Kimalaispäivä on nimensä mukaisesti tulvillaan maaseudun kesän lumoa, laineiden liplatusta ja niitetyn heinän lapsuuteen vievää tuoksua. Kokoelma on tulvillaan myös tuoreen isän onnea, sillä herkimmät runot hän on kirjoittanut pienelle tyttärelleen ja vaimolleen:
Kuinka sinä tulit. Tähtipöly peittona
ympärilläsi, pieni sydän jo lyömässä,
pienet sormet ojentumassa auki ja kiinni
kuin jokisimpukan kuoret. Rauha, olen tässä,
sinun luonasi - tämä on ääni, jonka pian
tunnistat ja joka sanoo, että kaikki on hyvin,
älä unohda, että kaikki on hyvin.
(...)
Olet äsken syntynyt tyttö,
mutta jalkasi ovat vanhat, kuin ne olisivat
kulkeneet läpi koko avaruuden, etsien, etsien.
...
Kesä puhaltaa verhot valloilleen,
tuuli mereltä lehahtaa hiljaiseen huoneeseen,
jossa te nukutte, te kaksi,
joiden onni on selvä,
Ja kello kulkee joka minuutti
pari sekuntia takaperin.
Ajatukset seilaavat luontohavainnoissa, luonnonilmiöissä ja tuon pohjoisvirolaisen kylän historiassakin. Runopuhe on hiljaista ja seesteistä, kauniisti soljuvaa. Siitä huokuu hiljainen onni. Kimalaispäivä on omiaan luettavaksi mökkilaiturilla tai saaristoluodon silokalliolla lokkien ja tiirojen syöksähdellessä. Nämä runot ovat epäilemättä erittäin tärkeitä Mathuralle itselleen. Tosin minä koin että kauneutta oli kenties jopa liikaakin, unettavuuteen asti, pieni särmä olisi terävöittänyt säkeitä. Kaunista, kesäistä ja nostalgista - leijailevaa kuin poutapilvet sinisellä taivaalla.
Kimalaispäivä
Alkuteos Kumalasepäev 2012
Suomentanut Katja Meriluoto
Kansi Taivo Org
Basam Books 2015
***
Kirjastosta
_______________
Muualla sanottua: Kiiltomato / Siru Valleala, Mummo matkalla,
Mathura on julkaissut Virossa kahdeksan runokokoelmaa sekä matkakirjan, ja hänet tunnetaan kotimaassaan myös kääntäjänä ja kuvataiteilijana.Kimalaispäivä on eräänlainen runomuotoinen päiväkirja, joka tallettaa niin hellekesän kuumuuden kuin unettavat sadepäivätkin, kunnes kesän on taas aika väistyä syksyn viileyden tieltä.
Ihanat kesäiset kuvat maitohorsma- ja mesiangervoniitystä on ottanut blogiystäväni Luisella, jonka blogi on nimeltään Tra Italia e Finlandia. Luisella kertoo meille suomalaisille Italiasta ja italialaisille Suomesta. Kiva blogi, jossa voi harjoitella omaa italian kieltään myös. - Thank you Luisella so much for the photos ❤︎
❤︎
SusuPetal luki Kerttu Lehdon Wikken kulmalla
Esther kirjoitti runon Juureni
Lukuhaaste Rakas Viro juhlistaa Viron 100-vuotista itsenäisyyttä.
SusuPetal luki Kerttu Lehdon Wikken kulmalla
Esther kirjoitti runon Juureni
Lukuhaaste Rakas Viro juhlistaa Viron 100-vuotista itsenäisyyttä.
Tämä Kimalaispäivän teemat sopivat hyvin tämän kesän tunnelmiin myös täällä.
VastaaPoistaPitäisi alkaakin lukea runoja. Miten herkkä onkaan Mathuran pienelle tyttärelleen kirjoittama runo.
Tämä kohta kolahti eniten: "Olet vastasyntynyt tyttö, mutta jalkasi ovat vankat ....."
Nimimerkki: Viiden vastasyntyneen tyttärensä tukevia jalkoja ihmetellyt äiti.
Kiitos Riitta ja hyvää Runosunnuntaita!
