14. lokakuuta 2019

Sofi Oksanen - Koirapuisto


Sofi Oksasen aiheet eivät koskaan ole keveitä. Koirapuistossa kirjailija paneutuu köyhien ukrainalaistyttöjen elämän vähiin vaihtoehtoihin ja rinnastaa terävästi elämän vauraassa ja hyvinvoivassa Suomessa ja Ukrainassa, maassa, jossa elämän realiteetit ovat aivan toiset. Teoksen päähenkilö on virolais-ukrainalainen Olenka, jonka isä riuhtaisee tyttärensä ja vaimonsa tutusta ympäristöstä Tallinnasta ukrainalaiseen peräkylään, koska tuottoisat hämäräbisnekset odottavat. Myttyynhän ne tietysti menevät.

Olenka ei viihdy, vaan karkaa nuorena Pariisin mallimarkkinoille. Mallinura ei kuitenkaan etene ja hän joutuu palaamaan häntä koipien välissä takaisin kotiin unikkokeittiön äärelle. Ura urkenee maassa rehottavassa kohdunvuokraus-, hedelmöityshoito- ja munasolubisneksessä. Ukrainalaistytöillä on näet munasarjoissaan ja kohdussaan lippu parempaan elämään. Länsimaiset lapsettomat parit pitävät ukrainalaistyttöjen valkoisesta ulkonäöstä ja siitä, että voivat netissä shoppailla itselleen sopivin ominaisuuksin varustetun lapsen, valinnan mukaan tytön tai pojan, tai vaikka lapselle musikaalisen tai matemaattisen lahjakkuuden. Netissä on linkkejä pilvin pimein. Joku aika sitten googlatessa näin myös munasolujen lahjoittajien tai kohtuaan vuokraavien kasvokuvat, mutta tämä sivusto näyttää heidät vain ohjelmaan kirjautuneille. Hurjalta tuntuu silti, klik.

Olin päässyt pitkälle. Oli auto, oli asunto, oli työ, oli omia luottokortteja. Oli mies, oli sydän­ääniä. Oli kokonainen kattaus elämää ja paljon menetettävää.

Olenka on skarppi nainen, joka etenee firman luovuttajien päälliköksi. Lapsuuden perhetutusta Dariasta tulee hänen tärkein luovuttajansa, sillä tyttö valitaan Ukrainan mafian ison kihon Velesin pojan Viktor Kravetsin perheelle luovuttajaksi. Olenkalla pyyhkii nyt loistavasti: on luksusasunto, matkoja ja rahaa, ja myös tärkeä burjaattirakastettu Romka, aasialaisten silmiensä vuoksi japanilaiseksi kutsuttu. Mutta asiat mutkistuvat, kun tuore isä Viktor murhataan ja Olenka lavastetaan aukottomin todistein syylliseksi. Romka on näet Kravetsin perheen henkivartija, jonka on määrä toteuttaa perhen puolesta kosto, silmä silmästä -periaatteella:

Oli selvää, ettei loppu voisi olla nopea. Sen pitäisi kestää. Kynsi kynneltä, hius hiukselta, silmä silmältä. Ei mitään siistiä reikää otsaan.

Olenka ei uskalla luottaa rakkauteensa, vaan pakenee henkensä hädässä Helsinkiin. Hän sulautuu varjoihin ja joutuu vaihtamaan luksuselämänsä siivoojan työhön. Helsinkiläisessä koirapuistossa hän seuraa silmä tarkkana päivästä toiseen helsinkiläistä lapsiperhettä, jonka lapset ovat saaneet alkunsa ukrainalaistyttöjen munasoluista. Mutta eräänä päivänä Daria istahtaa samalle penkille. Olenkan hätäännys ja pelko kasvavat, ja rinki hänen ympärillään kiristyy.

Oksasen juonikuvio oli monimutkainen, mutta nautin hänen tyylistään. Olenkan ja Darian henkilöt jäivät vähän koleiksi, mutta he olivatkin alituisen pelon ja varuillaanolon tuotteita. Heidän maailmansa oli painajaismainen ja kolkko  - siellä vallitsivat korruptio ja viidakon lait.  Koin, että olisi pitänyt tietää enemmän Ukrainan / Neuvostoliiton historiasta, jotta kaikki olisi auennut. Svetlana Alekšijevitsin kirjoista olen lukenut mm. tuosta asunto-osakkeilla keinottelusta Neuvostoliiton romahdettua. Koirapuisto oli teos, joka sai tuntemaan kiitollisuutta siitä, että on suomalainen.

Ukrainan villi hedelmöitysbisnes on hurjaa, ymmärrettävänä motiivina raha ja toimeentulo, mutta se on tyttöjen terveydelle vaarallista: ahneuksissaan monet jatkavat luovuttamista liian kauan. Suurten hormonimäärien seurauksena saattaa olla mielenterveyden häiriöitä, kuumia aaltoja, ja kenties lapsettomuutta ja syöpää. Teos avasi silmiäni tästä minulle tuntematttomasta aiheesta ja toi tietysti Ukrainan nykytilanteen esille. Uskon, että Oksanen on tehnyt perusteellisen taustatyön ja jossain haastattelussa hän sanoikin oleskelleensa maassa kirjoitusprosessin aikana. Pidin kirjan toiveikkaasta loppuluvusta.

