne kertovat kirjasta olennaisen. Erinomainen kirja, josta minä juoruja seuraamaton sain paljon uutta tietoa. Karua ja mykistävää luettavaa.

Tuula-Liina Varis
Kilpikonna ja olkimarsalkka - kertomus eräästä avioliitosta
Wsoy 1994
*****
Kirjastosta
_______________

Muualla: Kirjavinkit, Sallan lukupäiväkirja

ROSEBUD:
Tuula-Liina Variksen Kilpikonna ja olkimarsalkka on kuvaus elämästä ja avioliitosta Pentti Saarikosken kanssa, mutta myös avoimesti kerrottu tarina rakkaudesta ja toivosta. Teos on kirjallisuutemme hienoimpia muistelmateoksia ja siitä myönnettiinkin tekijälle vuoden 1995 Valtion tiedonjulkistamispalkinto. Tuula-Liina Variksen vilpitön teos kuvaa aidosti elämää alkoholistin kanssa. Iloinen taiteilijaelämä ja boheemius on vaihtunut masentavaan yksinäisyyteen, surullisen juopon lohduttomaan riippuvaisuuteen. Vaikka Saarikoski ryyppäsi paljon, hän kirjoitti kirjansa selvin päin. Vaimon osa oli huolehtia, rakastaa ja hoivata - loputtomasti. Suhde loppui vuonna 1975, jolloin Saarikoskella oli jo uusi vaimokandidaatti katsottuna. Kilpikonna ja olkimarsalkka on loistava teos, osa suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin historiaa. 

TAKAKANSI:
 "Kerron siitä, minkä olen kokenut eläessäni Pentti Saarikosken kanssa päivästä päivään kahdeksan vuotta. Ja siitä, minkä olen nähnyt ja kokenut hänen viimeisinä elinviikkoinaan ja hänen kuolemansa jälkeen. Tällä tavalla tulen kertoneeksi ehkä olennaisesti enemmän itsestäni kuin Pentistä. En kerro kirjailijasta vaan hyvin läheisestä ihmisestä ja suhteestani häneen. Näkökulmani on naisen: rakastetun, vaimon ja yhteisen lapsen äidin, vihollisen ja ystävän. Minun näkökulmaani Pentti Saarikoskeen ei ole kenelläkään muulla; siinä on tämän kirjan merkitys ja puolustus sille, että se on kirjoitettu."


6 kommenttia:

  1. Gostei bastante daqueles dedais em vidro.
    Um abraço e continuação de boa semana.

    Andarilhar
    Dedais de Francisco e Idalisa
    O prazer dos livros

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Gracias, tuve que traducir con google :)

      Poista
  2. Kirjan nimi ei houkuttele, mutta sisältö sitäkin enemmän! Täytyypä laittaa ylös suomilistalle: tämän varmasti saa kirjastostakin mukaansa, kun ei ole uutukainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjassa on selitetty mistä nimi tulee. Olikohan se joku runo tms. En painanut mieleen. Todella kiinnostavaa luettavaa.

      Poista
  3. Valmistuin sosiaalikasvattajaksi 1995. Tämä oli vaihtoehtoinen kirja luettavaksi mielenterveys- ja päihdetyön kurssilla. Silloin tätä ei lainastosta saanut ilman pitkää jonotusaikaa, joten jäi lukematta. Koskaan ei ole liian myöhäistä .......

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli upea kirja Kirsti. Varis oli rehellinen ja avoin avioliitostaan, silti ei tullut mitään tirkistelyn makua. Ihmettelen miten hän jaksoi ja pysyi itse kasassa.

      Poista

KIITOS kommentistasi ♥ THANK YOU for your comment ♥

HUOM! Kaikki jonkun mainoslinkin sisältävät kommentit poistetaan. - OBS! All comments containing an advertising link shall be removed.

Kirja vieköön! ei pidä lukijarekisteriä eikä kerää minkäänlaisia lukijatietoja itse. Blogger-blogina noudatamme Googlen yksityisyydensuojakäytäntöä. Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivultaYksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.