Peter Sandström - Rakkaus on kesy eläin

Syksy tulee nykyään aina vain useammin, joskus monta kertaa vuodessa.

Kustantaja kutsuu Peter Sandströmiä tiedotteessaan osuvasti autofiktion hämmentäjäksi, ja sitä hän on: kaikissa teoksissa päähenkilö on Peter S, hyvin kirjailijan oloinen ja ikäinen mies. Mutta lukijan ei ole viisasta pitää kaikkea kerrottua faktana ja puhtaana autofiktiona. Uusimmassa romaanissa Rakkaus on kesy eläin Peter S on entistä eksyneemmän oloinen, elämäntuskaansa viinillä lääkitsevä, vanheneva mies. On kesä, mutta Peter S:n kesä kuluu omaishoitajana vaimon ja tyttären matkaillessa. Nainen nimeltä Karhu kiusaa ja houkuttaa tekstiviesteillään, mutta onneksi tomera sisko pystyy pitämään veljensä jonkun verran tolkuissaan.

Romaanissa Peter S kertoo, miltä tuntuu kun yksi hänen elämänsä vahvoista naisista ja tukipilareista on hiipumassa. Bloggauksessani Äiti marraskuusta pari vuotta sitten kirjoitin näin: "Mutta äiti se vasta pakkaus on! Leskeksi jäätyään äiti puhkesi kukkaan, Sandström sanoo. Liki yhdeksänkymppinen äiti rakastaa värikkäitä vaatteitaan ja korkokenkiään, kiipeilee silityslautojen päälle pitsikappoja ripustelemaan ja etsii uusia reseptejä vanhoista ruotsalaisista naistenlehdistä."

Mutta nyt asiat ovat muuttuneet. Tuo tarmonpesä ja kaiken osaava nainen on saanut sairaskohtauksen ja hänestä on tullut hidas ja päivittäin hoivaa tarvitseva vanhus. Äidin päästyä sairaalasta kotiin Peter S tulee lapsuudenkotiinsa Uuteenkaupunkiin äidin peräänkatsojaksi. Äidin hitaus ärsyttää, äidin saamattomuus ärsyttää, äidin kaatuilu ärsyttää, kaikki tilanteessa ärsyttää ja Peter S myös näyttää sen, äidilleenkin. Mutta tuo kaiken kokenut nainen kestää nytkin poikansa tuittuilut.

Yli yhdeksänkymppinen äiti on romaanin tärkein nainen, mutta luonnehdintansa saavat myös Peter S:n elämän muut naiset. Avioliittoa Seepran / Blomgrenin / Darlingin kanssa on kestänyt vuosikymmenet ja parilla on kaksi lasta, tytär Bonnie ja superfiksu poika Neo. Nyt äiti ja tytär ovat kesälomamatkalla kaukana Venäjällä, menossa Vladivostokiin ja Souliin. Vaimo on työnsä puolesta usein työmatkoilla - siksikö Peter S on pönkittänyt seksuaalista ja miehistä itsetuntoaan tapailemalla muita naisia? Naistenlehti Annikan lehtijutun perusteella 29 naista otti yhteyttä kirjailijaan ja joitakin heistä hän tapasi hämärissä hotellihuoneissa. Yksi näistä sitkeistä tekstiviestittelijöistä ja yhteydenpitäjistä on Karhu, joka  hinkuu tapaamista mm. konsultoidakseen Peter S:ää pornografisen novellinsa idean tiimoilta.

Sandström ei suinkaan kaunistele Peter S:n luonteenpiirteitä ja tekemisiä. Minäkertoja on helposti tulistuva ja ärsyyntyvä mies joka lääkitsee elämänkulun synnyttämää eksyneisyyttään valkoviinillä ja siiderillä. Kaikesta ironiasta, eksistentiaalisesta ahdistuksesta ja elämän absurdiudesta huolimatta teos on liikuttava, koskettava ja kaunis. Tavallisista elämän sattumuksista syntyy kirkasta proosaa taitajan käsissä. Huumori on vinoa ja lauseet lakonisia. Takaumat vievät lapsuusmuistoihin, vuosiin jolloin äiti oli vahva ja kaunis nainen joka osasi tehdä ja teki mitä tahansa. Kontrasti työteliäiden, puutarhaviljelyä harrastaneiden isän ja äidin ja käytännön töissä tumpeloiden siskon ja Peter S:n välillä tulee nautittavasti ja ironisesti esiin esimerkiksi vierailtaessa isän haudalla. Hautakivi on kaatunut; äiti siistii ruohoa kynsisaksilla ja organisoi kiven nostoa lasten naukkaillessa viiniään taustalla. Lopulta kivi nousee ja retki päättyy näiden kolmen tanssiin käsi kädessä - ja iäkäs äiti ajaa autolla hiprakkaiset keski-ikäiset lapsensa kotiin.

Sandström kuvaa teoksessa sieluunmenevästi niitä tuntoja, joita vanhemman ikääntyminen ja hiipuminen lapsessa herättää. Osat vaihtuvat, vanhemmasta tulee lapsi ja lapsesta huolehtiva aikuinen. Lapsuuden kotitalo rappeutuu hoidotta eikä kukaan tarvitse aikanaan tärkeiltä tuntuvia tavaroita. Tämä vetoaa syvästi vastaavan kokeneeseen lukijaan. Ikääntyvä Peter S rakastaa eittämättä syvästi kaikkia naisiaan, joista jokainen täyttää hänen elämässään oman funktionsa. Minulle ei aivan selvinnyt kirjan kannen symboliikka. Kannessa on tavallaan käänteinen kentauri, jolla on naisen sääret ja hevosen pää ja kuvan jatkuessa takakanteen kuvasta löytyy myös villi joutsen, jolla on ihmisen käsi. Rakkauden ja elämän ikuinen mysteeri?

Aiemmat bloggaukseni Sandströmin teoksista:

Äiti marraskuu

Sinulle joka et ole täällä

Valkea kuulas

Laudatur

Peter Sandström - Rakkaus on kesy eläin

Alkuteos Kärleken är ett tamdjur 2020

Suomentanut Outi Menna
Kansi Fredrik Bäck

Schildts & Söderströms 2020

Kirjastosta

_______________

Tuijata. Kulttuuripohdintoja