Mary Ann Shaffer & Annie Barrows
Tämä hurmaava ja persoonallinen kirjeromaani vie vuoteen 1946. Toinen maailmansota on juuri päättynyt ja Englannin Kanaalisaariin kuuluva Guernsey vapautunut viisi vuotta kestäneestä saksalaismiehityksestä. Lontoolainen kirjailija Juliet Ashton on vähän tyhjän päällä. Sotavuosina hänen Izzy Bickerstaff -pseudonyymillä kirjoittamansa kolumnit olivat suuri menestys. Nyt pitäisi kiireen vilkkaa keksiä uusi vetävä aihe, mutta ideat ovat vähissä.
Sattumoisin yksi Julietin kirjoista on joutunut guernseyläisen sikafarmari Dawsey Adamsin haltuun ja tämä pyytää kirjeitse Julietilta apua sen kirjoittajan, Charles Lambin, teosten etsinnässä. Siitä se sitten alkaa - tämä nostalgiahyppy aikaan, jolloin ei ollut sähköposteja eikä kaikilla edes puhelinta. Mutta kirjeet kulkivat ja niissä lörpöteltiin ja kerrottiin ummet ja lammet. Adams tutustuttaa kirjeissään Julietin Guernseyn kirjallisen piirin persoonallisiin jäseniin. Juliet saa tietää mistä noin hulvaton nimi tuli, miksi piiri perustettiin ja miten saarella saksalaismiehityksen aikana pärjättiin.
Pian alkaa tulla tukuttain kirjeitä Guernseystä, kymmeniltä kirjallisen piirin jäseniltä. Juliet kiinnostuu heistä siinä määrin, että koluaa kaikki Lontoon arkistot etsiessään tietoa Guernseystä ja haluaa matkustaa itse paikan päälle. Saari on karu ja köyhä, ihmiset yksinkertaisia mutta lämpimiä, ja Juliet otetaan vastaan kuin perheenjäsen. Julietin sydänkin alkaa sykkiä kiivaammin erään herran läheisyydessä.
Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville oli hurmaavaa luettavaa. Meille suomalaisille Kanaalisaaret on kaukainen paikka emmekä paljoakaan niistä tiedä. Siksi pidin paljon etenkin kirjan alkuosasta ja sen informatiivisuudesta. Loppua kohden tarina kääntyi vähän liikaa chick-litin suuntaan ollakseen minun makuuni, kirjeetkin tuntuivat menettäneen tenhonsa. Eloisasti ja hauskasti kirjoitettu teos ilman muuta. Lopuksi voisin todeta, että loppu oli kuin saduissa: hyvis sai hyviksensä, pahis jäi lehdellä soittelemaan.
Mary Ann Shaffer & Annie Barrows
The Guernsey Literary and Potato Peel Pie Society 2008
Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville
Suomentanut Jaana Kapari-Jatta
Otava 2010
***
Kirjastosta
_______________
Kirjasta on blogattu runsaasti, tässä muutama: Eniten minua kiinnostaa tie, Kirjan pauloissa, Leena Lumi, P.S. Rakastan kirjoja
Taustakuva täältä.
Minusta tämä oli ihana kirja, jossa kirjemuoto toimi hyvin, varsinkin alkupuolella. Kirjailija käytti taitavasti eri henkilöiden kirjeitä näkökulmien varioimiseen.
VastaaPoistaKyllä vain. Kirjeissä oli ihana, rupatteleva tuntu - ei kukaan sellaisia sähköposteja nykyään kirjoittele :) Guernseyn historiaan oli hienoa tutustua ja pula-ajan kuva oli osuvaa. Todella kiva, loppupuolella vähän lopahti.
PoistaEräs ystävä suositteli tätä kirjaa kovasti ja sain kirjan häneltä lainaan. Muutaman sivun luin ja ne olivat niin paljon chick litiä, että sillä kertaa lopetin. Näillä kuumilla keleillä dekkarit ja chick lit ovat parasta luettavaa.
VastaaPoistaRiippuu niin paljon lukemishetken mielentilasta. Chick-lit ei ole yhtään mun juttu, mutta nyt oli hyvä sauma. Alussa oli hankala päästä kirjaan sisään, mutta alkuosa oli tosi kiinnostava. Sitten vähän petyin, niin kuin monesti käy. Kirjailijoilla ehkä into tai ideat loppuvat. Kirjan kunnialla loppuun saattaminen on haasteellista.
PoistaChick-lit ei ole minunkaan juttuni, mutta luen sitä silloin tällöin. Tämä kirja meni sitten minun uneeni, eli näin unta, että aloin lukemaan sitä, enkä päässyt yhtään eteenpäin. Onkohan se enne?
PoistaEhkä sun pitää antaa tälle uusi mahdollisuus Mai :) Mukavaa elokuun loppua.
Poista