29. heinäkuuta 2018

Ari Kokkonen - Runoja & valokuvia #runosunnuntai


Aloitan tämän runosunnuntain poikkeuksellisesti kertomalla saksankielisestä lyhytproosa-antologiasta Im Grossen Kreis - Neue Nordische Novellen. Sarjan kuudennessa osassa on mukana turkulainen Ari Kokkonen, ja komeaan seuraan hän on päässytkin (antologian kirjailijalista bloggauksen lopussa). Ari kirjoittaa sekä runoja että novelleja, monesti scifi-painotuksin. Saksankielentaitoiset voivat lukea lisää tästä linkistä. Kerron lyhyesti mistä on kyse.

Neue Nordische Novellen -antologiasarja esittelee uusia kirjailijatulokkaita, jotka kirjoittavat kaikkiaan 11 eri kielellä. Kirjailijat tulevat Skandinavian lisäksi Virosta, Tsekistä, Venäjältä ja Ukrainasta. Osa teksteistä on ennen julkaisemttomia ja niiden aiheet kattavat koko ihmisen elämänkaaren. Antologiasarja on pohjoissaksalaisen Greifswaldin yliopiston opiskelijoiden projekti.

Näin antologia esittelee Ari Kokkosen:
Ari Kokkonen (FI) ist ein finnischer Dichter, Schriftsteller und Fotograf. Seit 2009 verfasst er vor allem Gedichte, hat aber auch bereits einige (Science-Fiction)-Kurzgeschichten herausgebracht und ein Buch auf Schwedisch veröffentlicht. Seine Kurzgeschichtensammlung Hermeettiset soinnut zeichnet sich dadurch aus, dass jede Geschichte aus genau hundert Wörtern besteht


Kaikki tietävät, miten vaikea runoilijan tilanne Suomessa on. Suurten kustantamoiden listoille ei pääse, ei aina pientenkään. On julkaistava omakustanteina tai Issuussa. Digitekniikan ja eri julkaisualustojen kehittyminen sentään avaa ovia - kyvykkään runoilijan runot kohtaavat vihdoin lukevan yleisön, kuten ne ovat ansainneetkin. Mutta mistäs se kirjailijan tulo syntyy, jos julkaisee ilmaiseksi luettavissa kanavissa? Ari Kokkosen koko tuotanto löytyy kirjailijan kotisivuilta

Täksi runosunnuntaiksi pyysin Arilta luvan julkaista muutamia yksittäisiä runoja. Näissä runoissa voimme eläytyä kesäisiin ja rakkauden ihaniin tunnelmiin. Koska Ari on myös innokas valokuvaaja, kuvitin bloggaukseni hänen valokuvillaan. Kaunista kesäistä runosunnuntaita!


Kalastaja kokoaa järven selällä verkkoaan,
muutama kala oli tullut,
sai tehtyä sopan huomiseksi,
jää hetkeksi paikoilleen,
oli tyyyntä,
aallot eivät keinuttaneet venettä.
Näki laiturilla hahmon,
heilautti kättään,
hän hymyili,
aurinko oli jo laskenut,
mutta ei ollut vielä pimeää,
järvi hiljentyi yöhön.
Kalastaja oli vielä hetken hiljaa,
laittoi airot veteen,
ja souti takaisin rantaan,
ensimmäisten tähtien
ilmestyessä taivaalle.


Siiliäiti tuhahti poikasille,
ne vikisivät jo malttamattomina,
oli odotettava vielä hetki
kunnes mökistä ei enää kuulunut ääniä.
Se katseli puiden oksille huolestuneena,
lokit ja tiirat olivat joskus sen harmina.
Piikit nousivat hieman pelosta,
se tiesi niiden olevan
toisella puolella järveä
toisella iltapaikalla.
Sitten se päätti ajan olevan oikea,
lähtien liikkeelle
poikasten seuratessa tiiviisti.
Grillin vieressä oli makkaranpaloja
ja muita herkkuja
ja kolme pientä lautasta.
Se nuuhkaisi valkoisen kellertävää nestettä,
kermaa,
sen suupielet nousivat
ja se lipaisi kielellään herkkuaan.
Poikaset tappelivat muista herkuista
kunnes nekin tulivat lautasten luokse,
kerääntyen emonsa vierelle
kermaillalliselle.
Lokit kiljuivat järven yli,
ne myöhästyivät tällä kertaa,
siiliäiti ajatteli tyytyväisenä
poistuessaan ruohikkopesäänsä
poikueensa kanssa.