Nämä olivat kepeitä ja nostalgisia runoja, taustalla kuitenkin surumielisyyttä elämän kiertokulusta. Mathura muisteli esim. kuollutta isoäitiään. Kauneimpia juurikin nuo tyttärelle ja vaimolle kirjoitetut, elämän onnea huokuvat runot. Hyvää runosunnuntaita Kirsti.
PoistaMathura piirtää sanoja teemallisiksi kokonaisuuksiksi herkällä ja kauniilla kädellä!
VastaaPoistaTämä pienimuotoinen ja viehko teos toi raikkaan tuulahduksen merentuoksua ja rakkaita muistoja niistä koskaan loppumattomista lapsuuden kesistä ja kaislojen ajattomaan aikaan tuudittavasta suhinasta, somiaa:)
Somiaa - juurikin niin <3 Minulle tuli mieleen kuivuvan heinän tuoksu ja heinäseipäät, joihin me lapsina kaivauduttiin piiloon :) Nykyään on enää niitä muovipäällysteisiä isoja pallukoita.
PoistaLapsen syntyessä vanhempi muuttuu vereslihaksi, tunteet ovat avoimet, paljaat, pinnassa.
VastaaPoistaTuttuja, samaistuttavia tunteita noissa Mathuran säkeissä.
Kesäpäivien kuumuus, nostalgisuus, luonnon kuvaaminen...hmmm, jotenkin tuntuu, että niistä on kirjoitettu niin paljon ja samankaltaisesti. Ehkä ne siksi vetoavatkin ihmisiin, tuttua ja turvallista, oma kokemus muiden sanoittamana.
Itse en enää niin kauheasti innostu tämän kaltaisesta lyriikasta. Niin kuin sanoit, runot ovat tärkeitä kirjoittajalle itselleen.
Ja niinhän sen pitääkin olla.
Onneksi kaikesta ei tarvitse tykätä.
Vilvoittavia tuulia sunnuntaihisi, Riitta! Mukana runosunnuntaissa totta kai, julkaisun linkin tuttuun tapaan nimessäni.
Hyvinpä luit rivien välistä Susu :) Tosissani yritin päästä tähän kokoelmaan sisään, mutta vaikeaa oli. Liian tasaista, liian kaunista = unettavaa - mutta kepeäksi kesälukemiseksi toki sopii.
PoistaKiitos osallistumisestasi runosunnuntaihin!
Forgot to compliment Luises's charming photos!
PoistaYes, Luisella has always stunning photos! And I find it so great that she tells about Finland to Italians & vice versa! She is a real 'Finland Ambassador' !!!
PoistaLuonto on tuttua ja turvallista,siitä saa voimaa ja iloa,sanat se antaa ja kokemusta,elämää. Mutta toki niin tavallistakin. Syntymä se kaiken alku. Mukana minäkin runosunnuntaissa :)
VastaaPoistaRentouttavaa sunnuntaita sinulle sinne!
Kiitos hienosta runosta Esther - aurinkoista runosunnuntaita!
PoistaHello Riitta,
VastaaPoistathanks for your kind words and thanks to SusuPetal too. I am happy to share my photos of the beautiful Finnish countryside! (I had only now time to see your pages, because we spent the whole day out: a lot of happenings in Forssa). I wish you a nice week ahead and meet you on Floral Passions, as always!
Yes, we'll meet for sure! These photos are icing on a cake of this poetry post because the poet tells us about summer at North-Estonian countryside. I suppose the scenery is similar with maistohorma & grey old barns. Thank you so much <3
PoistaMathura on mulle ihan vieras, joten luin postauksesi suurella kiinnostuksella. Herkästi on runoilija kuvannut lapsen syntymän aiheuttamaa mullistusta, maailman kääntymistä uuteen asentoon.
VastaaPoistaMathura on taiteilijanimi, oikealta nimeltään hän on Margus Lattik. Paljon julkaistu Virossa, mutta vain tämä yksi suomennettu. Tämä oli seesteinen ja soljuva. Olisin kaivannut jotain särmää, mutta ei se tietysti tähän kokonaisuuteen olisi sopinutkaan.
Poista