Elizabeth Strout - Kaikki on mahdollista

Elizabeth Stroutin Nimeni on Lucy Barton hurmasi minut ja koko blogistanian. Kirjabloggaajat äänestivät sen vuoden 2018 parhaaksi käännösromaaniksi. Kaikki on mahdollista on tavallaan jatkumoa Lucyn tarinalle, mutta itsenäisesti luettavissa. Tämä yhdeksän toisiinsa linkittyvän novellin kokoelma pureutuu raadollisesti ja suoraan Lucyn kotikaupungin, Amgashin asukkaitten elämään ja heidän peittelemiinsä salaisuuksiin. Amgash on fiktiivinen, kurja ja köyhä pikkukaupunki keskellä Illinoisin horisonttiin asti ulottuvia soija- ja maissipeltoja.

Kokoelman nimen voi mielestäni tulkita ainakin kahdella tavalla. Mitä kivistävimmät ja häpeällisimmät teot ja kokemukset ovat mahdollisia ihmisen elämässä, ja pienessä sisäänlämpiävässä yhteisössä niistä on vaiettava kuin simpukka. Silti kaikki tietävät, ainakin suunnilleen. Nimi voi viitata myös ns. periamerikkalaiseen unelmaan: monet henkilöhahmot ovat saaneet otteen elämästään ja nousseet äärimmäisestä köyhyydestä hyvään toimeentuloon, jopa rikkauksiin. On sitten eri asia ovatko he onnellisia. Tuskin, sillä lapsuuden kovat kokemukset painavat heidän mieltään edelleen.

Ehkä traagisin novelli oli Sisko, joka kertoo menestykseen nousseen ja newyorkilaistuneen Lucyn vierailusta lapsuudenkodissaan. Lucy saapuu Amgashiin parinkymmenen vuoden jälkeen; isä ja äiti ovat kuolleet kauan sitten, mutta yksinkertainen ja köyhyyteen jämähtänyt Pete-veli asuu edelleen kotitaloa. Sinne myös sisko Vicky saapuu kuuluisaa siskoaan tapaamaan. Kotitalo on rähjäinen eivätkä Peten ponnekkaat siivoamisyritykset paljonkaan tunnelmaa kohenna. Lihavuudestaan kärsivä Vicky on katkera ja käärmeissään laihalle siskolleen Lucylle, koska tämä lähti pois. Hän naljailee siskonsa totuudellisista lauseista ja vaatii tätä kirjoittamaan todenmukaisesti heidän traagisesta lapsuudestaan. Mutta Lucy romahtaa. Äkkiä tutut nurkat kaatuvat päälle ja lapsuudesta puhuminen vyöryy yli. Hän ei kestä ajatella lapsuutensa karmivaa todellisuutta, vaan saa vaikean paniikkikohtauksen.  

Lucyn ikätoverit Amgashissa ovat kaikki kohdanneet traagisia tapahtumia lapsuudessaan. He elävät painavan häpeän ikeen alla miten kuten. Elizabeth Stroutin hahmot ovat kärsineet, mutta silti jatkaneet elämäänsä - sekin on mahdollista. Tämä meni ihon alle - ihmisten pahuus, hyväksikäytöt ja kurjuuden syvyys järkyttivät, mutta kyllä tämä hyvin synkkä oli. Aivan samaan lumoon en päässyt kuin Nimeni on Lucy Bartonin kanssa. Virheeni oli ehkä se, että luin tätä yhteen menoon kuin romaania, jolloin lukuisat henkilönimet pyörivät sekamelskana päässäni ja kaikki kamaluus vyöryi päälle.

Kaikki on mahdollista on kasauma koskettavia ja traagisia kohtaloita ja ihmisiä, jotka heiluvat ja huojuvat tuulessa elämän riepoteltavina alueen lukuisten tuulimyllyjen tavoin.

Elizabeth Strout - Kaikki on mahdollista
Alkuteos Anything is Possible 2017
Suomentanut Kristiina Rikman
Tammi 2019
****
Kirjastosta
_______________

Muissa blogeissa Leena, Mai