4. huhtikuuta 2019

Elizabeth Strout - Kaikki on mahdollista


Elizabeth Stroutin Nimeni on Lucy Barton hurmasi minut ja koko blogistanian. Kirjabloggaajat äänestivät sen vuoden 2018 parhaaksi käännösromaaniksi. Kaikki on mahdollista on tavallaan jatkumoa Lucyn tarinalle, mutta itsenäisesti luettavissa. Tämä yhdeksän toisiinsa linkittyvän novellin kokoelma pureutuu raadollisesti ja suoraan Lucyn kotikaupungin, Amgashin asukkaitten elämään ja heidän peittelemiinsä salaisuuksiin. Amgash on fiktiivinen, kurja ja köyhä pikkukaupunki keskellä Illinoisin horisonttiin asti ulottuvia soija- ja maissipeltoja.

Kokoelman nimen voi mielestäni tulkita ainakin kahdella tavalla. Mitä kivistävimmät ja häpeällisimmät teot ja kokemukset ovat mahdollisia ihmisen elämässä, ja pienessä sisäänlämpiävässä yhteisössä niistä on vaiettava kuin simpukka. Silti kaikki tietävät, ainakin suunnilleen. Nimi voi viitata myös ns. periamerikkalaiseen unelmaan: monet henkilöhahmot ovat saaneet otteen elämästään ja nousseet äärimmäisestä köyhyydestä hyvään toimeentuloon, jopa rikkauksiin. On sitten eri asia ovatko he onnellisia. Tuskin, sillä lapsuuden kovat kokemukset painavat heidän mieltään edelleen.

Ehkä traagisin novelli oli Sisko, joka kertoo menestykseen nousseen ja newyorkilaistuneen Lucyn vierailusta lapsuudenkodissaan. Lucy saapuu Amgashiin parinkymmenen vuoden jälkeen; isä ja äiti ovat kuolleet kauan sitten, mutta yksinkertainen ja köyhyyteen jämähtänyt Pete-veli asuu edelleen kotitaloa. Sinne myös sisko Vicky saapuu kuuluisaa siskoaan tapaamaan. Kotitalo on rähjäinen eivätkä Peten ponnekkaat siivoamisyritykset paljonkaan tunnelmaa kohenna. Lihavuudestaan kärsivä Vicky on katkera ja käärmeissään laihalle siskolleen Lucylle, koska tämä lähti pois. Hän naljailee siskonsa totuudellisista lauseista ja vaatii tätä kirjoittamaan todenmukaisesti heidän traagisesta lapsuudestaan. Mutta Lucy romahtaa. Äkkiä tutut nurkat kaatuvat päälle ja lapsuudesta puhuminen vyöryy yli. Hän ei kestä ajatella lapsuutensa karmivaa todellisuutta, vaan saa vaikean paniikkikohtauksen.  

Lucyn ikätoverit Amgashissa ovat kaikki kohdanneet traagisia tapahtumia lapsuudessaan. He elävät painavan häpeän ikeen alla miten kuten. Elizabeth Stroutin hahmot ovat kärsineet, mutta silti jatkaneet elämäänsä - sekin on mahdollista. Tämä meni ihon alle - ihmisten pahuus, hyväksikäytöt ja kurjuuden syvyys järkyttivät, mutta kyllä tämä hyvin synkkä oli. Aivan samaan lumoon en päässyt kuin Nimeni on Lucy Bartonin kanssa. Virheeni oli ehkä se, että luin tätä yhteen menoon kuin romaania, jolloin lukuisat henkilönimet pyörivät sekamelskana päässäni ja kaikki kamaluus vyöryi päälle.

Kaikki on mahdollista on kasauma koskettavia ja traagisia kohtaloita ja ihmisiä, jotka heiluvat ja huojuvat tuulessa elämän riepoteltavina alueen lukuisten tuulimyllyjen tavoin.

Elizabeth Strout - Kaikki on mahdollista
Alkuteos Anything is Possible 2017
Suomentanut Kristiina Rikman
Tammi 2019
****
Kirjastosta
_______________

Muissa blogeissa LeenaMai

7 kommenttia:

  1. Taas yksi kirjailija lisää seuraavalle kirjastoreissulleni. Kiitos esittelystä, Riitta, tämä Strout täytyy laittaa muistiin heti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lue järjestyksessä Eeva! Nimeni on Lucy Barton oli iso elämys; tämän kakkososan koin aika synkäksi. mutta monet kollegat ovat tämänkin kanssa olleet ihan pähkinöinä. Hieno kirjailija ilman muuta!

      Poista
  2. Nimeni on Lucy Barton taitaa olla kirja, joka pitää ihan itselleen hankkia. Niin tavattomasti olen joka taholta kuullut vain kehuja siitä, että kirjaostoksille mars!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se upea teos on. Pidin siitä, että Strout ei kirjoittanut kaikkia Lucyn kokemia kamaluuksia auki, vaan jätti lukijalle johtopäätösten teon.

      Poista
  3. Minua se ensimmäinen kirja (My Name Is Lucy Barton) ei säväyttänyt: se oli ihan ok, mutta minulle ei enempää. Mietin viitsinkö tätä jatkoa edes lukea. Kirjoituksesti on kyllä kiinnostava ja puoltaisi lukemista, mutta hmmm.. ehkäilen vielä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En osaa sanoa sinulle Elegia juuta enkä jaata. Ehkä bloggauksestani kuultaa se, etten erityisesti innostunut tästä. Hyvin Strout kirjoittaa, ei siinä mitään, mutta en mitenkään 'jalostunut'. Elämystähän me mm. lukemisella haetaan...

      Poista
    2. Juu, mietinkin niin että kun sinä et tästä innostunut, minä saattaisin innostua. Kun minähän en innostunut siitä ensimmäisestä. Joskus innostumiset menevät päittäin :D Mutta mietinpä vielä, kun se ensimmäinen osa ei varsinaisesti houkuttele jatkamaan. Onneksi asiaa ei tarvitse nyt päättää. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi - Thank you for your comment ♥ Poistan kaikki jonkun mainoslinkin sisältävät kommentit. All comments containing an advertising link shall be removed.

Kirja vieköön! ei pidä lukijarekisteriä eikä kerää minkäänlaisia lukijatietoja. Blogger-blogina Kirja vieköön! noudattaa Googlen yksityisyydensuojakäytäntöä. Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivulta Yksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.