9. toukokuuta 2022

Christina Wahldén - Älä puhu kuolleista, Darwin #1


Ruotsalaisen Christina Wahldénin Darwin-dekkarisarjan aloitusosa Älä puhu kuolleista oli Ruotsissa ehdolla vuoden parhaaksi rikosromaaniksi 2020, mitä en yhtään ihmettele. Henkilöhahmot ovat mielenkiintoisia ja syviä, ja juoni taidokas. Lisäksi tapahtumien miljöö, Australian trooppisen Pohjoisterritorion pääkaupunki Darwin ja aboriginaalien ongelmat on kiinnostavasti ja asiantuntevasti kuvattu. Wahldén on opiskellut Australiassa ja sen jälkeenkin reissannut maata ristiin rastiin, joten hän tietää mistä puhuu. Jälkisanoissa hän sanoo mm.:

Kaikista maista, joissa asuu alkuperäisväestöä, Australiassa kaikkien kansalaisten yhdessä elämiseen ja yhdenvertaisiin elinoloihin liittyvät asiat on hoidettu huonoimmin. Haluan ulkopuolisena kuvailla aboriginaaleihin kohdistuvaa painostusta ja sitä, millaisia seurauksia sillä on koko yhteiskunnalle, ei vähiten naisille ja lapsille. // On melkoista tasapainottelua kuvailla Australian alkuperäisväestöä kaunokirjallisuudessa, jos ei kuulu siihen itse. Joidenkin mielestä se ei ole mahdollista eikä toivottavaa.

Kerron summittaisesti, mistä on kyse menemättä juonipaljastuksiin. Darwinissa viettää välivuotta Ruotsalainen taideopiskelija Greta, joka halusi kauas kotimaastaan jättääkseen hirvittävän perhetragedian taakseen. Hän asuu kimppakämpässä tietokonenörtti Lizin ja nuoren poliisiharjoittelija Jessin kanssa. Aamulenkillään Greta löytää rannasta naisen ruumiin, jonka ilmeisesti krokotiili on tappanut ja paloitellut. Ruumiinavauksessa selviää kuitenkin, että alkuperäiskansaan kuulunut nainen ei hukkunut, vaan hänet on surmattu muualla.

Tutkintaa johtaa parimetrinen ja punatukkainen Bluey, jonka intohimona on Abba. Hän tietää yhtyeestä pienimmätkin yksityiskohdat ja soittaa Abbaa täysillä autossaan. Ja kun hän haastattelee ruumiin löytänyttä Gretaa, sydän hypähtää: nainenhan on ilmetty Agnetha Fältskog! Blueyllä on aikuinen tytär Cat ja takanaan muutama epäonnistunut naissuhde. Viina on jäänyt ja mies on nyt raitis - poikkeus sekä Darwinissa että genren etsivien joukossa. Dekkarin alussa Bluey ottaa hoiviinsa orvoksi jääneen vallabin pennun, jonka nimeää Mangoksi, miten herttaista. Blueyn nuori kollega Jess kuuluu alkuperäisväestöön ja on harvinaisuus Darwinin poliisivoimissa. 

Voi että olikin timanttinen dekkari! Tarina imaisi mukaansa ja oli kiinnostavaa lukea Australian aboriginaalien synkästä ja sorretusta menneisyydestä. Heidän lapsiaan otettiin huostaan vielä 1970-luvullakin ja annettiin valkoisten kasvatettaviksi, mitä sittemmin hallitus on pyytänyt anteeksi. Haulla Stolen Generation löytyy paljon osumia, tässä yksi. Tässä dekkarissakin on yksi fiktiivinen  aboriginaalityttöjen nuorisovankila, Banksia House, jonka seinien sisälle on kaameaa katsoa. Sarjan toinen osa Syklonivaroitus ilmestyy syksyllä. Jännittävää nähdä, miten Bluey tulee sykloniin suhtautumaan, sillä hänen perheensä koki kovia vuoden 1974 hirveässä Tracy-syklonissa, joka tuhosi koko Darwinin kaupungin.

Inkeri Markkula käsittelee Kanadan alkuperäiskansojen sortoa ja Sixties Scoopia upeassa teoksessaan Maa joka ei koskaan sula.

Christina Wahldén - Älä puhu kuolleista Darwin #1
Alkuteos Nämn inte de döda
Suomentanut Jänis Louhivuori
Minerva 2022
Äänikirjan lukija Hannamaija Nikander
____________________

Christina Wahldén (s. 1965) on ruotsalainen kirjailija ja journalisti. Hän on kirjoittanut niin lapsille kuin aikuisille ja saanut lukuisia kirjallisuuspalkintoja, mm. Ruotsin vuoden parhaan lasten- ja nuortendekkarin palkinnon. Toimiessaan vuosia Svenska Dagbladetin rikostoimittajana hän raportoi ennen kaikkea naisiin ja tyttöihin kohdistuvasta rikollisuudesta, parisuhde- ja nk. kunniaväkivallasta sekä ihmiskaupasta. Australiaan Wahldén tutustui opiskellessaan dramaturgiaa Sydneyn yliopistossa.

4 kommenttia:

  1. Wau, nyt on kiinnostava dekkari!! Laitan heti varaukseen. Australia kiinnostaa aina, kuten myös aboriginaalien tilanne. Lisäksi Australian eteläosassa pitkään asunut siskoni on juuri ensi kuussa lähdössä lomalle tuonne Darwiniin, jossa hän ei ole koskaan käynyt. Joten nytpä minäkin voin päästä sinne nojatuolimatkalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kylläpä sattui osuva kirja sinulle ja siskollesi! Tämä oli minusta dekkarina loistava plus Australian todellisuus ja aboriginaalien sorto olivat karua luettavaa. Pidin kovasti myös henkilöhahmoista. Valitettavasti en voinut mennä heihin syvemmin paljastamatta olennaista. Odotan innolla Syklonivaroitusta!

      Poista
  2. Pitääpä varata tämä dekkari kirjastosta. Aborginaalien elämä kiinnostaa kovasti, samoin koko Australia. Olisi mahtavaa päästä käymään siellä viileämpään vuodenaikaan, sillä kesäaikoina siellä on niitä tulipaloja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli todella kiinnostava, dekkarinakin hyvä plus Australia ehdottomasti plussaa!

      Poista

Thank you for your comment ♥ All comments containing an advertising link shall be removed.

Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivulta Yksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.