Sofi Oksanen - Koirapuisto
Like 2019
Kirjastosta
_______________

Muissa blogeissa: Kirjasähkökäyrä, Kulttuuri kukoistaaLuettua ja maistettua
Kirjailijan haastattelu Ilta-Sanomissa

Ennen blogiaika olen lukenut kirjailijalta Kun kyyhkyset katosivat, Puhdistuksen ja Stalinin lehmät. Kaksi viimeksi mainittua ovat ehdottomia suosikkejani.

Koirapuisto on kahdessa aikatasossa vyöryvä kertomus nykypäivän Helsingistä ja Ukrainan itsenäisyyden vuosista, hedelmöitysbisneksestä ja korruptiosta. Samalla se on syvän inhimillinen tarina uskollisuudesta, rakkaudesta ja lapsensa menettäneestä naisesta.  - Kustantaja


Sofi Oksanen puhuu Koirapuistosta Helsingin kirjamessuilla
lauantaina klo 15.00, Senaatintori

13 kommenttia:

  1. Varasin kyseisen kirjan kirjastosta ja aloitin mielenkiinnolla. Mutta kun olin lukenut ehkä viidesosan minun oli vain todettava että tätä kirjaa en jaksa lukea, olkoon vaikka kuinka hyviä arvosteluja saanut. Tuntui ettei se varsinainen tarina ollenkaan ala. Vein kirjan takaisin kirjastoon pettynein mielin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä on jonkun verran pamfletinomaisuutta ja hedelmöitys- ym. bisneksellä on iso rooli. Mielenkiintoinen aihe, mutta ehkä ei minuakaan koskettanut tunteen tasolla samoin kuin vaikkapa Puhdistus.

      Poista
  2. Saan Sofi Oksasen kirjoja lahjoiksi lapsilta. Tämä odottaa korkkaamattomana hyllyssä.
    Otan se ensimmäiseksi luettavaksi, kun pääsen kotiin. Kiitos Riitta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä mielenkiintoinen on! Mukavia lomapäiviä.

      Poista
  3. Kiitos Riitta. Tämä on huippuhyvä kirja. Oksanen on todella hyvä kertomaan uskottavia tarinoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidän siitä, että Oksanen vie minulle outoon kulttuuriin. Osaa arvostaa Suomea taas vähän enemmän!

      Poista
  4. Kiitos kirjan esittelystä. Olen kirjastossa jonotuslistalla. Sofi Oksanen on melkein kuin idoli minulle. Olen lukenut kaikki hänen kirjansa. Puhdistus oli järisyttävän hyvä kirja. Ja eihän kukaan kirjailija yleensä kirjoita melkein täydellistä kirjaa joka kerta. Luulen, että tulen todella nauttimaan tästä uusimmasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen lukenut Puhdistuksen kaksi kertaa, suomeksi ja espanjaksi :) Se on mielettömän hyvä! Myös Stalinin lehmät iski minuun. Bloggarikollegat ovat kehuneet kovasti myös Baby Janea, aion lukea sen kunhan ehdin. Ukrainan hedelmöityshoitobisnes on hurjaa, ei tarvitse kuin vähän googlailla. Tyttöjen / naisten motiivit ovat ymmärrettäviä: toimeentulo.

      Poista
  5. Sofi on kirjailijana aina ollut kiinnostava - myös ulkonäöltään. Hänen teoksensa puhuttavat vuosi toisensa jälkeen. Hurjinta on se ajatus, kun ydintarina ei ole keksittyä vaan täyttä totta.

    Uusin teos herättää huomion jo kansillaan ja nimellään. Mitä? Paremman elämän avaimet vetävät sanattomaksi, mutta on siinä ymmärtäminen mukana. Keinot on monet ja kuka niihin tarttuu. Kaikki eivät edes ajattele, mitä on olemassa. Tämä on ehdottomasti aihealue, joka on mielenkiintoinen. Maailmalla on niin moni asia toisin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan se, että taustalla on faktaa! Pysäyttävää oli lukea Koirapuistosta ja netistä ukrainalaisnaisten elämästä, jossa ns. normaalit toimeentulomahdollisuudet ovat aikasten olemattomat.

      Poista
    2. Totta. Tämä pitää lukea. Ehdottomasti!

      Poista
  6. Minä sain tästä todella paljon tietoa Ukrainasta ja nimenomaan siitä, että mietin Neuvostoliiton romahtaminen vaikutti vapautuneiden kansojen elämään. Tänä kesänä tämä kirja tuntuu entistä ajankohtaisemmalta, kun ukrainalaiset mansikanpoimijat ovat olleet esillä mediassa. Minusta kirjan johtaja teema ei niinkään ole hedelmöitysbisnes kuin se, mitä yksilölle tapahtuu, kun valtio romahtaa. Ja ajatelkaa: Siitä romahdukesta on kohta 30 vuotta!

    Minusta kirjan ongelma oli sen juoni. Liian monimutkainen, uuvuttava. Juonen perustelu tukahdutti alleen kaiken muun. Kirjan henkilöt jäivät minulle etäisiksi.

    Sofi Oksassa on muuten mielestäni jotain samaa kuin Pajtim Statovcissa. Kummankin kirjailijan luomat henkilöhahmot eivät ole erityisen lämpimiä tai suoranaista ihastusta tai edes empatiaa herättäviä. Kumpikin kuvaa ihmisyyden raadollisuutta.

    VastaaPoista
  7. Aivan mahtava kirja. Hieno tapa kirjoittaa ja ennenkaikkea mielenkiintoinen.

    VastaaPoista

Thank you for your comment ♥ All comments containing an advertising link shall be removed.

Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivulta Yksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.