Me löysimme sen viimein,
pitkän etsinnän jälkeen,
Yksinäisten sydänten tähdistön.
Kaikki yksinäiset, murtuneet, haavoitetut sydämet
syntyivät täällä uudestaan tähtinä.
Ne olivat kärsineet
sen näki lähestyessämme,
osa niistä oli murtunut,
niiden pinnalla näkyi
suuria, pieniä halkeamia,
ne kertoivat elämästä,
joistakin oli kadonnut osia
tähtien sydämistä.
Ne sykkivät kuitenkin elämää,
jotkut himmenneinä,
toiset hieman kirkkaampina vielä,
valo joka tähdistä loisti,
kertoi niiden haluavan vieläkin kokea,
tuntea rakkautta.
Ne halusivat oman aurinkokuntansa,
planeetat joista olisivat voineet pitää huolta,
pitää perheenään.


Tiedäthän,
minun ei ollut helppoa päästää
sinua sydämeeni,
yritin piilottaa sen kaikilta,
mahdollisimman hyvin,
mutta en voinut jättää sydäntäni
pimeyteen, yksin,
minä kutsuin sinua,
sinä löysit sen
ja sinä vastasit kutsuuni,
olen iloinen että tulit,
et ehkä saa minua enää ehjäksi,
mutta saatat korjata suurimmat säröt,
minä luotin sinuun
ja päästin sinut sydämeeni,
tiedäthän,
se on jotain
paljon suurempaa
kuin voit ajatella koskaan.
...

Näen tähtiä,
kaikkialla,
ympärilläni ei ole ketään,
mutta kuulen ääniä,
en tunnista puhujaa
outoa kieltä
mutta siinä on jotain tuttua,
valo
kulkee taivaanrannan ylitse
tomun peittämä jäinen kivi
joka kätkee sisälleen salaisuuden
tullessaan auringon vaikutuspiiriin
se saa hunnun
valkoisen viitan
ja se kertoo asioita
joista me emme olisi koskaan
osanneet kuvitellakkaan.
__________________________________________________________________

Olen aiemmin lukenut ja kirjoittanut Arin runokokoelmista kaksi bloggausta:

1) Samassa bloggauksessani nämä:
Runoja (Bod 2009)
Kulkea varjojen päällä putoamatta (BoD 2012)
Maailmojen välissä (Issuu 2016)


#runo18-haaste
❤︎
Estherin päivän runo hänen blogissaan Luovasti vinossa








Neue Nordische Novellen / Kirjailijat:
JUKKA AHOLA / MAŁGORZATA BINKOWSKA „WINDLADY” / P.I. FILIMONOV / MARIANNA GEJDE / ÁRNÝ STELLA GUNNARSDÓTTIR / BJÖRN HALLDÓRSSON / BRIITTA HEPO-OJA / LONE HØRSLEV / ARI KOKKONEN / MARIANNE LIND / KJELL LINDBLAD / MARGIT LÕHMUS / TOMÁŠ MARTINEC / SÓLRÚN MICHELSEN / JUULI NIEMI / BJARGEY ÓLAFSDÓTTIR / PARI PAKNIA / HARRY SALMENNIEMI / ODD W. SURÉN / SASCHKO USCHKALOW / URMAS VADI / MÅRTEN WESTÖ

10 kommenttia:

  1. Kiitos Riitta.
    Onnea Arille Neue Nordische Novellen -antologiasarjaan pääsemisestä.
    Kalastusta henkeen ja vereen harrastavan miehen vaimona ja usein itsekin mukana olleena, ensimmäinen ja toinen näyte Ari Kokkosen tuotannosta upposivat. Ovat selkokieltä, jota maalaismummelikin tajuaa.
    Hyvää runosunnuntaita sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo kaksi ensimmäistä runoa sopivat niin hyvin kesään ja tähän hetkeen <3 Hyvää runosunnuntaita Kirsti.

      Poista
  2. Kiitos Riitta ja mukavaa sunnuntaita <3
    Vihdoinkin pilvinen päivä meidän saaressa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän yli pyyhkäisi runsas sadekuuro eilen illalla - mikä onni. Mukavaa sunnuntaita Mai.

      Poista
  3. Arilla on ihania runoja ja valokuvia! Kuten nämäkin, jotka nyt jaoit.

    VastaaPoista
  4. Kaunista ja upea saavutus! Hiljaa hyvä tulee ja toivon että tämä Arille poikii vaikka mitä, olisi se ponnahduslauta kuuluisuuteen,hän sen ansaitsee!
    Olen mukana jälleen runosunnuntaissa ja mukavaa sunnuntaita sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos runosta Esther & hyvää runosunnuntaita!

      Minusta tämä Greifswaldin yliopiston opiskelijoiden projekti on minusta hieno. Tekeehän se osaltaan Saksan markkinoilla tunnetuksi suomalaisia & muiden maiden kirjailijoita.

      Poista
  5. Taidokkaita Arin valokuvia kauniiden runojen kuvituksena!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arilla on myös upeita valokuvia. Toivottavasti tulee uusi runokokoelma jossain vaiheessa.

      Poista

Thank you for your comment ♥ All comments containing an advertising link shall be removed.

Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivulta Yksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.