Miehiä on kolme tai neljä. En ole varma, sillä en erota heitä kunnolla. Minut on huumattu. Oloni on turta ja sekava, mutta ei hyvällä tavalla. Minä tunnen. Minä tunnen ja tiedostan kaiken ympärilläni tapahtuvan, ja sitä he juuri haluavatkin. He haluavat minun tietävän. He haluavat, että tiedän olevani heidän. He tekevät minulle mitä haluavat. He ottavat minut miten haluavat. Olen täysin heidän armoillaan. Ja juuri siitä he nauttivat.
Vietän tällä viikolla blogissa Myllylahden dekkariviikkoa ja tarjoan vinkkejä isänpäiväksi. Toki isät lukevat muutakin kuin dekkareita, mutta jännitys lienee aina oikeaan osuva valinta. Heinolassa asuva Joonas Koskimaa (s. 1987) on aiemmin julkaissut jo neljä rikosromaania, ja Särkynyt aloittaa uuden dekkarisarjan, joka kertoo Helsingin rikospoliisin rikosylikonstaapeli Ella Salosta ja yksityiselämänsä pahasti solmuun saaneesta KRP:n Tuomas Nygrenistä.
Hotelli Tornin VIP-sviitistä löytyy murhattuna entinen ulkoministeri, nykyinen Suomen pankin pääjohtaja Ville Herkko. Myös hänen seurassaan ollut nuori prostituoitu on teloitettu ammattitappajan tyyliin. Korkean tason skandaalimainen murha tuo KRP:n automaattisesti mukaan tutkintaan. Ilmenee, että Tornin kahdeksannessa kerroksessa ei ole valvontakameroita, koska VIP-vieraat ovat itse niin toivoneet. VIP- vieraat voivat varata huoneen anonyymisti ja tuoda sinne vieraitaan kenenkään tietämättä.
Ella Salo on nuori, ärhäkkä ja itsenäinen rikostutkija, jota ärsyttää KRP:n holhous, etenkin kun hänen ristikseen pantu Tuomas Nygren haisee vanhalta viinalta ja tulee töihin miten sattuu. Mies hukuttaa murheitaan viinaan, koska kipuilee avioeron ja loputtoman huoltajuuskiistan keskellä. Ex-vaimo vaatii yksinhuoltajuutta ja valvottuja tapaamisia vedoten miehen juomiseen. Ellan ja Tuomaksen yhteistyö takkuilee pahasti, mutta ei auta.
Tapaus johdattaa heidät parituksen ja prostituoituja raiskaavan korkean tason herrapiirin jäljille. Nämä miehet ovat kuvottavia ja julmia sadisteja, joita kiihottaa uhrinsa nöyryyttäminen ja pahoinpitely. Samaan aikaan apulaissyyttäjä Johanna Veitola on kehittelemässä juttua tietolähteenään nuori prostituoitu Vera Ivanova. Juttu on melkein paketissa, mutta sitten tyttö ei saavukaan tapaamiseen. Veitolan kimppuun käydään syyttäjänviraston parkkihallissa ja pelotellaan luopumaan jutusta. Nainen ei kuitenkaan halua luopua jutustaan ja yhtenä päivänä hän katoaa jäljettömiin.
Juonenkulun lomassa on kursiivilla painettuja osuuksia, joissa Vera kertoo elämästään. Hän on serbitaustainen nuori nainen ja asunut Ruotsin Rynkebyssä. Veran osuudet näyttävät, miten helposti nuori tyttö joutuu huumekierteeseen ja rahan tarpeessaan myymään itseään. Vera todistaa Ruotsissa korkeiden poliitikkojen ja näiden seurassa olleen prostituoidun murhan, mutta onnistuu pakenemaan tilanteesta ja päättää aloittaa Suomessa uuden elämän. Mikään ei suju kuitenkaan, kuten tyttö unelmoi, ja pian hän on taas prostituutiokierteessä.
Kirjan alkuosassa on paljon uuden tutkijaparin taustoitusta ja poliisityön kuivahkoa kuvausta, mikä toki on mielenkiintoista sekin. Tutkinnassa tärkeä henkilö on tutkijatiimin nuori hakkeri Jenny Laine, joka tunkeutuu tuosta vaan tiedostoihin, tietokoneisiin ja valvontanauhoihin, mutta hyvästä työstään huolimatta Ella saa pettyä tytön epäluotettavuuteen. Helsingin alamaailma näyttäytyy dekkarissa karuna, pimeänä ja synkkänä: huumekauppaa, paritusta ja hyväksikäyttöä. Arvoitus on myöskin Amiraalina tunnettu palkkatappaja, useista eri maissa tehdyistä murhista Europolin etsimä.
Dekkarissa tapahtuu kolme murhaa ja lukijalle annetaan vinkkejä syyllisistä. Päätekijä tuli minulle yllätyksenä. Tutkittava prostituution ympärille kiertyvä juttu oli kuvottava ja sairas, ei mitään cosy crimea todellakaan. Juttu menee myös Ellan ihon alle ja hän on itsekin päästä hengestään. Tuomaksen nopean toiminnan ansiosta Ellan henki pelastuu, ja kuinka muuten voisi ollakaan: onhan uuden rikostutkijaparin jatkettava sarjan tuleviin osiin. Luulen, että tämä ensimmäinen case aloitti Ellan ja Tuomaksen vähittäisen hitsautumisen toistaan arvostavaksi työpariksi. Jännittävää nähdä, millainen heidän seuraava juttunsa on.
Joonas Koskimaa - Särkynyt
Myllylahti 2021
Arvostelukappale kustantajalta - kiitos!
___________________
Kirjallisuutta, elokuvia ja musiikkia harrastava Joonas Koskimaa (s.
1987) asuu Heinolassa avovaimon, kahden lapsen ja mäyräkoiran kanssa.
Ammatiltaan hän on tehdastyöntekijä, jota ei ole vielä korvattu
robotilla.
VIIKON MURHAMYLLY-DEKKARIT:
Joonas Koskimaa - Särkynyt 2.11.
Tero Somppi - Kaapattu 3.11.
Pertti Laine - Koston oikeutus 4.11.
Tommi Laiho - Uhanalaiset 5.11.
Kylläpäs näitä uusia dekkareita vaan tulee! Tästä en ollut kuullut aiemmin, kiitos esittelystä!
VastaaPoistaKyllä vaan, Suomesta & Pohjoismaista! Tämä oli naiselle aikasten kiduttava, jännittävä ja kuvottavakin.
PoistaKiitos vinkistä. Tämän otan lukulistalleni, kiva tutustua uusiin dekkaristeihin ja uuteen sarjaan.
VastaaPoistaTutkijaparissa on ainekset vaikka mihin! Varmasti tulee seuraavakin osa luettua.
PoistaOlet näköjään aloittanut dekkareiden lukuprojektin :)
VastaaPoistaEräässä dekkarisarjassa, jota luen, oli just teemana raiskaudet ja olipa siinä muutama murhakin. Tykkään siitä sarjasta ja henkilöhahmosta. Naisia ja tyttöjä raiskataan tosi paljon, mikä on valitettavaa.
Raiskaukset ovat törkeä juttu. Rangaistusten pitäisi olla kovempia.
PoistaSarjaa on helppo täydentää seuraavan vuoden isänpäivänä, sillä edellytyksellä, että lahjan saaja pitää kirjasta. Kiitos!
VastaaPoistaLuen kohtuullisen vähän dekkareita, mutta Myllylahden Maija innosti!
Poista